Kantelu 14.3.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 8.2.2023 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on Maskit vähentävät tartuntoja vähän tai eivät ollenkaan, näytön taso kohtalainen.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009375500.html
Kantelun mukaan Helsingin Sanomat uutisoi lääketieteen asiantuntijoista koostuvan Cochrane-verkoston tutkimuskatsauksesta muun muassa näin: ”Maskit vähentävät koronataudin, influenssan ja niiden kaltaisten hengitystieinfektioiden leviämistä väestössä vähän tai eivät ollenkaan.” ”Näyttö maskien tehottomuudesta arvioitiin nyt päivitetyssä katsauksessa kohtalaiseksi.”
Kantelun mukaan jutussa ja sen otsikossa oli asiavirheitä. Jutun aiheena olevassa Cochrane-katsauksessa puhuttiin interventioista, mutta jutussa maskeista. Katsauksessa tutkittiin kokonaisuudessaan sitä, miten interventio lisää maskien oikeanlaista käyttöä ja miten maskien intervention myötä lisääntynyt oikeanlainen käyttö vähentää tartuntoja. Tätä eroa ei jutussa tuotu esille.
Kantelun mukaan interventioistakaan ei saatu selvää tulosta (”results were inconclusive”). Helsingin Sanomat taas uutisoi näytön maskien (p.o. siis tutkimusten interventioiden) tehottomuudesta olevan kohtalainen.
Kantelussa todetaan, että Cochrane julkaisi tulosten virheellisestä tulkinnasta tiedotteen. Tiedotteessa sanottiin muun muassa, että monet kommentoijat olivat väittäneet Cochrane-katsauksen osoittavan, että ’maskit eivät toimi’. Tiedotteen mukaan tämä oli epätarkka ja harhaanjohtava tulkinta.
Kantelija pyysi lehteä korjaamaan virheet. Lehden mielestä korjattavaa asiavirhettä ei ollut. Kantelija toteaa, että Cochrane-katsauksen tiivistelmä kyllä mahdollisti virheelliset tulkinnat. Kuitenkin myös Cochrane oli nostanut tulkintojen virheellisyyden esille, mikä lehden olisi kantelijan mielestä pitänyt huomioida.
Neuvosto otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien 8, 10, 15 ja 20 näkökulmasta.
Päätoimittajan vastaus 9.6.2023
Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka toteaa vastauksessaan, että Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 8.2.2023 tiiviin uutisen Cochrane-katsauksesta, joka käsitteli erilaisten keinojen tehoa koronaviruksen ja muiden hengitystieinfektioiden tartuntojen vähentämisessä. Lääketieteen asiantuntijoiden Cochrane-verkosto kokoaa yhteen ja analysoi kontrolloitujen tutkimusten tuloksia järjestelmällisiksi katsauksiksi. Niiden pohjalta laaditaan hoitosuosituksia.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien uutinen oli tavanomainen tiedeuutinen, joka perustui lähdemateriaalista löytyvään informaatioon, tässä tapauksessa varteenotettavien tieteellisten asiantuntijoiden laatimaan tutkimuskoosteeseen.
Kantelijan mukaan uutisen leipätekstissä on kaksi virheellistä lausetta:
”Maskit vähentävät koronataudin, influenssan ja niiden kaltaisten hengitystieinfektioiden leviämistä väestössä vähän tai eivät ollenkaan.” ”Näyttö maskien tehottomuudesta arvioitiin nyt päivitetyssä katsauksessa kohtalaiseksi.”
Päätoimittajan mukaan molemmat lauseet perustuivat suoraan katsauksen kohtaan, joka tiivistää tulokset maskien osalta:
”We included 12 trials (10 cluster‐RCTs) comparing medical/surgical masks versus no masks to prevent the spread of viral respiratory illness (two trials with healthcare workers and 10 in the community). Wearing masks in the community probably makes little or no difference to the outcome of influenza‐like illness (ILI)/COVID‐19 like illness compared to not wearing masks (risk ratio (RR) 0.95, 95% confidence interval (CI) 0.84 to 1.09; 9 trials, 276,917 participants; moderate‐certainty evidence.”
Päätoimittajan käsityksen mukaan jutussa ei siis ollut sellaista olennaista asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan virheellisiksi väittämät lauseet vastasivat katsauksen tekijöiden ilmoittamia tuloksia.
Päätoimittaja huomauttaa, että katsauksen tulokset eivät myöskään olleet poikkeavia tai yllättäviä, vaan samansuuntaisia kuin aiemmissa laadukkaasti tehdyissä tutkimuskatsauksissa, kuten Cochrane-katsauksen aiemmassa versiossa, Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n katsauksessa vuodelta 2021 ja STM:n Marjukka Mäkelältä keväällä 2020 tilaamassa pikakatsauksessa. Jutun aiheena olleessa päivitetyssä Cochrane-katsauksessa mukaan oli saatu myös korona-ajan tutkimuksia ja näytön taso oli noussut paremmaksi.
Päätoimittaja toteaa kantelijan vetoavan Cochrane-kirjaston päätoimittajan Karla Soares-Weiserin lausuntoon, jossa tämä antoi ohjeita katsauksen tulkintaan. Lausunto julkaistiin 8.3.2023 eli runsas kuukausi katsauksen ilmestymisen jälkeen reaktiona kuohuntaan, jota katsaus aiheutti varsinkin Yhdysvalloissa. Siellä maskien käyttöön on liittynyt vielä paljon voimakkaampi poliittinen lataus kuin Suomessa. Tutkimuskatsauksen tuloksia ei kuitenkaan korjattu miltään osin vastauksen laatimiseen mennessä.
Päätoimittajan mukaan uutisen tiedot tarkistettiin vielä uudelleen Soares-Weiserin lausunnon valossa. Lausunnossaan Soares-Weiser moitti median uutisoinnissa tehtyä suoraviivaista tulkintaa, jollaista HS:n uutisessa ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan ollut esitetty:
”Many commentators have claimed that a recently-updated Cochrane Review shows that ’masks don’t work’, which is an inaccurate and misleading interpretation. It would be accurate to say that the review examined whether interventions to promote mask wearing help to slow the spread of respiratory viruses, and that the results were inconclusive. Given the limitations in the primary evidence, the review is not able to address the question of whether mask-wearing itself reduces people’s risk of contracting or spreading respiratory viruses.”
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien uutisessa ei sanottu, että ”maskit eivät toimi”, vaan että ne katsauksen mukaan vähentävät tartuntojen leviämistä väestössä vähän tai ei ollenkaan. Uutisessa ei otettu kantaa siihen, voiko maski vähentää yksittäisen käyttäjän tartunnan riskiä tietyssä riskitilanteessa. Sitä Cochrane-katsauksessa ei tarkasteltu.
Kantelijan mukaan eroa interventioiden vaikuttavuuden ja maskin vaikuttavuuden välillä ei tehty uutisessa selväksi. Päätoimittajan mukaan jää arvailun varaan, mitä kantelijan mielestä tarkoittaa maskien vaikuttavuus irrotettuna interventioista. Maskien merkitystä koskevissa kiistoissa viitataan usein laboratoriotesteihin, joissa on mitattu maskien kykyä suodattaa viruksia. Maskien vaikutus tosielämässä on kuitenkin eri asia, ja sitä on tutkittava tosielämän olosuhteissa. Niissä maskien käyttöä lisätään ohjein, suosituksin tai määräyksin. Näitä toimia nimitetään interventioiksi.
Päätoimittaja myöntää, ettei lyhyessä uutisessa selitetty perusteellisesti koejärjestelyitä. Jutussa kerrottiin katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista seuraavaa:
”Tartuntojen torjuntaa käsittelevä päivitetty katsaus käsitti kaikkiaan 78 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Niissä koehenkilöt jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään, joihin kohdistetaan eri toimia ja verrataan tulosta ryhmien välillä.”
”Tiedossa on edelleen epävarmuutta esimerkiksi siksi, että maski-interventioiden osallistujat eivät usein käyttäneet maskeja kuuliaisesti eivätkä ohjeiden mukaisesti. Niin he eivät tosin tee tosielämässäkään.”
Päätoimittajan mukaan uutisessa siis sanottiin selvästi, että tulokseen sisältyi edelleen epävarmuutta.
Kantelija moittii, ettei uutista korjattu kertomaan että ”results were inconclusive”, vaan uutisessa sanottiin näytön olevan kohtalainen. Päätoimittajan mukaan näytön aste kerrottiin uutisessa oikein. Kohtalainen on toiseksi korkein aste tieteellisen näytön Grade-luokituksessa (korkea–kohtalainen–matala–hyvin matala), mutta se ei tarkoita varmaa tai lopullista. Päätoimittajan arvion mukaan tavallinen lukijakaan tuskin tulkitsee sitä varmuudeksi.
Päätoimittaja katsoo, että uutisessa pyrittiin totuudellisesti kertomaan merkittävän tutkimuskatsauksen keskeiset tulokset. Lyhyen uutisen tehtävänä ei ollut käsitellä maskien toimivuuden ja toimimattomuuden kaikkia ulottuvuuksia.
Päätoimittajan mukaan otsikossa ei ollut virhettä ja sille löytyi sisällöstä kate. Se tiivisti leipätekstissä uutisoidut tutkimustulokset.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Helsingin Sanomat kertoi lyhyessä uutisessa kansainvälisen, lääketieteen asiantuntijoista koostuvan Cochrane-verkoston tuottamasta tutkimuskatsauksesta. Katsaus veti yhteen suuren määrän tutkimustuloksia erilaisten väestön käyttäytymiseen vaikuttavien toimien vaikutuksesta hengitystieinfektioiden määrään. Jutun otsikon mukaan ”maskit vähentävät tartuntoja vähän tai eivät ollenkaan”. Itse jutussa tarkennettiin, että ”maskit vähentävät koronataudin, influenssan ja niiden kaltaisten hengitystieinfektioiden leviämistä väestössä vähän tai eivät ollenkaan”. Lisäksi jutun mukaan ”näyttö maskien tehottomuudesta arvioitiin nyt päivitetyssä katsauksessa kohtalaiseksi”.
Julkisen sanan neuvosto toteaa jutun olleen paikoin suuren yleisön tulkittavissa niin, että Cochrane-katsauksesta voitiin vetää suoraviivaisia päätelmiä maskien tehosta. Katsauksessa kuitenkin tarkasteltiin sitä, vähentävätkö maski-interventiot eli maskien käytön lisäämiseen tähtäävät toimet kuten maskisuositukset tartuntoja väestötasolla. Tämä oli tulkinnanvaraisuudesta huolimatta jutun kokonaisuudesta pääteltävissä, joskin katsauksen sisällön tarkempi avaaminen olisi palvellut lukijaa. Otsikon yleistys tarkentui itse jutussa, eikä jutussa ollut viitteitä siitä, että riittävä tietojen tarkistaminen olisi laiminlyöty.
Neuvosto toteaa, että jutun toteamukselle maskeja koskeneen johtopäätöksen kohtalaisesta näytön tasosta löytyi perusteet katsauksesta. Lukija sai jutusta niukat, mutta riittävät ainekset päätellä, että tuloksiin sisältyi epävarmuutta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Päivi Kymäläinen, Minna McGill, Farhia Omer, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.