Kantelu 27.7.2023
Kantelu kohdistuu Ylen 2.5.2023 julkaisemaan verkkojuttuun Särkyneitä Suomi-unelmia.
Lisäksi kantelu kohdistuu Ylen 3.5.2023 julkaisemaan Uutispodcast-sarjan jaksoon Hoitajia houkutellaan Suomeen väärin lupauksin – ”Päätös, jota kadun koko elämäni”.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-61894955
Kantelun on tehnyt jutuissa mainittu koulutusvientiyritys Edunation Oy, joka rekrytoi kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen.
Kantelun mukaan yritys ja sen toimitusjohtaja saatettiin Ylen jutuissa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mikä johtui epätarkasta ja epäselvästä uutisoinnista, selvistä asiavirheistä, räikeän asenteellisista ja vääristävistä asiayhteyksistä, lähdekritiikin puutteista, kantelijan kannanottojen vääristelystä sekä tiedotusvälineen päätöksestä olla julkaisematta kantelijan esiintuomia näkemyksiä.
Kantelun mukaan kyse oli erittäin negatiiviseen sävyyn kirjoitetusta juttusarjasta, joka käsitteli Filippiineiltä Suomeen tulleisiin opiskelijoihin ja työntekijöihin kohdistuneita epäkohtia. Verkkojutussa kaksi opiskelijaa kritisoi kantelun tehneen yrityksen toimintaa.
Juttuun haastateltiin myös kantelun tehneen yrityksen toimitusjohtajaa, mutta kantelun mukaan toimittaja jätti kertomatta haastateltavalleen, mihin tarkoitukseen ja missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytettäisiin. Ennen haastattelua verkkojutun tehnyt toimittaja oli kertonut ainoastaan yleisluontoisesti, että juttu kertoisi yrityksen järjestämästä koulutuksesta ja että hän halusi kysyä toimitusjohtajalta syytä siihen, miksi kaikki opiskelijat eivät työllistyneet heti koulutuksen jälkeen. Toimittaja ei kertonut yritystä kohtaan esitetystä kritiikistä haastattelutilanteessa tai antanut haastateltavalle tilaisuutta kommentoida opiskelijoiden esittämiä väitteitä. Kantelija katsoo, ettei yritykselle annettu tosiasiallista mahdollisuutta kertoa omaa näkemystään asiasta, vaan se tuotiin esiin tarkoitushakuisesti hyvin puutteellisesti.
Kantelun mukaan haastateltavalle ei myöskään kerrottu ennalta, missä välineissä hänen lausumiaan käytettäisiin. Toimittaja ei myöskään maininnut nauhoittavansa etäyhteydellä toteutetun Teams-haastattelun, vaan kertoi vasta jälkikäteen, että haastattelusta julkaistaisiin sellaisenaan suoria video-otteita TV:ssä ja Ylen nettisivuilla. Haastateltava ei myöskään hyväksynyt lausumiensa julkaisua esitetyssä muodossa, mutta toimittaja ei suostunut korjaamaan haastateltavan lausumia tämän pyynnön mukaisesti.
Jutuissa oli kantelun mukaan myös selviä asiavirheitä, jotka Yle pyynnöstä huolimatta jätti korjaamatta. Jutuista sai kuvan, ettei yrityksen yhteistyökumppaninsa kanssa järjestämä tilauskoulutus olisi vastannut sitä, mitä opiskelijoille oli ennakolta kerrottu, ja että suuri osa kurssin suorittaneista opiskelijoista olisi jäänyt työttömäksi koulutuksen suoritettuaan. Vaikka haastateltava oli tuonut ennen juttujen julkaisua toimittajalle lähettämässään sähköpostissa ilmi, että kaikille koulutukseen osallistuneille 24 opiskelijalle (mukaan lukien Ylen haastattelemat kaksi opiskelijaa) oli tarjottu työpaikkaa hoiva-alalta, tämä ei käynyt ilmi jutuista.
