Kantelu 6.3.2025
Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien avaamaan kuntavaalikoneeseen ja Lahden alueen ehdokkaiden esille tuomiseen.
Kantelun mukaan Etelä-Suomen Sanomien vaalikoneessa ei ollut sen avautuessa 5.3.2025 mukana tietoa kaikista vaaleihin osallistuvista ryhmistä. Tilanteesta ei kantelun mukaan kerrottu lukijoille, ja esimerkiksi Lahden kolmanneksi suurin vaaleihin ehdokkaita asettanut ryhmä, Pro Lahti, jäi ryhmänä kokonaan pois vaalikoneen alkuvaiheessa, vaikka heidän siihen vastanneet ehdokkaansa koneesta löytyivätkin.
Kantelun mukaan suurin osa äänestäjistä täyttää vaalikoneen heti sen ilmestyessä, minkä vuoksi näkyvyys vaalikoneessa on ehdokkaan kannalta olennaista. Se, että valitsijayhdistysten nimet lisättiin jälkikäteen, 13.3.2025, ei korjannut kantelijan mielestä syntynyttä vahinkoa, koska tässä vaiheessa mahdollisuudet tavoittaa suuri osa vaalikoneen käyttäjistä olivat jo menneet. Kantelun mukaan erityisen ongelmallista on, että Etelä-Suomen Sanomilla oli tieto tästä epäkohdasta ja lehteä oli pyydetty tiedottamaan asiasta vaalikoneen käyttäjille.
Kantelun mukaan vaalikoneen käyttäjille ei kerrottu avoimesti siitä, että merkittäviä ehdokasryhmiä puuttui koneesta eikä näitä voitu siksi ryhmänä suositella äänestäjille. Kantelun mukaan olisi ollut vähintäänkin kohtuullista kertoa yleisölle siitä, ettei vaalikone ollut vielä kattava ja että osa ryhmistä tulisi näkyviin vasta myöhemmin.
Kantelun mukaan ESS ei myöskään kertonut lukijoille sitä, että ryhmiä lisättiin koneeseen myöhemmin.
Nyt Pro Lahti -ryhmän näkemyksiä ei ollut kantelun mukaan mahdollista vertailla muihin poliittisiin ryhmiin ja sen olemassaolo hämärtyi osaksi geneeristä “sitoutumattomien” kategoriaa, jolla ei ole mitään yhteistä poliittista sisältöä tai linjaa.
Kantelussa kysytään, antoiko “sitoutumattomien” yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi lukijoille harhaanjohtavan kuvan poliittisesta kentästä ja ehdokkaista.
Kantelun mukaan Pro Lahti pyysi 24.2.2025 ja 5.3.2025 Etelä-Suomen Sanomia julkaisemaan ehdokkaansa ryhmänä. Lehti kuitenkin julkaisi Pro Lahden ehdokkaat ryhmänä vasta 13.3.2025.
Päätoimittajan vastaus 12.1.2026
Etelä-Suomen Sanomien vastaavan päätoimittajan Markus Pirttijoen mukaan vaalikone oli Keskisuomalainen Median kaikkien lehtien yhteinen vaalikone. Sen tekniikasta ja toiminnallisuudesta vastaa ulkopuolinen taho, sillä vaalikone ostetaan konsernin käyttöön palveluna.
Päätoimittajan mukaan Etelä-Suomen Sanomien toimituksella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vaalikoneen toiminnallisuuteen tai sisältöön muutoin kuin vaalikoneväittämien osalta. Vaalikone on palvelu, jota kehitetään jatkuvasti. Myös sen toiminnallisuutta pyritään parantamaan yhdessä vaalikoneen toimittaneen tahon kanssa aina kun siihen on tarvetta. Tällaiset kehitysasiat ovat päätoimittajan mukaan kuitenkin teknisiä eivätkä journalistisia.
Vaalikoneessa esitettyjen tietojen oikeellisuus oli päätoimittajan mukaan vaalikoneen täyttäjien eli vaaleissa ehdolla olevien vastuulla.
Vaalikone avattiin ehdokkaille vastattavaksi helmikuussa, noin kaksi viikkoa ennen sen avautumista yleisölle. Päätoimittajan mukaan vastaajille kerrottiin tässä yhteydessä, että muiden kuin rekisteröityneiden puolueiden ehdokkaat voivat valita alkuvaiheessa vaihtoehdokseen joko sitoutumattoman tai valitsijayhdistyksen, ja että ehdokkaiden profiileihin pienryhmätiedot tultaisiin päivittämään ehdokaslistojen vahvistamisen jälkeen. Vaalikone avattiin yleisölle 5.3 eli päivä sen jälkeen, kun ehdokashakemusten jättäminen oli päättynyt. Pienryhmätiedot pystyttiin lisäämään vaalikoneen ehdokasprofiileihin massa-ajona oikeusministeriön vahvistettua ja oikeusrekisterikeskuksen julkaistua ehdokaslistat 13. maaliskuuta.
