Kantelu 25.10.2023
Kantelu kohdistuu Aamulehden printtiversiossaan 18.10.2023 julkaisemaan uutiseen Israelin isku sairaalaan tappoi ainakin 500 ihmistä Gazassa ja sen korjaukseen 19.10.2023.
Kantelun mukaan kyseessä on toistuva vinoutunut uutisointi, joka perustuu terroristien propagandaan. Kantelun mukaan Aamulehden juttu Gazan sairaalaiskusta oli tästä räikeimpänä esimerkkinä. Kantelun mukaan asiallista oikaisua ei ole tehty. Valmistelussa on tulkittu, että kantelija ei ole tyytyväinen korjauksen huomioarvoon, josta hän oli myös huomauttanut Aamulehdelle.
Kantelija kertoo lähettäneensä alkuperäisen korjauspyyntönsä tiedotusvälineen verkkolomakkeen kautta. Kanteluun on liitetty lehden uutispäällikön vastaus kantelijan korjauspyyntöön sekä kantelijan vastaus uutispäällikölle.
Kantelun käsittelyynottovaiheessa kantelun tulkittiin kohdistuvan Journalistin ohjeiden 8, 10, 11 ja 20 rikkomiseen. Myöhemmässä valmistelussa käsittelyä rajattiin Journalistin ohjeisiin 8, 10 ja 20.
Päätoimittajan vastaus 18.3.2024
Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen toteaa, että lehti julkaisi STT:n jutun osana Gazan sodan uutisointia. Sotatilanne oli julkaisuhetkellä Gazassa varsin tuore ja nopeasti kehittyvä. Myös kyseisen iskun tapahtumia pyrittiin toimituksessa arvioimaan epäselvän tilanteen pohjalta, mutta uutisoinnissa jouduttiin nojaamaan tietotoimistojen saamiin tietoihin.
Päätoimittaja katsoo, että jälkikäteen arvioituna jutussa ei olisi tullut esittää iskun tekijää niin varmassa kontekstissa, kuin siinä tehtiin. Päätoimittaja kertoo, että arviointivirhe huomattiin nopeasti, kun tilanteesta saatiin lisää tietoa, ja uutisointia korjattiin. Alkuperäisestä uutisesta tehtiin tavanomaisen käytännön mukainen oikaisu (julkaistu verkossa 18.10. ja printissä 19.10.), mutta sen lisäksi iskusta tehtiin korjaavaa uutisointia niin verkkoon kuin printtiin.
Päätoimittajan mukaan uutisoinnissa pyrittiin totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen nopeasti muuttuvassa sotatilanteessa, jossa omaa, ensikäden tietoa paikalta ei ollut saatavissa. Kun tiedot tarkentuivat, uutisointia jatkettiin tarkentuneilla tiedoilla ja alkuperäisessä uutisessa ollut mahdollisesti virheellinen johtopäätös oikaistiin. Päätoimittaja korostaa, että iskun tekijä oli epäselvä edelleen myös tapahtunutta seuranneena päivänä, eikä selvää kuvaa tapahtuneesta edelleenkään ole olemassa.
Tilanne oli päätoimittajan mukaan tyypillinen kehittyvä uutistilanne, jossa epätarkoista ensitiedoista huolimatta uutisoinnille oli kuitenkin journalistiset ja yleisön tiedonsaantiin liittyvät perusteet. Tällaisissa tilanteissa tapahtumankuvausta tarkennetaan sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan. Päätoimittaja toteaa, että itse jutussa tuotiin ilmi, että tietolähteenä oli käytetty Gazan terveysministeriötä, jolla on kytkös konfliktin toiseen osapuoleen, äärijärjestö Hamasiin. Näin voi olettaa, että lukijalla oli kyky arvioida tiedon luotettavuuteen liittyviä riskejä.
Päätoimittajan mukaan tiedot tarkistettiin sillä huolellisuudella, kuin se täsmentyvässä uutistilanteessa oli mahdollista. Tulee huomata, että isku tapahtui illalla 17.10., ja printtilehdessä 18.10. julkaistu juttu pohjasi tietoihin, jotka olivat käytössä 17.10.