Erityisen harhaanjohtavana ja haitallisena kantelija pitää sitä, että opiskelijoiden haastattelut yhdistettiin verkkojutussa samaan asiayhteyteen toisen, kantelijasta täysin erillisen hoiva- ja hoitoalan rekrytointiyrityksen kanssa. Tämä oli jättänyt maksamatta palkkoja ja veloittanut filippiiniläisiltä ylisuuria majoituslaskuja. Kantelun mukaan jutusta ei käynyt selvästi ilmi, kumpaan yrityksistä juttuun poimitut, sävyltään erittäin negatiiviset haastattelulainaukset liittyivät. Verkkojutun rakenne oli kantelun mukaan omiaan muodostamaan kuvan, että myös kantelun tehneen yrityksen toimintaan liittyisi vakavia ongelmia. Perusteetonta kielteistä julkisuutta kantelijalle aiheutti erityisesti väliotsikko, jossa kerrottiin, että ”suomalaisyritys jätti palkat maksamatta ja paisutti hotellilaskua”, erittelemättä kumpaan jutussa mainituista yrityksistä otsikko kohdistui.
Lisäksi verkkojutussa väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että Edunationin yhteystyökumppani päätti lopettaa yhteistyön tämän kanssa ensimmäisen koulutuksen jälkeen, vaikka yhteistyökumppanin toimitusjohtaja oli vahvistanut toimittajalle ennen jutun julkaisua, että tekisi mielellään yhteistyötä kantelijan kanssa muiden koulutusalojen paitsi hoiva-alan osalta. Toimittaja oli myös suhtautunut skeptisesti yhteistyökumppanin kertomukseen siitä, että kantelija oli nähnyt paljon vaivaa opiskelijoiden työllistymisen eteen, ja kirjoittanut juttuun kommentin, josta sai päinvastoin mielikuvan, että haastateltava olisi ihmetellyt yrityksen toimintaa asiassa.
Kantelija katsoo myös Ylen lähdekritiikin pettäneen, sillä toimittajat eivät tarkistaneet, olivatko jutuissa esitetyt opiskelijoiden kommentit todenperäisiä. Kantelun mukaan molemmille verkkojutussa haastatelluista opiskelijoista oli tarjottu ennen jutun julkaisua hoiva-alan palkallista oppisopimustyöpaikkaa, mistä he olivat kieltäytyneet. Siten jutussa esitetty väite, jonka mukaan toisella opiskelijoista ei ollut työllistymisen mahdollisuuksia, oli kantelun mukaan täysin totuuden vastainen. Jutusta sai myös kantelun mukaan kuvan, että kantelun tehnyt yritys olisi jättänyt opiskelijat asumisen osalta viranomaisavun varaan, mikä ei pitänyt paikkaansa, sillä kaikille opiskelijoille oli tarjottu maksuton asunto työnhaun ajaksi. Edellä mainitut asiat olisi voinut tarkistaa kantelun mukaan helposti tarkistaa kantelijalta.
Kantelun mukaan verkkojutussa jätettiin myös tarkoitushakuisesti kertomatta, ettei jutussa mainittu hoiva-alan työnantaja vaatinut palkallisiin oppisopimuspaikkoihin sairaanhoitajan tutkintoa. Jutusta sai sen kuvan, että jutussa haastatellun ”Sofian” olisi ollut mahdoton työllistyä sotealalle, vaikka tälle oli tarjottu mahdollisuutta oppisopimustyöpaikkaan.
Podcast-jakson osalta kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa kiinnittämään huomiota jakson otsikointiin. Kantelun mukaan jakso oli kokonaisuudessaan laadittu siten, että se oli omiaan asettamaan kantelijayrityksen erityisen kielteiseen valoon.
