Kantelu 5.3.2023
Kantelu kohdistuu Pieksämäen Lehden paperiversiossaan 14.2.2023 julkaisemaan juttuun Ei mikään lomaromanssi, vaan tähtiin kirjoitettu sekä lehden samana päivänä verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun, jonka otsikkona oli Ei mikään lomaromanssi, vaan match made in heaven – ”Saamme toisistamme parhaat puolet esiin”.
https://www.pieksamaenlehti.fi/paikalliset/5723778
Jutussa haastateltava kertoi parisuhteestaan, joka oli alkanut 13 vuotta aiemmin lomamatkalla. Haastateltava kertoi olleensa lomalla ystävänsä kanssa, ja mainitsi myös tällä olleen loman aikana suhde: ”Minun ystäväni ja Francon ystävä kiinnostuivat toisistaan, ja mekin päädyimme sitten Francon kanssa juttelemaan. Loman jälkeen ystäviemme suhde päättyi, mutta meidän syveni ja jatkui.”
Kantelija on jutussa mainittu ystävä. Vaikka hänen nimeään ei mainittu jutussa, kantelijan mukaan suuri joukko ihmisiä tietää, kenen kanssa jutussa omalla nimellään esiintynyt pieksämäkeläisnainen oli ollut matkalla. Kantelija kertoo joutuneensa käsittelemään lähipiirinsä kanssa jutun väitettä, jota hän pitää loukkaavana.
Lisäksi kantelija katsoo, että Pieksämäen Lehden päätoimittaja on laiminlyönyt vastuutaan. Kantelijalle lähettämässään sähköpostissa päätoimittaja kertoi lukeneensa jutun vasta sen jälkeen, kun kantelija oli soittanut hänelle asiasta. Jutun kirjoittanut toimittaja puolestaan ei kantelun mukaan vastannut kantelijan soittoihin tai soittopyyntöön. Kantelija kokee myös, että päätoimittaja pyrki viestissään selittelemään jutun sisältöä totuudenvastaisella tavalla.
Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 21 ja 27 näkökulmasta. Näiden lisäksi kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohta 30, jonka ei ole katsottu soveltuvan kantelun käsittelyyn.
Päätoimittajan vastaus 2.6.2023
Pieksämäen Lehden päätoimittajan Kari-Pekka Issakaisen mukaan jutun tarkoitus oli kertoa suomalaisnaisen ja italialaismiehen rakkaustarina samana päivänä juhlittavan ystävänpäivän kunniaksi. Juttu kertoi siitä, että vastoin kaikkia olettamuksia pariskunta on osoittanut, että rakkaus voi kukoistaa ja kasvaa, vaikka välissä olisi yli 3 000 kilometriä. Ajassa, jota leimaavat muun muassa kiihtyvä inflaatio ja Euroopassa käytävä sota, tarvitsemme päätoimittajan mukaan myös positiivisia tarinoita, jotka inspiroivat ja luovat hyvää mieltä.
Rakkaustarinan kuvaamisen kannalta oli päätoimittajan mukaan olennaista se, miten ja missä jutun kohteena ollut pariskunta oli tavannut toisensa. Juttutyypin luonteen vuoksi kyse oli ennen kaikkea haastateltavan subjektiivisesta kokemuksesta ja haastateltavan oikeudesta kertoa omasta elämästään kenenkään siihen kenenkään ennakolta puuttumatta.
Sitaatista, jossa ystävään viitattiin, ei ollut päätoimittajan mielestä luettavissa kuin ystävyyssuhteet ja ihmisten kiinnostus toisiaan kohtaan. Päätoimittajan mielestä näin oli erityisesti, koska haastateltavakin totesi jutussa, ettei hänen kohdallaan kyse ollut lomamatkalla vielä parisuhteesta, sillä kumpikin oli tahoillaan naimisissa. Tällaista ei päätoimittajan mukaan väitetty myöskään kantelijan osalta.
