Julkisen sanan neuvosto arvioi syyskuun kokouksessaan, että Aamulehden päätoimittajalla oli harkintavaltansa puitteissa oikeus poistaa väliaikaisesti satoja juttuja verkosta arviointia varten. Kyse oli tapauksesta, jossa arvostettu toimittaja paljasti yllättäen elämäkerrassaan sepittäneensä juttuihinsa sisältöä. Julkisen sanan neuvosto arvioi saapuneen kantelun pohjalta vain juttujen poistopäätöstä, ei toimittajan toimintaa, juttujen sisältöä tai sitä, oliko jutuissa ollut asiavirheitä.
Helsingin Sanomat ja Iltalehti saivat kokouksen langettavat päätökset. Iltalehdelle neuvosto antoi langettavan uutisesta, jossa panttivanki-termiä käytettiin kuvaamaan israelilaisten vangitsemia palestiinalaisia. Helsingin Sanomille langettava tuli rikosuutisesta, jonka ensimmäisessä versiossa kerrottiin seksuaalirikoksista tuomitun nimi. Raiskauksen uhri saattoi tekijän nimen perusteella olla lähi- ja tuttavapiirinsä tunnistettavissa ja näin heidän tietoonsa tuli erityisen arkaluonteisia seikkoja, joiden kertominen loukkasi uhrin yksityisyyttä.
Vapauttavan päätöksen saivat Aamulehden lisäksi Metsälehti kärjekkäästä kolumnista sekä Helsingin Sanomat jutusta, jossa esitettiin, että perustuslakivaliokunta oli katsonut ministerin rikkoneen virkavelvollisuuttaan.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected].
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 6.11.2024.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 25.9.2024 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Iltalehti
Israelin hallussa olleiden palestiinalaisten kutsuminen panttivangeiksi oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.
Helsingin Sanomat
Lehdellä oli perusteet väitteelle siitä, että perustuslakivaliokunta oli katsonut ministerin rikkoneen virkavelvollisuutensa. Lisäksi jutussa esitettiin, että jos kyse olisi ollut tavallisesta virkamiehestä, hän olisi voinut joutua syytteeseen virkarikoksesta. Tämä oli lehden oma tulkinta, mikä kävi jutun sanavalinnoista riittävästi ilmi.
Metsälehti
Luontopaneelin raporttia kärjekkäästi kommentoinut kirjoitus oli tunnistettavissa kirjoittajansa mielipiteiksi ja tulkinnoiksi.
Helsingin Sanomat
Raiskauksen uhri saattoi olla jutusta lähi- ja tuttavapiirinsä tunnistettavissa rikoksentekijän nimen perusteella. Jutun myötä heidän tietoonsa tuli erityisen arkaluonteisia seikkoja, joiden kertominen loukkasi uhrin yksityisyyttä.
Aamulehti
Toimittajan kirjasta nousi valtakunnallinen kohu, kun hän paljasti käyttäneensä joissain jutuissaan sepitettä. Lehti päätyi poistamaan 607 juttua verkosta selvittääkseen, kuinka laajasta ongelmasta oli kyse. Päätoimittajalla oli perusteet juttujen väliaikaiselle poistolle. Selvitystyön ja juttujen palauttamisen myötä lukijoiden mahdollisuus saada tietoa juttujen pulmallisista kohdista oli aiempaa parempi.