Päätoimittaja toteaa taustatietona, että kuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt poliittiset puolueet ja valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistykseen tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta. Alle 2000 asukkaan kunnassa valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää viisi äänioikeutettua ja alle 1500 asukkaan kunnassa kolme äänioikeutettua. Tästä seuraa, että kuntavaaleissa erilaisia valitsijayhdistyksiä eli pienryhmiä on valtava määrä. Vuoden 2025 kuntavaaleissa Suomessa oli 959 valitsijayhdistyksen asettamaa ehdokasta. Päätoimittajan mukaan ehdokkaita kohdeltiin tässä mielessä tasapuolisesti: kaikki valitsijayhdistysten asettamat ehdokkaat merkittiin Keskisuomalaisen medioiden käytössä olleeseen vaalikoneeseen alkuvaiheessa sitoutumattomiksi ehdokkaiksi, koska he eivät olleet rekisteröityneiden puolueiden jäseniä ja niiden ohjelmiin sitoutuneita ehdokkaita. Pienryhmätiedot lisättiin kaikille valitsijayhdistysten ehdokkaille yhtä aikaa 13. maaliskuuta.
Päätoimittajan mukaan vaalikoneelle on tyypillistä, että siinä ei ole kaikkia ehdokastietoja vielä siinä vaiheessa, kun kone avataan yleisölle. Esimerkiksi ehdokasnumerot lisätään myös siihen myöhemmin. Vaalikoneen keskeisin tehtävä on päätoimittajan mukaan tuoda yleisölle tietoa ehdokkaista henkilötasolla. Vaalikoneen käyttäjä voi verrata omien vastausten sopivuutta eri ehdokkaiden vastauksiin. Ryhmätason tiedot ovat päätoimittajan näkemyksen mukaan vähemmän relevantteja kuin ehdokkaiden henkilötason tiedot. Se, että pienryhmätiedot lisättiin ehdokasprofiileihin myöhemmin, ei tarkoittanut, etteikö kyseisen ryhmän ehdokas olisi näkynyt vaalikoneessa heti sen avauduttua. Pro Lahden ehdokkaat olivat mukana heti vaalikoneen avautuessa yleisölle, jos he olivat syöttäneet siihen tietonsa. Sama koski kaikkia muitakin ehdokkaita. Yhdenkään ehdokkaan näkyvyyttä ei päätoimittajan mukaan siten rajoitettu missään vaiheessa.
Vaalikone tuotti päätoimittajan mukaan yleisölle relevanttia tietoa kunta- ja aluevaalien ehdokkaista. Ehdokkaiden henkilötiedot olivat tarjolla kaikista ja kaikille yhtä aikaa. Ehdokkaiden pienryhmätiedot olivat niin ikään yleisön nähtävillä, jos ehdokas oli ne omiin tietoihinsa lisännyt. Ehdokasprofiiliin pienryhmätiedot lisättiin heti, kun se oli teknisesti ja ajankäytön puitteissa mahdollista. Yleisölle tarjottiin päätoimittajan mukaan vaalikoneen avaamisesta lähtien riittävät tiedot siitä, keitä vaaleissa oli ehdolla.
Kuntavaaleissa ehdokkaita pystyivät asettamaan rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset.
Päätoimittajan mielestä valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden nimeäminen sitoutumattomiksi ehdokkaiksi ei ollut olennainen asiavirhe. Päinvastoin se teki tiettäväksi, että tällainen ehdokas ei ole rekisteröityneen puolueen jäsen ja/tai sitoutunut jonkin rekisteröityneen puolueen ohjelmaan. Valitsijayhdistyksen asettama ehdokas pystyi myös omissa tiedoissaan tarkentamaan, mistä pienryhmästä oli kyse. Vastaava pienryhmätieto tuotiin vaalikoneen ehdokasprofiiliin heti, kun se oli mahdollista.
Vaalikoneen sisältöä ei päätoimittajan mukaan missään vaiheessa muutettu, vaan sitä päivitettiin. Samaan tapaan kuin pienryhmätiedot, vaalikoneeseen tuotiin myöhemmässä vaiheessa mukaan myös esimerkiksi ehdokkaiden numerot. Tällaiset päivitykset ja täydennykset eivät ole päätoimittajan näkemyksen mukaan asiasisällön merkittäviä muutoksia vaalikoneen kaltaisessa palvelussa, jossa oleellinen tieto on ehdokkaan henkilöllisyys.
