Kantelu 4.7.2025
Kantelu kohdistuu Ylen 6.4.2025 verkossa julkaisemaan juttuun Yle tutki avoimia työpaikkoja ja löysi kymmenittäin samasta työpaikasta tehtyjä ilmoituksia.
Lisäksi kantelu kohdistuu samana päivänä TV1:llä kello 20.30 lähetettyihin tv-uutisiin, joissa aihetta myös käsiteltiin.
Kantelun on tehnyt jutussa mainitun Timantti Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja.
Kantelussa todetaan, että Ylen selvityksen mukaan työnhakija voi tietämättään hakea samaa julkiseen hakuun ilmoitettua työpaikkaa työnantajan ja rekrytointiyrityksen kautta. Jutun keskellä olevaan kuvitukseen oli nostettu nimellä yrityksiä, joiden annettiin ymmärtää tekevän haamuilmoittelua siten, että henkilöstöpalveluyritys etsisi työntekijää työpaikkaan, johon myös varsinainen työnantaja etsii työntekijää. Timantti Henkilöstöpalvelut oli kantelun mukaan nostettu esimerkiksi tällaisesta toiminnasta.
Ennen jutun julkaisua Yle ei ollut kantelijan mukaan yrittänyt tavoitella häntä millään tavalla kommentoimaan asiaa varmistaakseen, oliko kyseessä sama työpaikka, johon haettiin jo työntekijää toisella ilmoituksella. Kantelijan yrityksellä ja jutun alussa mainitulla rakennusalan yrityksellä ei ollut kantelun mukaan ollut minkäänlaista yhteistyötä, ja kantelija kuuli koko yhtiöstä vasta luettuaan Ylen uutisen.
Kantelijan tietojen mukaan Yle oli ollut yhteydessä muihin henkilöstöpalvelualan yrityksiin, mutta Timantti Henkilöstöpalveluita ei ollut lähestytty etukäteen ja selvitetty väitettyä yhteyttä, vaikka rakennusliikkeen toimitusjohtajaa oli päädytty haastattelemaan ja työmaata kuvaamaan. Kantelija katsoo, että hänen yhtiönsä nostettiin aiheettomasti esiin asiassa, joka hänen mukaansa ei pitänyt paikkaansa.
Kantelija oli jutun julkaisun jälkeen yhteydessä sen tehneeseen toimittajaan. Yle lisäsi myöhemmin juttuun maininnan, jonka mukaan kantelija kiisti, että kyse olisi samasta työpaikasta tai että yritys toimisi jutussa kuvaillulla tavalla. Kantelijan mielestä asiaa ja alan käytänteitä olisi pitänyt avata paljon tarkemmin kuin tällä lakonisella toteamuksella.
Kantelussa todetaan, että jutun lähteenä oli käytetty valtavaa määrää työpaikkailmoituksia, joita oli käyty läpi tekoälyn avulla. Kantelun mukaan Yle oli kerännyt tietoa tekoälyavusteisesti ottamatta huomioon inhimillisiä muuttujia ja vetänyt sitten suorat johtopäätökset keräämänsä datan pohjalta. Kantelun mukaan velvoite pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ei täyty, jos johtopäätöksiä vedetään tekoälyllä ilman taustatarkistuksia. Kantelun mukaan jutusta ei käynyt ilmi siinä mainitun datatieteilijän henkilöllisyyttä tai edustamaa tahoa. Kantelijan mielestä läpinäkyvyys olisi ollut selvityksen uskottavuuden kannalta tärkeää.
Kantelijan käsityksen mukaan juttu perustui tekoälyn tekemiin hakuihin tietyltä ajanjaksolta. Siinä jätettiin huomioimatta kantelijan edellisvuoden puolella tekemät työpaikkailmoitukset, jotka kantelijan mukaan olivat lähes samanlaisia Ylen jutussa mainitun ilmoituksen kanssa. Siten jutussa ei kantelun mukaan suhtauduttu tietolähteisiin kriittisesti, vaan tehtiin yksipuolinen oletus tietystä aikajärjestyksestä.
