Kantelu 11.8.2025
Kantelu kohdistuu Iltalehden 10.8.2025 verkossa julkaisemaan juttuun, jonka otsikko oli Karmea vaaratilanne benjihypyssä Turussa – Hyppymestari irrotti väärän narun.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ffb74746-f4e8-4ba9-924b-18987cd866f5
Kantelun on tehnyt sosiaalisen median tuottamiseen erikoistunut yrittäjä, jota Iltalehti haastatteli jutun ensimmäiseen versioon.
Kantelussa viitataan alkuperäisen jutun kohtaan, jonka mukaan ”Extreme Finland Oy järjesti hypytystä Aurafesteillä yhdessä benjihyppy-yritys Freedom Events Oy:n kanssa”. Kantelun mukaan väite oli virheellinen, eikä kantelija ollut tapahtuman järjestäjä, vastuuhenkilö tai osallinen toimintaan. Ainoa yhteys oli kantelijan mukaan se, että hänen Extreme Finland -somekanavansa toimi alustana, jolla toinen yritys piti luvallisen livelähetyksen.
Kantelijan mukaan hän ei tiennyt, että kyse oli haastattelusta, eikä hänelle kerrottu, että hänen sanomisiaan julkaistaisiin. Lisäksi kantelija sanoo nimenomaisesti kieltäneensä puhelussa toimittajaa käyttämästä jutussa mitään, mitä hän sanoo, koska hän ei mielestään ollut oikea henkilö kommentoimaan asiaa. Tästä huolimatta kantelijan nimeä ja lausuntoja käytettiin uutisessa.
Jutun julkaisun jälkeen kantelija otti yhteyttä ensin yhteen Iltalehden uutispäälliköistä, jonka hän kokee suhtautuneen tilanteeseen vähättelevästi. Myöhemmin samana päivänä toinen uutispäällikkö poisti kantelijaa koskevat tiedot uutisesta.
Poistetun kohdan mukaan Iltalehti oli tavoittanut Extreme Finlandin tuottajan eli kantelijan, joka oli vahvistanut kuulleensa viestin välityksellä, että sunnuntain vastaisena yönä benjihypyn yhteydessä oli käynyt jokin ”pikku kämmi”. Poistetussa kohdassa kerrottiin myös, ettei kantelija ollut ollut itse paikalla tilanteessa, ja koska se oli sattunut yötä vasten, hän ei ollut ehtinyt kuulla siitä vielä tarkemmin.
Kantelun mukaan alkuperäinen juttu ehti olla koko päivän Iltalehden etusivulla, jolloin uutinen ehti tavoittaa suuren yleisön ja levitä laajasti ennen kuin sitä muutettiin.
Iltalehti korjasi sittemmin jutusta yrityksen virheellisen yhtiömuodon, mutta lehti ei oikaissut kantelijan virheellisenä pitämää väitettä siitä, että hänen yrityksensä olisi järjestänyt hypytystä tapahtumassa.
Kantelija katsoo, että Iltalehti rikkoi Journalistin ohjeita haastateltavan oikeuksien, asiavirheen korjaamisen ja tietojen tarkistamisen näkökulmista. Kantelija arvioi tapauksen aiheuttaneen itselleen merkittävää mainehaittaa ja vaarantaneen hänen liiketoimintansa.
Päätoimittajan vastaus 25.3.2026
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa uutisen käsitelleen Turussa benjihypyssä sattunutta vaaratilannetta, joka oli kuvattu suorana Tiktokiin. Iltalehti päätti uutisoida tapahtuneesta sen jälkeen, kun siitä kuvatut videot olivat lähteneet leviämään sosiaalisessa mediassa.
