Helsingin Sanomissa julkaistiin kevättalvella 2006 uutisia ja kommentteja lääninhallituksen ratkaisusta hallintokanteluun ja siitä johtuvasta opetushallituksen ohjeesta. Alkusysäyksen antanut hallintokantelu kohdistui koulun huonoon tiedottamiseen retkistä ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön puutteisiin. Helsingin Sanomat julkaisi myös kantelijan oman kannanoton.
Kantelu 7.6.2006
Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien teksteistä saa sen kuvan, että hän olisi kannellut lääninhallitukseen kouluretken maksuista. Hän oli kuitenkin tyytymätön ilmaisten ja kohtuuhintaisten retkien puutteeseen sekä kritisoi tiedottamisen sisältöä ja tunnelmaa sekä lasten ja vanhempien asettamista eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen perusteella. Myös jotkut yksityiskohdat eivät uutisissa ja kommenteissa pitäneet paikkaansa. Kantelija on tyytymätön myös siihen, että hänen persoonaansa ja vakaumustaan pilkattiin. Lehden palstoilla painottui myös liikaa viranomaisten tulkinta.
Helsingin Sanomien vastaus 6.7.2006
Päätoimittaja Reetta Meriläinen sanoo, että Helsingin Sanomien uutisointi perustui hallintokantelun asiakirjoihin ja viranomaishaastatteluihin. Kantelijan toiminta ja sen perustelut kävivät ilmi seikkaperäisistä kanteluasiakirjoista. Kouluretkiuutisissa itse asia eli kouluretkien kohtalo oli merkityksellinen eikä kantelijan henkilö. Kantelijan nimeä tai kantelun kohteena ollutta koulua ei uutisissa, pääkirjoituksessa tai kommenteissa mainittu, vaan asiaa käsiteltiin yleisellä tasolla.
Ensimmäisen kerran kantelijan nimi tuli julki hänen laajassa vastineessaan, jossa lehti antoi kantelijalle mahdollisuuden esittää oman näkemyksensä kanteluprosessista ja kantelun seuraamuksia käsitelleestä lehtikirjoittelusta. Hän ei esittänyt oikaisuvaatimuksia uutisten tai muiden asiaa koskeneiden kirjoitusten tietojen suhteen.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Tapahtumaketju alkoi yksittäisen hallintokantelun ratkaisusta, jonka seurauksena opetushallitus antoi valtakunnallisen ohjeen kouluretkistä. Suurin osa lehden teksteistä käsittelee kouluretkiä yksilöimättömin tiedoin ja yleisellä tasolla. Alkuperäinen kantelu ja sen ratkaisu ovat mukana vain viittauksenomaisesti. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelija sai mielipiteensä julki omassa kannanotossaan. Siinä yhteydessä hänellä oli myös mahdollisuus korjata lehden tekemät mahdolliset virheet.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.