Kantelun mukaan kyseisen rakennusliikkeen ilmoitusten yhdistäminen kantelijayrityksen ilmoituksiin oli erittäin tarkoitushakuista. Kantelijan mukaan hänen henkilöstöpalvelunsa ilmoittama avoinna ollut työpaikka oli asiakkaalle, joka haki sähköasentajaa kiinteistöjen kunnossapitoon.
Kantelija katsoo, että hänen yritykselleen aiheutui kohtuuttomasti mainehaittaa uutisoinnista, jota ei hoidettu hänen mielestään hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Päätoimittajan vastaus 28.4.2026
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen toteaa uutisen käsitelleen laajalle levinnyttä ilmiötä, jossa tehtaillaan työpaikkailmoituksia ja johdetaan työnhakijoita harhaan. Kyseinen uutisjuttu, sen jatkojuttu ja Ylen aiheesta myöhemmin tekemät sisällöt, kuten MOT-ohjelman jakso Työnhaun suuri sumutus (15.12.2025), kertoivat samasta havainnosta: monien työpaikkailmoitusten takana ei ole oikeaa työpaikkaa tai yhteen ja samaan työpaikkaan haetaan työntekijää monella eri ilmoituksella. Päätoimittajan mukaan erityisen ahkeria ilmoitusten tekijöitä ovat erilaiset rekrytointiyritykset.
Päätoimittaja toteaa, että aihe on Suomen korkeiden työttömyyslukujen valossa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Työmarkkinatorilla julkaistuista ilmoituksista kootaan virallisia työllisyystilastoja, mikä entisestään lisää uutisaiheen painoarvoa. Lisäksi työttömien velvoitteita hakea työtä on tiukennettu viime vuosina, mikä on osaltaan luonut tilaa rekrytointiyritysten kasvulle, päätoimittaja perustelee.
Toimituksen näkemyksen mukaan uutisjutussa ei ollut asiavirhettä ja juttua tehtäessä noudatettiin hyvää journalistista tapaa.
Ylen juttu nojasi aineistoon, joka koostui yli 26000:sta tammikuussa 2025 Työmarkkinatorilla ja työnantajien Omassa Asioinnissa julkaistusta työpaikkailmoituksesta. Datan toimitti Ylelle KEHA-keskus (valtion Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus).
Päätoimittajan mukaan aineistosta tunnistettiin ensin sääntöpohjaisella ohjelmoinnilla työnantajan ja henkilöstöyrityksen ilmoitukset, jotka koskivat samaa työpaikkaa. Tässä käytettiin useita eri muuttujia, muun muassa ammatti, työsuhteen tyyppi ja paikkakunta. Yle tutki tämän jälkeen kahden eri kielimallin avulla yli tuhat eniten samankaltaiselta näyttävää ilmoitusta.
Luotettavuuden varmistamiseksi jutun tekijät eli toimittaja ja data-analyytikko kävivät lopulta läpi noin 60 eniten toisiaan muistuttavaa ilmoitusta eli paria.
Ylen data-analyysi löysi Timantti Henkilöstöpalveluiden sekä 12.1.2025 että 22.1.2025 tekemistä työpaikkailmoituksista vastaavuuden 8.1.2025 julkaistun, rakennusyrityksen tekemän ilmoituksen kanssa. Kaikissa näissä ilmoituksissa etsittiin sähköasentajaa.
Myös jutussa esillä olleen ravintola-alan yrityksen ja toisen henkilöstöalan yrityksen ilmoitukset muodostivat parin. Kyseinen ravintola-alan yritys kertoi jutussa, että yrityksillä oli toimeksiantosopimus ravintolapäällikön rekrytoinnista.
Päätoimittaja katsoo Ylen pyrkineen kaikissa tilanteissa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja varmistamaan tietoa eri lähteistä. Juttu ei pohjannut nimettömiin lähteisiin, vaan henkilöt esiintyivät siinä omilla nimillään ja kasvoillaan. Päätoimittajan mukaan lähteisiin, joista tietoa saatiin, suhtauduttiin kriittisesti.