Podcast-jaksossa todettiin, että yrityksen järjestämän kurssin päättyessä iso osa filippiiniläisistä jäi työttömäksi. Kantelun mukaan väite oli epätosi ja räikeä asiavirhe, mikä Ylellä oli tiedossa jo ennen kyseisen podcast-jakson julkaisua. Kaikille tilauskoulutukseen osallistuneista 24 opiskelijoista oli tarjottu paikkaa sosiaali- ja terveydenhoitoalalta 4.4.2023 mennessä. Yrityksen toimitusjohtaja oli kertonut tämän toimittajalle sähköposteissaan 14.4.2023 ja 19.4.2023.
Juttujen kohteena ollut koulutus päättyi 31.1.2023, minkä jälkeen 17 opiskelijaa työllistyi välittömästi ja lähes kaikki työllistyivät muutaman kuukauden sisällä opintojen päättymisestä, mitä on kantelun mukaan pidettävä varsin nopeana työllistymisenä. Tätä tosiasiaa ei kuitenkaan tuotu missään kohden podcast-jaksoa ilmi. Koska jakso julkaistiin toukokuussa, tuli kuulijalle kantelijan tulkinnan mukaan itsestään selvästi käsitys, että opiskelijat olivat jääneet pysyvästi työttömiksi, mikä oli erittäin harhaanjohtavaa ja kantelun tehneen yrityksen kannalta haitallista. Yle ei korjannut virhettä kantelijan pyynnöstä huolimatta.
Podcast-jakson julkaisuajankohdan ja leimaavan otsikoinnin huomioiden kantelijan mielestä on selvää, ettei jakso kokonaisuudessaan noudattanut Journalistin ohjeiden edellyttämää totuudenmukaisen tiedonvälityksen vaatimnusta tai periaatetta siitä, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä.
Kantelun mukaan lähes kaikki koulutukseen osallistuneet opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä opintoihinsa ja kantelijalta saamaansa apuun työpaikkojen etsimisessä. Yritys myös kustansi kaikille opiskelijoille asunnot työnhaun ajalle ja tarjosi heille maksutta lisäkieliopintoja. Mitään näistä seikoista ei tuotu ilmi kantelun kohteena olevissa jutuissa. Vaikka tiedotusvälineillä on lähtökohtaisesti oikeus valita näkökulmansa, tulisi tämä kantelun mukaan tehdä vääristelemättä tosiasioita ja kaikkien asianosaisten oikeudet huomioiden.
Kantelija katsoo, että Ylen uutisointi aiheesta perustui virheellisiin tietoihin ja tosiasioiden kertomatta jättämiseen ja antoi siten harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti sen kuvan, että suuri osa kantelijan järjestämään koulutukseen osallistuneista opiskelijoista olisi houkuteltu Suomeen katteettomin lupauksin heidän jäätyään lopulta kurssin päättymisen jälkeen työttömiksi.
Puheenjohtajan käsittelyynottopäätös 1.12.2023
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja päätti viedä kantelun neuvoston koko kokoonpanon ratkaistavaksi Journalistin ohjeiden 20 ja 21 osalta. Muiden kantelussa mainittujen ohjekohtien osalta kantelua ei otettu neuvoston koko kokoonpanon käsittelyyn seuraavin perustein:
Puheenjohtaja katsoi, että verkkojutusta ja podcast-jaksosta erottui riittävästi, mitkä kohdat liittyivät kantelun tehneeseen yritykseen ja mitkä puolestaan muihin jutussa mainittuihin yrityksiin. Myös opiskelijoiden ja muiden haastateltujen henkilöiden sitaatit ja antamat tiedot erottuivat jutussa riittävästi. Kantelussa mainitun väliotsikon ”Suomalaisyritys jätti palkat maksamatta ja paisutti hotellilaskua” jälkeen kantelijayritystä tai sen kurssille osallistuneita opiskelijoita ei mainittu kertaakaan. Näillä perustein puheenjohtaja katsoi, etteivät mielipiteet ja tosiasiat sekoittuneet kantelun kohteena olevissa jutuissa Journalistin ohjeen 11 vastaisesti, eikä näissä ollut viitteitä siitä, että Journalistin ohjetta 8 olisi rikottu.
