Kantelu 19.10.2023
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 19.10.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikkona oli alun perin N.N.:n raiskannut taksikuski syyllistyi 7 uuteen raiskaukseen – nainen katsoi kännykkäänsä ja lähetti ystävälleen hyytävän viestin. Otsikko muutettiin kuusi tuntia julkaisemisen jälkeen muotoon Taksikuski syyllistyi 7 uuteen raiskaukseen – nainen katsoi kännykkäänsä ja lähetti ystävälleen hyytävän viestin.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009933256.html
Käsittelyynottovaiheessa kantelun on lisäksi katsottu kohdistuvan myös Ilta-Sanomien 4.9.2023 julkaisemaan juttuun Kuvat: N.N.:n raiskannut taksikuski peitteli kasvojaan oikeudessa – syytetään uudesta seksirikosvyyhdistä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009830055.html
Kantelija on asianomainen, jonka nimi jutuissa mainittiin. Hän toteaa lehden käyttäneen otsikossa ilmaisua ”N.N.:n raiskannut” jo kahdesti uutisoidessaan kantelijan raiskannen henkilön muita rikoksia koskevasta oikeudenkäynnistä.
Kantelija katsoo lehden rikkoneen Journalistin ohjeita, jotka edellyttävät, että rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta ja että arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Päätoimittajan vastaus 11.3.2024
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelun kohteena olevat uutiset liittyivät hyvin poikkeukselliseen ja järkyttävään rikosvyyhtiin, jonka kantelija itse oli nostanut erittäin arvostettavalla ja rohkealla tavalla esiin. Päätoimittajan mukaan kantelija avautui hirvittävistä kokemuksistaan tuoreeltaan joulukuussa 2019 Facebookissa, jossa hänellä on noin 1500 seuraajaa. Kantelija kertoi tapahtuneesta yksityiskohtaisesti ja pyrki sillä kannustamaan ihmisiä ottamaan rohkeasti viranomaisiin yhteyttä vastaavissa tapauksissa sekä kiitteli poliisia ja muita tahoja saamastaan avusta.
Päätoimittaja kertoo, että kantelijan raiskannut mies paljastui sittemmin poliisin tutkinnassa epäillyksi sarjaraiskaajaksi, ja poliisi tiedotti tutkinnan etenemisestä muun muassa kesäkuussa 2021. Tämän jälkeen eli heinäkuussa 2021 kantelija antoi lehdelle laajan ja avoimen haastattelun, jossa hän kertoi kokemastaan ja perusteli ulostuloaan näin: ”Koen, ettei minua ole jätetty yksin tämän asian kanssa ja sen takia olen halunnut puhua tästä julkisesti. Niin moni jää yksin tällaisten tapahtumien kanssa, vaikka tuolla on valtavasti osaavia ja hienotunteisia ihmisiä, jotka voivat auttaa.” Päätoimittaja katsoo, että juuri kantelijan viesti oli hyvinkin mahdollisesti voinut saada joitakin uhreja ilmoittamaan tapahtuneesta poliisille.
Lisäksi kantelija kertoi kokemuksistaan myös TV5-kanavalla Ratkaisematon tapaus Suomi -ohjelmassa 29.9.2022, päätoimittaja toteaa. Tapaus ei selvinnyt heti, mutta vähitellen poliisin tutkinnassa alkoi paljastua koko tapauksen poikkeuksellinen laajuus.
Kantelija perustelee kanteluaan sillä, että hän ei liity kyseiseen uutisoituun tapaukseen, mutta päätoimittajan mukaan tässä lienee väärinkäsitys: kyseessä on yksi ja sama sarjaraiskaaja, ja tapaukset kietoutuvat vahvasti toisiinsa.
Päätoimittaja kertoo, että ensimmäisessä, joulukuun 2019 ja huhtikuun 2020 väliselle ajalle sijoittuvassa rikosvyyhdissä uhreja oli neljä, joihin myös kantelija lukeutui. Toukokuussa 2023 Helsingin hovioikeus luki miehen syyksi muun muassa viisi raiskausta, törkeän raiskauksen, neljä vapaudenriistoa, pakottamisen seksuaaliseen tekoon ja salakatselun.
