Ilta-Sanomat julkaisi kantelijasta aiemmin otetun arkistokuvan vapun 2006 prekariaattimielenosoituksesta tehtyjen juttujen yhteydessä. Alkuperäinen valokuva oli rajattu siten, että kahdella kädellä näytetystä sitaattimerkistä jäi jäljelle vain toinen käsi. Katsoja saattoi nähdä kuvassa voitonmerkkiä näyttävän henkilön.
Kantelu 5.5.2006
Kantelijan mukaan hänen valokuvaansa Ilta-Sanomissa on 3. ja 5.5.2006 käytetty harhaanjohtavasti, tarkoitushakuisesti ja ilman haastateltavan lupaa. Aukeaman pääotsikko on ”Raivo kohdistui poliiseihin”, ja kantelija on ikään kuin nostamassa voitonmerkkiä mellakoiden takia. Taitossa on kuvalle luotu tietoinen merkitys, joka poikkeaa kuvan alkuperäisestä sisällöstä ja viestistä. Alkuperäinen kuva on otettu Palkkatyöläisen haastatteluun 15 kuukautta aiemmin. Kantelija nostaa siinä molemmat kätensä ilmaan tehdäkseen lainausmerkit. Ilta-Sanomissa kuvasta on rajattu vasen käsi pois, jolloin syntyy tulkinta voitonmerkistä.
Myöskään kuvalähdettä ei hyvän journalistisen tavan mukaan ole mainittu. Se olisi antanut lukijalle käsityksen, että kuva ei ole haastattelupäivältä eikä haastattelun yhteydestä.
Kantelijan isä oli yhteydessä Ilta-Sanomiin, mutta kukaan kolmesta tavoitetusta henkilöstä ei ottanut vastuuta rajauksesta. Samaa kuvaa käytettiin uudestaan myös yhteydenoton jälkeen.
Ilta-Sanomien vastaus 30.5.2006
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että Ilta-Sanomat löysi Korhosesta Palkkatyöläisessä julkaistun kuvan, joka päätettiin käyttää. Kuvaa ei käytetty tarkoitushakuisesti, harhaanjohtavasti tai missään muussakaan osoittelevassa mielessä. Kyseessä on tavallinen arkistokuva henkilöstä, josta ei ollut saatavissa päivänkohtaista kuvaa, eikä sitä ollut mahdollista ottaakaan.
Ilta-Sanomien julkaisemassa kuvassa Korhosen käsien asentoa voi verrata pikemminkin partiotervehdykseen kuin voitonmerkkiin. Kuva taustoineen on selvästi aiemmin otettu henkilökuva eikä päivän tapahtumaan liittyvä. Myöskään kuvatekstissä tai artikkelissa ei mitenkään viitata siihen, että kuva olisi otettu mielenosoituksen yhteydessä tai että kyseessä olisi voitonmerkki. Lähteen mainitsemisella tarkoitetaan pääasiassa tekijänä olevan lähteen mainitsemista eikä sitä asiayhteyttä, jossa kuva tai teksti on aiemmin julkaistu. Julkisella paikalla otetun henkilökuvan julkaisemiseen ei pääsääntöisesti tarvita henkilön suostumusta, joten sitä ei kysyttykään.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11).
Ilta-Sanomat kertoi 3.5.2006 Helsingin makasiinien vappuyön väkivaltaisista tapahtumista, jotka olivat jatkoa prekariaattimielenosoitukselle. Juttuun oli haastateltu kantelijaa, joka oli yksi mielenosoituksen järjestäjistä. Jutussa käytettiin hänestä otettua arkistokuvaa, joka oli rajattu vaakakuvasta pystykuvaksi. Tällöin kantelija näytti kuvassa voitonmerkkiä. Kuvaa käytettiin toisen kerran 5.5.2006, jolloin lehti kertoi prekariaattiverkoston johtajien taustoista.
Julkisen sanan neuvosto korostaa huolellisuutta, kun arkistossa olevia henkilökuvia käytetään uudestaan. Lukijalle olisikin tehtävä selväksi se, että kyse on arkistokuvasta. Merkintä olisi poistanut arvailun kuvauksen ajankohdasta. Kuvan rajaaminen on normaalia journalistista työtä, joka ei kuitenkaan saa muuttaa kuvan sisältöä harhaanjohtavaksi. Neuvoston mielestä itse kuvaa ei ollut käsitelty niin että se olisi johtanut lukijaa harhaan, vaikka rinnastus väkivaltaisiin tapahtumiin olikin vahva.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Kalevi Kivistön, Tarja Liuhan ja Eija Niinikosken eriävä mielipide:
Jutun pääkuvassa makasiini palaa, ja pienessä kuvassa kantelija näyttää voitonmerkkiä. Vaikka jutussa ja kuvatekstissä voitonmerkillä ja palolla ei ole yhteyttä, kuvista syntyy vaikutelma niiden yhteydestä. Ilta-Sanomat olisi voinut rajata käyttämänsä arkistokuvan henkilökuvaksi jättämällä molemmat kädet pois. Vaikka toimitukselle protestoitiin kuvan käyttöä, se julkaisi kuvan samalla rajauksella toistamiseen. Katsomme, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja olemme langettavan päätöksen kannalla.