Päätoimittajan mukaan kantelija ei ollut jutusta selvästi tunnistettavissa, eikä tästä esitetty jutussa tietoja, jotka olisivat asettaneet hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan nimeä ei mainittu, eikä jutussa kerrottu muuta kuin että jutun kohteen ystävä oli ollut mukana lomamatkalla, joka oli tapahtunut yli kymmenen vuotta aiemmin. Päätoimittajan arvion mukaan kantelija oli ystävyyssuhteensa kautta tunnistettavissa korkeintaan lähipiirissään. Tämän takia hän ei päätoimittajan tulkinnan mukaan joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka vuoksi häntä olisi tullut kuulla jutussa.
Päätoimittaja toteaa, että haastateltavalla oli oikeus kertoa omasta elämästään. Vaikka kantelija olisikin ollut tunnistettavissa jutusta, Pieksämäen Lehti katsoo, etteivät lomamatkalla mukanaolo ja maininta siitä, että henkilöt kiinnostuivat toisistaan, ole Journalistin ohjeiden kohdassa 27 tarkoitettuja yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja. Tämän vuoksi päätoimittaja katsoo, ettei kantelijan suostumusta juttuun tarvittu.
Johtopäätöksenään päätoimittaja katsoo, ettei Pieksämäen Lehti rikkonut Journalistin ohjeita, koska kantelija oli jutusta korkeintaan lähipiirinsä tunnistettavissa, häntä ei esitetty millään tavalla loukkaavassa tai halventavassa sävyssä, tapahtuneesta oli kulunut huomattavan pitkä aika, eikä jutusta myöskään ollut luettavissa suhteen laatua tai luonnetta.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
Pieksämäen Lehti julkaisi paperilehdessään ja verkossa ystävänpäiväjutun, jossa haastateltava kertoi parisuhteestaan. Jutun mukaan suhde oli saanut alkunsa 13 vuotta aiemmin lomamatkalla. Haastateltava mainitsi, että myös hänen lomaseuranaan olleella ystävällä olisi ollut matkan aikana suhde, joka päättyi loman jälkeen. Jutusta kannellut ystävä pitää väitettä loukkaavana.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa sanottiin selvästi ystävällä olleen jonkinlainen lomasuhde, jonka lukija saattoi tulkita romanttiseksi. Tämänkaltaiset ihmissuhteet ovat yksityiselämän ydinaluetta, ja niistä kertominen edellyttää lähtökohtaisesti asianomaisen suostumusta. Tässä tapauksessa kantelija on tavallinen kansalainen, jonka yksityiselämän suoja on laajin mahdollinen. Vaikka hänen nimeään ei mainittu, hän oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa.
Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulisi olla huolellisia siinä, etteivät ne haastateltavien kertomuksia julkaistessaan loukkaa sivullisten yksityisyyttä. Vaikka haastateltavalla oli oikeus kertoa oma tarinansa, kantelijaa käsittelevä osuus oli kertomuksen sivujuonne, eikä siitä kertomisella ollut yhteiskunnallista merkitystä. Siten jutussa rikottiin kantelijan yksityiselämän suojaa.
Neuvoston arvion mukaan kantelija ei kuitenkaan joutunut jutussa sillä tavoin erittäin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi tullut kuulla juttuun, eikä yksityisyyden loukkausta olisi myöskään voinut paikata tarjoamalla asianomaiselle tilaisuutta kertoa oma näkemyksensä.
Julkisen sanan neuvosto perustaa ratkaisunsa Journalistin ohjeisiin eikä tulkitse esimerkiksi sananvapauslain päätoimittajalle asettamia velvoitteita toimitustyön johtamisesta ja valvonnasta. Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei ole mitenkään poikkeuksellista, että päätoimittaja tutustuu toimituksensa tuottamaan journalistiseen sisältöön vasta sen julkaisemisen jälkeen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Pieksämäen Lehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 27, ja antaa sille huomautuksen.
Langettavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Johannes Koponen, Päivi Kymäläinen, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.
Vapauttavan puolesta äänestivät:
Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Timo Sipola ja Erja Yläjärvi.
Heidän eriävä mielipiteensä:
Kantelun kohteena oleva kohta ei ollut kokonaisuudessa olennainen, eikä sillä ollut yhteiskunnallista merkitystä. Jutun muotoilu ei kuitenkaan ollut sellainen, että siinä olisi kerrottu lukijoille tunnistetietoja tai että muotoilulla olisi paljastettu erityisen arkaluonteisia yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita.