22.6.2016 Mitä neuvosto karsii ja miksi?

22.6.2016 Mitä neuvosto karsii ja miksi?

Julkisen sanan neuvosto eli JSN ei voi ottaa käsittelyyn kaikkia neuvostolle tehtyjä kanteluja. Neuvoston valmistelevat sihteerit tutkivat kuitenkin kaikki kantelut ja lähettävät kantelijoille henkilökohtaisen vastauksen.

Vuonna 2016 neuvostolle on tullut kuukausittain noin 50 kantelua, joista on otettu neuvoston käsittelyyn keskimäärin noin kymmenen kantelua kuukaudessa eli noin 20 prosenttia. Suuri osa karsituista kanteluista on ollut niin sanottua ”protestikantelemista”, jossa tiedotusvälineen valitsemaa näkökulmaa väitetään virheelliseksi, koska se poikkeaa kantelijan omasta mielipiteestä tai maailmankuvasta. Toinen suuri karsittujen tapausten ryhmä ovat tavalla tai toisella puutteelliset kantelut.

Neuvosto on kuitenkin ottanut käsittelyyn kaikki periaatteelliselta tai eettiseltä merkitykseltään tärkeät kantelut. Se on myös onnistunut käsittelemään kaikki tapaukset, joissa on ollut neuvoston aiemman ratkaisukäytännön valossa mahdollista päätyä langettavaan päätökseen.

Karsintapäätökset tekee tapauskohtaisesti neuvoston puheenjohtaja, joka on tällä hetkellä Elina Grundström. Päätökset tehdään valmistelevien sihteereiden esityksen perusteella ja ne saatetaan neuvoston, kantelijan ja kantelun kohteena ollen tiedotusvälineen tietoon.

Yleisimmät karsintaperusteet ovat seuraavat:

1. Kantelu koskee asiaa, joka ei kuulu JSN:n toimivallan piiriin. Se kohdistuu mediaan, joka ei kuulu JSN:n perussopimuksen piiriin tai esimerkiksi mainoksen sisältöön. Neuvosto voi käsitellä sitä, erottuuko mainos riittävästi journalistisesta sisällöstä, mutta ei itse mainoksia.

2. Asia on vanhentunut. JSN ei ota ilman erityistä syytä käsiteltäväkseen asioita, joiden julkaisemisesta on kulunut yli kolme kuukautta.

3. Kantelu on anonyymi. Kantelu on tehty nimettömänä tai väärällä nimellä tai kantelijan antamat yhteystiedot eivät pidä paikkaansa.

4. Asianomistajan suostumus puuttuu. Asianomistajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, jonka puolesta esimerkiksi yksityiselämän suojaan tai vastineoikeuteen liittyvä kantelu halutaan tehdä. Asiaa ei oteta käsiteltäväksi ilman asianomistajan suostumusta, jos siihen ei ole erityisen painavia syitä.

5. Kantelumateriaali on puutteellista. JSN ei voi käsitellä kanteluita, joiden liitteenä ei ole toimitettu juttumateriaalia, johon kantelu kohdistuu, tai esimerkiksi oikaisun tai vastineen julkaisemiseen liittyvää kirjeenvaihtoa.

6. Kantelija ei osoita, mitä Journalistin ohjeiden kohtaa on rikottu. JSN ei oleta, että kaikki kantelijat osaavat täsmällisesti tulkita, mitä Journalistin ohjeiden kohtia tapauksessa on voitu rikkoa. Kantelusta tulee kuitenkin käydä ilmi, mistä asiasta kannellaan. Pelkkä tyytymättömyys jutun näkökulmaan ei riitä.

7. Kantelija ei ole pyytänyt oikaisun tai vastineen julkaisemista. JSN edellyttää, että kantelija on ennen kantelua yrittänyt saada tiedotusvälineen korjaamaan virheensä. Vaatimus vastineoikeuden pyytämisestä ei kuitenkaan ole ehdoton. Esimerkiksi vakavissa yksityiselämän suojaan tai kielteiseen julkisuuteen liittyvissä tapauksissa asia voidaan ottaa neuvoston käsittelyyn, vaikka vastineen julkaisemista ei olisi pyydetty.

8. Kantelija ei osoita todisteita asiavirheestä. JSN:llä ei ole mahdollisuutta olla faktantarkistuslaitos. Se voi käsitellä asiavirheitä vain, jos kantelija esittää perustelut ja tarvittaessa todisteita siitä, että tiedotusväline on tehnyt olennaisen asiavirheen.

9. Virhe on jo korjattu. Asiaa ei tarvitse ottaa käsittelyyn, jos tiedotusväline on jo korjannut tekemänsä virheen tai esimerkiksi täydentänyt uutisointiaan korjaavalla jatkojutulla.

10. Asiasta on lukuisia vapauttavaan ratkaisuun johtaneita ennakkopäätöksiä. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan karsia kantelut, jotka JSN:n aiemman tulkintakäytännön mukaan johtaisivat ilman muuta vapauttavaan ratkaisuun.

11. Otsikon ei tarvitse olla tyhjentävä. Jutun otsikolle on löydyttävä sisällöstä kate, mutta otsikko ei voi eikä sen tarvitse olla tyhjentävä. Neuvostolle kannellaan usein puutteellisista otsikoista, mutta kanteluja ei oteta käsittelyyn, jos otsikossa olevat puutteet selviävät jutusta.

12. Tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. JSN saa runsaasti niin sanottuja ”poliittisia kanteluja” tai ”protestikanteluja”, joissa tiedotusvälineen valitsemaa näkökulmaa tai pääkirjoituksessa tai haastattelussa esitettyä mielipidettä väitetään asiavirheeksi. JSN:n tehtävänä on vaalia sananvapautta, eikä se ota käsittelyyn pelkkiin mielipide- tai tulkintaeroihin perustuvia kanteluja.

13. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. JSN ei ole kielipoliisi, eikä se puutu tiedotusvälineiden sanavalintoihin silloinkaan, kun ne ovat kiistanalaisia. Sanavalinta voidaan kuitenkin poikkeustapauksessa ottaa käsittelyyn, jos se voidaan tulkita esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavaksi.

14. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että tiedotusvälineellä olisi velvollisuus julkaista kaikki sille lähetetty materiaali. JSN:lle kannellaan usein sananvapauden rajoittamisesta, jos tiedotusväline ei ole julkaissut mielipidekirjoitusta tai se on rajoittanut juttujensa kommentointimahdollisuuksia. Kyseessä ei kuitenkaan ole sananvapauden rajoittaminen. Tiedotusvälineellä on aina oikeus valita julkaisemansa materiaali.

15. Virhe on epäolennainen tai vähäinen. Journalistin ohjeet käsittelevät ainoastaan olennaisen asiavirheen korjaamista. Puheenjohtaja voi muissakin tapauksissa päättää, että mahdollinen Journalistin ohjeiden rikkomus on niin vähäinen, ettei asiaa tarvitse ottaa neuvoston käsittelyyn.

16. Asiasta on vireillä oikeudenkäynti. Jos ilmoituksen tekijä selvästi hakee neuvoston päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, neuvosto ei ota asiaa käsittelyyn. Samoin menetellään, jos asiasta on tehty poliisille tutkintapyyntö.

17. Kantelu on tehty kiusaamis- tai häirintätarkoituksessa. Neuvosto ei ota kantelua käsittelyyn, jos on ilmeistä, että se on tehty ainoastaan neuvoston tai tiedotusvälineen tai näiden työntekijöiden kuormittamiseksi, kiusaamiseksi tai testaamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset spämmäyksen eli massapostituksen tai massakantelemisen muodot.

Karsinnasta voi valittaa. Kantelija voi valittaa karsintapäätöksestä, jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon. Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat neuvoston varapuheenjohtajat. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun karsintapäätös on lähetetty.

Kantelun karsintapäätös on tehty kantelijan neuvostolle toimittaman materiaalin perusteella, joten myös uudelleenkäsittelypyynnön on perustuttava alkuperäiseen kantelutekstiin ja sen mukana lähetettyyn materiaaliin. Lisätiedot tai uudet perustelut eivät muuta päätöstä, joten niitä on tarpeetonta esitellä.

Elina Grundström

Kirjoittaja