Kantelu 2.4.2026
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 29.3.2026 verkossa julkaisemaan seurantauutiseen, jossa kerrottiin jonkin aikaa, että Kouvolassa olisi pudotettu Venäjän drooneja.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011911126.html
Kantelun mukaan Helsingin Sanomat julkaisi virheellistä tietoa virheellistä tietoa Kouvolaan ja sen lähiseuduille pudonneista drooneista. Kantelija arvioi virheen johtuneen siitä, että toimitus luovutti journalistisen päätösvallan uutisen sisällöstä toimituksen ulkopuoliselle tekoälytyökalulle. Kantelija arvioi, että tekoäly luki tiedotteen ja tuotti siitä jutun, minkä jälkeen juttu julkaistiin ilman kriittistä tarkastelua. Näin ollen journalistinen päätösvalta siirtyi tekniselle apuvälineelle.
Kantelijan mielestä tietoja ei tarkistettu riittävästi. Hän uskoo julkaisupäätöksen tehneiden toimittajien luottaneen tekoälyn tuottamaan sisältöön tarkistamatta alkuperäistä tiedotetta. Tapahtumaketju viittaa kantelijan mukaan siihen, että tiedotteita julkaistaan ilman kriittistä suhtautumista. Kantelija katsoo myös, että Helsingin Sanomien päätoimittaja pyrki kuvaamaan seuraavana päivänä julkaistussa kirjoituksessaan tilanteen teknisenä ongelmana ja vakuuttamaan, että toimituksen sisäiset ohjeet olivat toimivat. Kantelijan mielestä tapahtumat kuitenkin osoittavat, etteivät prosessit olleet journalistisesti perusteltuja, vaan asettivat nopeuden ja tehokkuuden etusijalle journalismin laadun ja etiikan kustannuksella.
Päätoimittajan vastaus 15.5.2026
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan virheellinen drooniuutinen julkaistiin, koska toimituksen käyttämä Vahtikoira‑tekoälytyökalu tiivisti puolustusministeriön tiedotteen väärin ja uutisdeskin toimittaja julkaisi tiedon tarkistamatta sitä alkuperäislähteestä. Päätoimittajan mukaan työkalu on toimituksen itse kehittämä ja tarkoitettu vain herätteeksi, ei sellaisenaan julkaistavaksi sisällöksi. Lehti korostaa, että toimituksen ohjeistus tekoälyn käytöstä on selkeä: toimittaja vastaa jokaisesta sanasta ja tarkistaa aina alkuperäisen tiedon. Tässä tapauksessa tarkistus jäi tekemättä, mikä johti virheeseen.
Virheellinen otsikko oli julki kolme minuuttia, jonka jälkeen se korjattiin. Helsingin Sanomat julkaisi oikaisut, lähetti näistä notifikaation lukijoille ja avasi virheen taustat seuraavana päivänä päätoimittajan kolumnissa. Lehti käynnisti päätoimittajan mukaan myös sisäisen prosessiarvion ja työkalun teknisen tarkastelun, jotta vastaavat virheet eivät toistuisi.
Päätoimittajan mukaan kyse oli äkillisestä ja kehittyvästä uutistilanteesta, jossa nopeus on tärkeää. Virhe ei johtunut tiedon puutteellisuudesta vaan toimituksen omasta toiminnasta. Helsingin Sanomat kiistää luovuttaneensa journalistista päätösvaltaa tekoälylle ja vertaa työkalua muihin journalistin apuvälineisiin, kuten hakukoneisiin ja pikaviestipalveluihin, joiden sisältöä ei myöskään julkaista ilman tarkistusta.
Lehti katsoo toimineensa Journalistin ohjeiden mukaisesti, koska virhe korjattiin nopeasti ja näkyvästi ja sen taustat avattiin lukijoille avoimesti. Helsingin Sanomien mukaan kyse oli inhimillisestä virheestä, joka kuuluu journalistisen työn luonteeseen, eikä tekoälyn käyttö merkitse päätoimittajan mielestä päätösvallan siirtämistä toimituksen ulkopuolelle.
Ratkaisu
JO 2: Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Helsingin Sanomat julkaisi seurantajutun Suomen alueella maastoon pudonneista drooneista. Jutussa näkyi noin kolmen minuutin ajan virheellinen otsikko, jonka mukaan puolustusministeriö olisi kertonut droonien olleen venäläisiä ja että ne olisi pudotettu. Todellisuudessa näin ei ollut, vaan venäläisyys ja pudottaminen olivat tekoälytyökalun tuottamia väitteitä.
Julkisen sanan neuvosto pitää vakavana sitä, että tekoälyn tuottama virheellinen tieto julkaistiin uutisena ja ilman, että kukaan toimituksessa olisi tarkistanut uutisessa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä alkuperäislähteestä. Tämä oli vastoin toimituksen omaa ohjeistusta sekä Journalistin ohjeita, jotka edellyttävät, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin.
Neuvosto arvioi, että samalla lehti luopui journalistisesta päätösvallastaan eikä osoittanut riittävää lähdekriittisyyttä. Vaikka toimituksen luoma tekoälyapuri oli luotu konsernissa, tietoa sepittäessään sen voi katsoa toimineen jutun lähteenä, johon toimituksen olisi tullut suhtautua kriittisesti. Virheen vakavuus korostuu, koska Suomeen kohdistunut turvallisuusuhka oli aiheena yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Tällaista journalistisen prosessin laiminlyöntiä ei voinut paikata jälkikäteen nopeallakaan virheen korjauksella.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 2, 9 ja 12 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Margareta Salonen (3. varapuheenjohtaja), Saija Hakoniemi, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi, Suvi Tanner, Viljami Vaarala ja Riku Väisänen.