Oleellista päätoimittajan mukaan on, että ensimmäisen vyyhdin tutkinnassa poliisille valkeni, että kyseisen raiskaajan uhreja onkin enemmän: vastaavanlaisia tapauksia tuli kahdeksan lisää. Poliisi jatkoi tutkintaa ja sai valmiiksi uuden tutkintakokonaisuuden, jonka rikokset ajoittuvat osittain aivan samalle ajanjaksolle.
Päätoimittaja korostaa, että kyseessä oli siis sama tekijä, joka oli tehnyt rikoksensa samalla tavalla, ja jälkimmäisen vyyhdin uhrit olivat tulleet ilmi ensimmäisen vyyhdin tutkinnan yhteydessä. Vyyhtejä oli kuitenkin käsitelty erikseen, koska kaikki uhrit eivät olleet heti tutkinnan alussa tiedossa, vaikka tapaukset olivatkin selkeästi kytköksissä toisiinsa. Nämä yllä mainitut asiat kävivät lehden jutuista ilmi ja myös kyseisten rikosten tutkinnanjohtaja oli nostanut esiin, että kyseessä oli systemaattisesti toiminut sama sarjaraiskaaja.
Päätoimittajan mukaan, kun jonkin rikoksen yhteydessä on aiemmin mainittu jonkun henkilön nimi, on ollut yleinen tapa, että sen voi mainita myös uudelleen asiasta uutisoitaessa: näin lukija tunnistaa, mistä tapauksesta on kyse – tämä riippumatta siitä, millaisesta ja kuinka vakavasta rikoksesta on kysymys.
Esimerkiksi surmatun Vilja Eerikan tapauksesta on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita eri välineissä, ja hänen nimensä on julkaistu yleisestikin lastensuojelua käsittelevissä artikkeleissa, jotka eivät suoraan edes liity hänen kohtaloonsa. Tämäntyyppinen toimintatapa on päätoimittajan mukaan ollut median käytäntö, vaikka rikoksesta olisi kulunut jo aikaa ja vaikka rikoksilla ei edes olisi samaa tekijää. Esimerkiksi järkyttävän Joensuun tragedian yhteydessä Vilja Eerika on nostettu useasti esiin, vaikka uhrit eivät kytkeydykään toisiinsa. Päätoimittajan on vaikea nähdä, että Vilja Eerikan nimeä ei enää saisi missään artikkeleissa käyttää tai että jokaisessa asiaa sivuavassa artikkelissa tulisi nimen käyttöön pyytää uudelleen lupa hänen läheisiltään.
Kyseisen sarjaraiskaajan tapauksessa oli päätoimittajan mukaan oleellista identifioida, että kyseessä oli sama mies, jolla oli aivan poikkeuksellinen määrä uhreja, ja uhrien määrä oli kasvanut tutkinnan edetessä. Suomen rikoshistoria ei tunne kovin montaa näin kammottavaa sarjaraiskaajaa.
Päätoimittaja pitää arvostettavana sitä, että kantelija oli itse rohkeasti ja avoimesti kertonut tapahtuneesta. Päätoimittajan mukaan lehti ei ole ollut ennen 19.10.2023 julkaistua juttuaan ollut tietoinen, ettei kantelija enää haluaisikaan nimeään mainittavan kyseistä sarjaraiskaajaa koskevien uutisten yhteydessä. Päätoimittaja kertoo kantelijan näkemyksen tulleen lehdelle yllätyksenä, ottaen huomioon kantelijan aiemmin lehdelle antaman ja hyvässä yhteisymmärryksensä tehdyn haastattelun sekä hänen muut ulostulonsa tärkeässä aiheessa. Lehti ei ole millään muotoa toiminut loukkaamistarkoituksessa, päätoimittaja korostaa.
Kantelun mukaan kantelija olisi lähettänyt Ilta-Sanomille vastineen 19.10.2023 julkaistusta jutusta. Päätoimittaja pohtii, onko mahdollista, että kantelija viittasi vastineella sosiaalisen median päivitykseensä Instagramin Stories -osiossa, josta julkaisut katoavat 24 tunnin jälkeen. Kantelija oli merkinnyt lehden tekemäänsä päivitykseen, mutta ei ollut siinä vaatinut oikaisua tai vastineen julkaisua.
Päätoimittaja kertoo, että kantelija toi Instagram-päivityksessään esiin mielipahansa lehden otsikoinnista ja katsoi, että asiaa koskeva uutisointi ei olisi liittynyt ”mitenkään” häneen. Päätoimittajan mielestä näkemys voi olla inhimillisesti ymmärrettävä, mutta katsoo edellä esitetyin perustein, että kyseinen sarjaraiskaaja liittyy kantelijaan. Kantelijan sosiaalisen median päivitys tuli kuitenkin myös lehden tietoon, ja sisäisen harkinnan jälkeen kantelijan nimi poistettiin 19.10.2023 julkaistun jutun otsikosta. Lehti näkee yhä journalistiset perusteet aiemmin käyttämälleen otsikolle, mutta koska raiskaus on niin herkkä aihe, lehti halusi otsikon muuttamisella kunnioittaa kantelijan näkemystä. Lehti teki tämän päätöksen itsenäisesti.
Päätoimittaja katsoo, että kyseisten juttujen osalta oli noudatettu Journalistin ohjeita ja kantelu on siten aiheeton.
Ratkaisu
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 34: Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Ilta-Sanomat kirjoitti laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta. Kokonaisuuteen liittyi kaksi rikosvyyhtiä, joissa oli sama rikoksentekijä. Kantelija oli yksi ensimmäisen vyyhdin uhreista, ja hän oli aikaisemmin antanut lehdelle omalla nimellään haastattelun kyseistä tapausta koskevan uutisoinnin yhteydessä. Lehti uutisoi toisen vyyhdin oikeuskäsittelystä kahdessa jutussa, joissa mainittiin kantelijan nimi.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että raiskaus on arkaluonteinen rikos. Tällaisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on pääsääntöisesti suojattava. Tässä tapauksessa kantelija oli itse aikaisemmin tullut julkisuuteen saman rikoskokonaisuuden yhteydessä, ja näin ollen kantelijan henkilöllisyys oli jo laajasti tiedossa. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että tiedotusvälineiden on tapauskohtaisesti harkittava arkaluontoisen rikoksen uhriin viittaamista, vaikka uhri olisi aiemmin ollut omaehtoisesti julkisuudessa samassa asiayhteydessä.
Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden on aina noudatettava hienotunteisuutta uutisoidessaan rikosten uhreista. Tässä tapauksessa lehti käytti kantelijan nimeä myös uutisoidessaan oikeudenkäynnistä, jossa ei käsitelty kantelijaan kohdistuneita rikoksia. Neuvosto toteaa, että lehti ei kirjoittanut kantelijasta tai hänen kokemuksistaan asiattomasti, vaan taustoitti rikoskokonaisuuden laajuutta yhdistämällä myös kantelijaan kohdistuneet teot samaan rikoksentekijään. Kantelijan nimen kertominen jutuissa oli perusteltua, jotta lukijat osasivat yhdistää rikoksentekijän jo aiemmin julkisuudessa esillä olleeseen rikosvyyhtiin.
Neuvosto ymmärtää, että raiskauksen uhrin nimen nostaminen otsikkoon raiskaajan muita rikoksia koskevassa uutisoinnissa saattoi tuntua epähienotunteiselta. Lehti kuitenkin poisti kantelijan nimen uudemman jutun otsikosta saatuaan tietää, että kantelija piti tätä ongelmallisena.
Edellä mainituin perustein neuvosto katsoo, että lehti ei rikkonut hienotunteisuuden vaatimusta rikoksen uhrista uutisoitaessa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Anna Ovaska, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Jani Tanskanen, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Riku Väisänen.