Edellä mainituilla perusteilla päätoimittaja katsoo, ettei Etelä-Suomen Sanomat ole rikkonut Journalistin ohjeita siten kuin kantelussa on esitetty.
Vastauksen täydennys 5.2.2026
Päätoimittajaa pyydettiin täydentämään vastaustaan ja kertomaan, miten Pro Lahti -ryhmä ja muut sitoutumattomien valitsijayhdistysten ryhmät näkyivät vaalikoneen tuloksissa ennen oikeusministeriön vahvistamia tietoja. Päätoimittajan mukaan vaalikoneen käyttöliittymässä (ehdokaskone, johon ehdokkaat kirjautuvat omilla pankkitunnuksillaan päästäkseen antamaan vastaukset) ilmoitettiin ehdokkaille, että jos he ovat pienryhmän ehdokkaana, heidän kannattaa lisätä tieto siitä esittelytekstiin, ja että pienryhmän nimi lisättäisiin ehdokastietoihin listojen vahvistamisen jälkeen.
Lukijoille uutisoitiin samana päivänä vaalikoneen avauksen yhteydessä kaikki vaaleihin ilmoittautuneet ehdokkaat ja näissä oli eriteltynä myös pienryhmät. Sitä ei uutisoitu erikseen, että sitoutumattomaksi merkittyjen ehdokkaiden status päivitettäisiin vaalikoneeseen ehdokkuuden vahvistamisen jälkeen myös pienryhmien osalta.
Vaalikoneen teknisestä toteutuksesta vastannut kumppani pystyi päätoimittajan mukaan näyttämään vaalikoneen suosituksissa ennen ehdokasasettelun vahvistamista vain puoluerekisteristä löytyvät puolueet. Sitoutumattomille ei ollut listauksessa erikseen omaa joukkoaan. Pienryhmät muodostivat näin vaalikoneeseen omat joukkonsa vasta sen jälkeen, kun ne oli saatu ajettua ehdokkaiden tietoihin ehdokkuuden vahvistamisen jälkeen (13.3.). Tämän jälkeen pienryhmätietojen oli päätoimittajan mukaan mahdollista nousta myös ryhmä- tai puoluesuositukseksi.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään.
JO 36: Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä merkittävästi.
Etelä-Suomen Sanomat julkaisi kuntavaalien alla (5.3.2025) vaalikoneen, jossa erilaisten valitsijayhdistysten ehdokkaat oli ensin merkitty sitoutumattomiksi. Kun oikeusministeriö vahvisti ehdokasasettelun (13.3.2025), ehdokkaat luokiteltiin vaalikoneessa valitsijayhdistysten mukaisesti. Kuntavaalit pidettiin 13.4.2025.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että yksi vaalikoneen ominaisuuksista oli alusta alkaen se, että vaalikoneen käyttäjälle suositeltiin hänen vastaustensa perusteella hänelle sopivaa puoluetta. Tämä puolue- ja ryhmäsuositus ei ollut vaalikoneen avautuessa valitsijayhdistysten osalta lainkaan käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi Pro Lahti -ryhmä ei voinut tulla suositelluksi vaalikoneen käyttäjälle, vaan hänelle suositeltiin vastausten perusteella vain sopivinta rekisteröityä puoluetta. Tilanne muuttui vasta oikeusministeriön vahvistettua ehdokasasettelun, jolloin kukin valitsijayhdistys tuli suosituksissa näkyviin omalla nimellään. Vaalikoneen käyttäjille ei kerrottu, että kone oli alkuvaiheessa puutteellinen. Neuvosto katsoo, että tämän takia vaalikoneen käyttäjät saattoivat saada harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä ryhmiä vaaleissa oli ehdolla, mikä oli olennainen asiavirhe.
Neuvosto toteaa, että valitsijayhdistysten tietojen lisäämisessä runsas viikko vaalikoneen avaamisen jälkeen oli kyse tietojen täydentämisestä, ei sisällön olennaisesta muuttumisesta JO 36 tarkoittamalla tavalla. Näin oli osaltaan siksi, että tiedot olivat jo julkaisuvaiheessa vajavaiset. Tietojen täydentymisen vuoksi neuvosto katsoo, ettei yleisön oikeus saada tietoa vaarantunut eikä kokonaisuudessa ole viitteitä siitä, etteikö Etelä-Suomen Sanomat olisi pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Ekdahl, Anssi Marttinen, Elina Partio, Vivianne Pesonen, Margareta Salonen, Samuel Savolainen, Tuuli Tahkokorpi, Kati Tommiska, Mari Tuohiniemi, Viljami Vaarala ja Teija Waaramaa.