Jutun valmistelun aikana Ylen toimittaja oli yhteydessä useaan henkilöstöalan yritykseen, jotka nousivat esille toimituksen tekemästä data-analyysista. Päätoimittajan mukaan yksikään kontaktoitu yritys ei halunnut myöntää, että ne tekisivät päällekkäisiä ilmoituksia tai keräisivät rekisteriä työnhakijoista.
Päätoimittajan toteaa, että yksittäisten yritysten ilmoituksia esiin nostamalla Yle halusi kuvata ja todistaa datasta tehtyjä löydöksiä päällekkäisistä ilmoituksista. Yrityksiä ei syytetty jutussa väärinkäytöksistä kuten laittomasta toiminnasta, vaan niitä käytettiin esimerkkeinä ilmiöstä. Siten toimitus katsoi, ettei yritysten nimeäminen edellyttänyt niiden kuulemista etukäteen.
Ylen toimitus ei myöskään katso, että Timantti Henkilöstöpalvelut olisi joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi jutussa, joka toi päivänvaloon rekrytointialalla yleisen käytännön. Journalistin ohjeiden mukaan tavanomainen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen arviointi on sallittua ilmankin, että sen kohdetta tarvitsisi kuulla. Päätoimittajan näkemyksen mukaan Yle ei siis ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 22.
Timantti Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja otti yhteyttä Yleen jutun julkaisun jälkeen, jolloin toimitus päätti kuitenkin lisätä verkkouutiseen tiedon, jossa hän kiistää yrityksensä toimivan jutussa kuvatulla tavalla.
Päätoimittajan mukaan Yle pyrki kantelijan yhteydenoton jälkeen poikkeuksellisen aktiivisesti selvittämään asiaa.
Yle tarkisti vielä kerran, oliko Timantti Henkilöstöpalvelujen ilmoituksen takana sittenkin toinen todellinen työpaikka, toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää. Päätoimittajan kuvauksen mukaan Yle soitti kantelijalle, joka nimesi puhelimessa asiakkaakseen erään sähköalan yrityksen, jolle hän kertoi hakeneensa tammikuussa sähköasentajaa. Yle tavoitti vielä samana iltana kyseisen sähköalan yrityksen toimitusjohtajan. Tämä kiisti Ylelle toimeksiantosopimuksen olemassaolon. Päätoimittajan mukaan kantelija myönsi tämän jälkeen toimittajalle puhelimessa, ettei sopimusta todellisuudessa ollutkaan.
Päätoimittajan mukaan kantelija esitti tämän jälkeen, että ehkä kyse olikin jostain toisesta hänen ilmoituksestaan, mutta ei pystynyt osoittamaan, että hänellä olisi rekrytointisopimus jonkin yrityksen kanssa kyseisestä ilmoituksesta.
Yle myös pyysi KEHA-keskusta vielä tarkistamaan, oliko Timantti Henkilöstöpalveluiden kolmessa tammikuussa 2025 (12.1., 22.1., 24.1) julkaistussa sähköasentajan paikkaa koskevassa ilmoituksessa nimetty jokin työnantaja, mutta kyseiset kentät olivat tyhjiä.
Päätoimittaja katsoo, että näin ollen Yle tarkisti tiedot mahdollisimman hyvin, eikä uutisessa ollut olennaista asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata.
Päätoimittaja arvioi Ylen tehneen juuri kuten kantelussa vaaditaan, eli avanneen rekrytointialan käytäntöjä. Päätoimittajan mielestä kantelijan viesteistä syntyi kuva, että olemattomien työpaikkojen ilmoittaminen oli tämän mielestä normaalia toimintaa rekrytointialalla.
Työmarkkinoita vuosikymmeniä seurannut työ- ja elinkeinoministeriön virkamies kertoi Ylen jutussa, että rekrytointiyritysten toiminta oli ollut heillä tiedossa. Henkilöstöyritykset olivat keränneet pitkään ilmaisen, julkisen työnvälityksen avulla työntekijöitä, ja he olivat yrittäneet puuttua tähän ”alan tapaan”, päätoimittaja toteaa.
Koska Ylen uutisen grafiikassa nostettiin esiin useampia esimerkkejä samanlaisista ilmoituspareista, Yle kuuli uutisessa toimialaliitto Helaa, joka edustaa neljääsataa henkilöstöpalvelualan yritystä. Hela kiisti jutussa, että sen jäsenyritykset tekisivät haamuilmoituksia ja keräisivät niillä rekisteriä työnhakijoista, joita ne voisivat myydä työnantajille. Työmarkkinatorin ilmoitusten data-analyysi löysi kuitenkin pareja useiden Helan jäsenyritysten ja työnantajien työpaikkailmoitusten välillä. Jutun grafiikassa esimerkkinä olleet rekrytointiyritykset olivat yhtä lukuun ottamatta Helan jäseniä, päätoimittaja toteaa.
Päätoimittaja kertoo, että Ylen MOT:n haamutyöpaikoista ja rekrytointialan käytännöistä tekemien jatkojuttujen jälkeen Työmarkkinatoria ylläpitävä KEHA-keskus on puuttunut sääntöjen vastaiseen ilmoitteluun, ja jatkossa olemattomia työpaikkoja tullaan poistamaan palvelusta. Päätoimittajan tietojen mukaan Hela neuvoo nyt myös jäsenyrityksiään kertomaan ilmoituksessa avoimesti, haetaanko tekijää vasta myöhemmin alkaviin töihin.
Yle katsoo toimineensa kantelun kohteena olevassa asiassa kaikilta osin Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Rekrytointialan käytäntöjen tuomisella julkisuuteen oli Ylen näkemyksen mukaan painavat yhteiskunnalliset ja journalistiset perusteet.
Yle on toimittanut vastauksensa ohessa neuvostolle muun muassa työpaikkailmoitukset, jotka rakennusyritys ja Timantti Henkilöstöpalvelut julkaisivat tammikuussa 2025, ja joihin jutun Timanttia koskevat väitteet perustuivat.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa.
Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
[– –]
Yle kertoi verkkojutussa ja tv-uutisissa päällekkäisiä työpaikkailmoituksia koskevasta ilmiöstä. Verkkojutun kärkenä esiteltiin rakennusyritys ja henkilöstöalan yritys, jotka jutun mukaan olivat ilmoittaneet tammikuussa 2025 samasta sähköasentajan työpaikasta. Verkkojutun mukaan henkilöstöyritys oli kopioinut rakennusyrityksen ilmoituksen löytääkseen tälle työntekijän ja saadakseen rekrytointipalkkion, vaikkei tällaisesta ollut sovittu. Henkilöstöyrityksen toimitusjohtaja otti verkkojutun julkaisun jälkeen yhteyttä Yleen ja ilmoitti, että kyse ei ollut samasta työpaikasta. Yle lisäsi henkilöstöyrityksen näkemyksen verkkojuttuun julkaisupäivän iltana.
Julkisen sanan neuvosto on perehtynyt sähköasentajan paikkaa koskeviin työpaikkailmoituksiin, joihin jutussa esitetty johtopäätös Ylen mukaan perustui. Neuvoston näkemyksen mukaan ilmoituksista herää epäilys, oliko niillä välttämättä yhteyttä toisiinsa. Käytettävissään olevan aineiston perusteella neuvosto ei kuitenkaan pysty varmistumaan asiasta eikä se siten voi ottaa kantaa siihen, oliko jutussa olennaista asiavirhettä tai laiminlöikö toimitus lähdekritiikin tai pyrkimyksen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Neuvosto katsoo, että henkilöstöyritys joutui verkkojutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja sen olisi tullut saada kertoa näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Yle ei ollut pyrkinyt ottamaan yritykseen lainkaan yhteyttä ennen jutun julkaisemista. Tämä olisi ollut neuvoston näkemyksen mukaan tarpeen myös verkkojutussa esitetyn, henkilöstöyrityksen menettelytapaa koskevan johtopäätöksen tarkistamiseksi. Aihetta käsitelleessä tv-uutisjutussa yritykseen viitattiin tulkinnanvaraisemmin, eikä kuulemisvelvoitetta syntynyt.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 9 ja 21 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Pasi Kivioja (1. vpj), Saija Hakoniemi, Heli Koivuniemi, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi, Suvi Tanner, Viljami Vaarala ja Riku Väisänen.