Päätoimittaja katsoo, että uutinen sisälsi epätarkkaa ja myöhemmin esiin nousseiden tietojen perusteella virheellistä tietoa, mikä johtui kehittyvästä uutistilanteesta, jossa riittävää tietoa ei ollut heti iskun jälkeen saatavilla. Virheelliset tiedot oli korjattu oikaisemalla ja myöhemmässä uutisoinnissa niin, että lukijalla saattoi olettaa olevan kyky muodostaa tarkentunut ja mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaava käsitys tapahtuneesta.
Päätoimittajan mukaan virhe korjattiin viipymättä, kun iskusta saatu tieto oli täsmentynyt. Verkossa julkaistiin erillinen oikaisu 18.10., ja lisäksi tieto korjattiin lehden päivittyvään Gaza-seurantaan korjausmerkintöineen. Printtilehdessä virhe korjattiin oikaisulla 19.10., jolloin julkaistiin myös Aamulehden oma analyysi Gazan tilanteesta otsikolla Kaikki ainekset sodan leviämiseen, jossa kerrottiin sairaalaiskusta tarkentuneiden tietojen pohjalta. Lisäksi printissä julkaistiin 20.10. STT:n juttu Mikä räjähti sairaalan pihalla Gazassa? jossa näkyvästi korjattiin 18.10. julkaistun jutun tiedot. Molemmat jutut julkaistiin myös verkossa (18.10. ja 19.10.), ja niissä käsiteltiin virheellistä tietoa sekä korjattiin se muuttuneen tilannekuvan perusteella.
Päätoimittaja korostaa, että Aamulehden uutisointi sairaalaiskusta ei siis rajoittunut alkuperäiseen 18.10. julkaistuun uutiseen ja siitä tehtyyn oikaisuun vaan kattoi myös kaksi erillistä korjaavaa juttua, jotka kaikki oli julkaistu niin printissä kuin verkossa. Päätoimittaja katsoo, että korjauksen huomioarvo oli näin ollen hyvinkin suhteutettu virheen vakavuuteen.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
[…]
Aamulehti julkaisi printtiversiossaan kahden uutistoimiston tietoihin perustuvan jutun, jonka mukaan Israel oli tehnyt iskun sairaalaan Gazassa ja ainakin 500 ihmistä oli kuollut iskussa. Tieto Israelin osallisuudesta tapahtumiin kyseenalaistettiin eri uutislähteissä jutun julkaisupäivänä. Lehti julkaisi samana päivänä oikaisun verkossa. Seuraavana päivänä lehti julkaisi printissä saman oikaisun sekä ensimmäisen sairaalaiskua sivunneen jatkojutun. Toinen jatkojuttu julkaistiin kahden päivän kuluttua ensimmäisestä jutusta. Jatkojutuissa kyseenalaistettiin aiemmin esitetyt tiedot, ja jatkojutut julkaistiin myös verkossa.
Neuvosto toteaa, että kyseessä oli kehittyvä uutistilanne, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää, ja että uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Neuvosto arvioi, että lehti esitti näkemyksen Israelin syyllisyydestä varmana tietona, joka perustui Gazan hallinnon tiedotteeseen. Kuitenkin jo varhain jutun julkaisupäivän aikana ilmeni tietoa, jossa laajasti kyseenalaistettiin Israelin osallisuus sairaalaiskuun.
Neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, joka oli jutun otsikon ja näkökulman kannalta keskeinen. Neuvosto katsoo, että lehti korjasi virheen oikaisulla verkkosivuillaan ja printtiversiossaan. Lisäksi lehti julkaisi jatkojutut samoissa julkaisukanavissa. Virhe ei ollut omiaan aiheuttamaan niin suurta vahinkoa, että lehden olisi pitänyt julkaista erillinen korjaava juttu, vaan oikaisu ja korjaavaa tietoa sisältäneet jatkojutut riittivät. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi jättänyt pyrkimättä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai tarkistamatta tietonsa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Sanna Mattila, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Anna Ovaska, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Riku Väisänen.