Päätoimittaja toteaa, että hyppyvideon lähettäneen Extreme Finlandin verkkosivuilla oli kahden ihmisen yhteystiedot: kantelijan ja hyppytapahtumassa hyppymestarina toimineen miehen. Sosiaalisessa mediassa kantelija esitteli olevansa Extreme Finlandin omistaja. Koska Iltalehti ei tavoittanut hyppymestaria, toimituksesta soitettiin kantelijalle. Iltalehti on toimittanut puhelun tallenteen Julkisen sanan neuvoston kuunneltavaksi.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan kantelija kertoi haastattelussa, että hänen yrityksensä oli ollut järjestämässä hyppytapahtumaa. Päätoimittaja nostaa puhelutallenteesta esiin kohtia, joissa kantelija puhui omasta ja yrityksensä roolista sekä benjiasiaan liittyneestä yhteistyökuviosta. Haastattelun perusteella Iltalehti katsoo kiistattomaksi, että kantelijan yritys Extreme Finland oli järjestänyt benjihyppytapahtuman yhteistyössä Freedom Eventsin kanssa ja että hyppymestarina toiminut Extreme Finlandin toimitusjohtaja oli järjestänyt hypytyksen. Koska kantelija esittäytyi hypytyksiä järjestäneen yrityksen omistajana ja koko tapahtuman ”pääpiruna”, Iltalehti katsoo, että hänen kertomaansa ei ollut tarpeen kyseenalaistaa ja tarkistaa muualta.
Päätoimittaja toteaa, että haastattelussa kantelija myös kertoi tarkemmin hypytyksen käytännön järjestelyistä mainiten muun muassa, että ”meillähän ei oikeastaan ole henkilövahinkoja käynyt ikinä, eikä käynyt nytkään ilmeisesti” ja että ”meillähän esimerkiksi vaihdetaan jatkuvasti benjiköysiä, tiheämmällä tahdilla kuin laki velvoittaisi”.
Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti tavoitteli kantelijan ehdotuksen mukaisesti edelleen hyppymestaria ja haastatteli myöhemmin häntä. Koska päätoimittajan mukaan ei ollut tietoa, milloin hyppymestari mahdollisesti tavoitettaisiin, uutinen tapahtumasta julkaistiin jo aikaisemmin – olihan kantelija vahvistanut, että verkossa oleva video oli aito ja tapaus todellinen.
Iltalehti katsoo, että julkaistut tiedot tarkistettiin riittävällä varmuudella. Päätoimittajan mukaan tätä osoittaa myös se, ettei hyppymestari eli Extreme Finlandin toimitusjohtaja kiistänyt yrityksen osuutta hypyn järjestämiseen sen paremmin Iltalehdelle kuin päätoimittajan tietämän mukaan muillekaan tätä haastatelleille medioille.
Päätoimittaja kertoo Iltalehden yrittäneen kysyä tästä ristiriidasta sähköpostitse kantelijalta, kun tämä pyysi poistamaan virheelliseksi väittämänsä tiedon uutisesta. Kantelija ei kuitenkaan täsmentänyt väitteitään.
Haastattelutilanteen osalta päätoimittaja kertoo Iltalehden toimittajan yrittäneen tavoitella kantelijaa puhelimitse, mutta tämä ei vastannut. Haastattelu tehtiin, kun kantelija soitti takaisin. Toimittaja vastasi saapuvaan puheluun nimellään ja mainiten olevansa toimittaja Iltalehdestä. Toimittaja kertoi yhteydenottonsa liittyvän somessa näkyneisiin videoihin ja kysyi kantelijalta, olisiko tämä oikea henkilö, jolta (asiasta) voisi kysyä.
Iltalehti katsoo, että toimittaja esittäytyi näin riittävän selvästi työtään tekeväksi toimittajaksi ja kertoi haluavansa kysyä somessa leviävistä videoista. Päätoimittajan mukaan toimittaja teki myöhemmin haastattelussa useita kertoja selväksi, että hän halusi vastauksia, jotka voitaisiin julkaista jutussa. Toimittaja muun muassa sanoi haastattelussa:
”Okei, no katotaan minkä verran näihin muihin kysymyksiin saadaan sit vielä vastauksia, mutta (…) ehkä yleisesti kiinnostais kuulla, että millaset turvaprotokollat teillä on, että näitä tämmösiä vahinkoja ei pääse käymään.”
”(…) nää on myös tärkeitä taustatietoja, että tuodaan jutussa myös esille muun muassa noi turvajutut sun muut. Mutta et soitetaan myös silleen, että saadaan [hyppymestarin nimi] vastauksia sitten juttuun.”
”Ilman muuta mä soitan hei hänelle, mut kiitos näistä vastauksista jo. Kirjotan lyhyesti juttua ja katotaan sitten että milloin menee julki ja näin eespäin.”
Iltalehti katsoo, että puhelinkeskustelun luonteen haastatteluna täytyi tulla selväksi myös kantelijalle. Lehden mielestä tätä osoittaa hänen toivomuksensa, että tapauksesta kirjoitettaessa käytettäisiin yrityksen toisen työntekijän kommentteja. Iltalehden näkemyksen mukaan toimittaja ei missään vaiheessa antanut ymmärtää, ettei kantelijan eli yrityksen omistajan vastauksia käytettäisi haastattelussa.
Iltalehti katsoo, ettei yrityksen pääomistajalla ollut oikeutta kieltää jälkikäteen haastattelulausumiensa käyttämistä uutisessa, joka käsitteli yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta eli potentiaalista vaaratilannetta yleisölle järjestetyssä benjihyppytilaisuudessa. Tällaiseen vaatimukseen suostuminen rikkoisi lehden näkemyksen mukaan Journalistin ohjeiden tärkeimpiä kohtia 1 ja 2. Niissä todetaan, että journalisti on vastuussa yleisölleen, jolla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja että sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein eikä tätä päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Iltalehti päätyi poistamaan kantelijan kommentit uutisesta sen jälkeen, kun toimitus oli tavoittanut hyppymestarin. Tämä ei päätoimittajan mukaan kuitenkaan johtunut siitä, että uutisessa olisi ollut oikaisua vaativia asiavirheitä, vaan siitä, että hyppymestari oli ollut itse tapahtumassa paikalla ja kykeni paremmin kuvaamaan, mitä oli tapahtunut.
Ratkaisu
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 18: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi ja millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
[– –]
Iltalehti julkaisi jutun benjihypyn yhteydessä Turussa sattuneesta vaaratilanteesta, joka oli näkynyt edellisenä yönä suorassa Tiktok-lähetyksessä. Juttuun oli siteerattu vaaratilanteen jälkeen julkaistua toista videota, jolla asiakkaan hyppyä ohjannut hyppymestari myönsi tehneensä virheen. Suoran Tiktok-lähetyksen oli tuottanut benjihyppy-yrityksen kanssa yhteistyössä ollut someyrittäjä. Lehti tavoitti someyrittäjän puhelimitse ja julkaisi tämän kommentteja. Myöhemmin samana päivänä lehti kuitenkin poisti hänen osuutensa jutusta tavoitettuaan tapahtumahetkellä paikalla olleen hyppymestarin.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yleisötapahtumissa sattuneista vaaratilanteista uutisoitaessa vastuullisten tahojen etsiminen ja julkisuuteen tuominen kuuluu median tehtäviin. Toimituksella oli someyrittäjän puheiden pohjalta perusteet tulkita, että hänen yrityksensä oli yksi benjihypytyksen järjestäjistä.
Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt tietojen tarkistamisen, eikä jutusta ole osoitettu olennaista asiavirhettä.
Haastateltavalla on kuitenkin oikeus tietää, jos häntä on tarkoitus lainata jutussa omalla nimellään. Neuvosto on kuunnellut haastattelupuhelun tallenteen. Sen perusteella someyrittäjä tiesi puhuvansa Iltalehden toimittajalle, mutta tässä tapauksessa hänellä oli keskustelun monitulkintaisuuden vuoksi perusteet olettaa, ettei häntä siteerattaisi nimellään. Haastateltava ilmaisi puhelussa, ettei hän ollut oikea taho haastateltavaksi. Hän pyysi toimittajaa toistuvasti soittamaan hyppymestarille ja kielsi käyttämästä lausumiaan jutussa. Toimittaja myötäili haastateltavaa eikä selkeästi kertonut, että tämän sitaatteja käytettäisiin jutussa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 18, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Heidi Laaksonen, Anssi Marttinen, Farhia Omer, Elina Partio, Margareta Salonen, Suvi Tanner, Kati Tommiska, Mari Tuohiniemi ja Riku Väisänen.