Puheenjohtaja ei myöskään katsonut, että Yle olisi laiminlyönyt lähdekritiikin Journalistin ohjeen 12 vastaisesti, kuten kantelussa esitettiin. Jutussa todettiin, ettei opiskelijalla ollut työllistymisen mahdollisuuksia, koska hänellä ei ollut riittävää kielitaitoa eikä jutussa mainitun, opiskelijat palkanneen hoiva-alan yrityksen edellyttämää tutkintoa. Puheenjohtaja katsoi, että Ylellä oli perusteet luottaa yhtäältä opiskelijan omaan arvioon kielitaitonsa tasosta sekä toisaalta opiskelijoita palkanneen yrityksen edustajan lausuntoon pätevyysvaatimuksista. Hänen haastattelemisensa juttuun osoitti puheenjohtajan mielestä myös, että Yle oli hankkinut tietonsa useasta lähteestä ja siten osoittanut riittävää lähdekritiikkiä.
Kantelusta tai jutusta ei ilmennyt, miksi opiskelijoiden asumisjärjestelyä koskevan tiedon paikkansapitävyyttä olisi ollut syytä epäillä. Jutussa ei väitetty, että tämä olisi johtunut kantelun tehneen yrityksen toimista. Kantelijat eivät myöskään pyytäneet Yleä korjaamaan edellä mainittuja asioita jutusta, eikä kantelua siten voitu näiden osalta arvioida Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta.
Puheenjohtajan arvion mukaan haastattelun asiayhteys kävi riittävällä tarkkuudella ilmi toimitusjohtajan saamasta haastattelupyynnöstä, minkä lisäksi toimittaja täsmensi vielä asiaa myöhemmässä sähköpostiviestissään 4.4.2023. Haastattelun tallentaminen ja videon käyttäminen eri kanavissa kerrottiin toimitusjohtajalle haastattelutilanteessa. Käytännön voi olettaa olevan yleinen, kun on kyse Ylen tekemästä haastattelusta. Näin ollen Journalistin ohjetta 17 ei rikottu.
Puheenjohtaja ei myöskään nähnyt perustetta viedä kantelua koko neuvoston käsittelyyn Journalistin ohjeen 21 näkökulmasta Särkyneitä Suomi-unelmia jutun osalta. Puheenjohtajan tulkinnan mukaan kantelun tehnyttä yritystä kuultiin riittävästi jo samassa yhteydessä. Yle antoi yrityksen kommentoida opiskelijalle lähetettyä tekstiviestiä ennen jutun julkaisua. Jutussa olleet opiskelijoiden kommentit eivät sisältäneet sellaista uutta yrityksen erittäin kielteiseen julkisuuteen asettavaa tietoa, jota jutussa ei muutoin olisi ollut ja josta Ylen olisi tullut kuulla yritystä samanaikaisesti.
Puheenjohtaja päätti viedä kantelun koko neuvoston käsittelyyn Journalistin ohjeiden 20 ja 21 näkökulmasta seuraavien kohtien osalta:
Ensinnäkin päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan Journalistin ohjeen 20 näkökulmasta kahteen kantelussa esitettyyn asiavirheväitteeseen. Näistä ensimmäinen koskee Särkyneitä unelmia -jutussa esitettyä väitettä, jonka mukaan ”Sataedu päätti lopettaa yhteistyön Edunationin kanssa ensimmäisen koulutuksen jälkeen”. Kantelun mukaan Ylellä oli jo ennen jutun julkaisua tiedossa, että yhteistyö koulutuskuntayhtymän ja kantelijayrityksen välillä jatkuisi muissa kuin hoiva-alan koulutusohjelmissa.
Toinen asiavirheväittämä, johon päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan, liittyy podcast-jaksossa esitettyyn väitteeseen siitä, että ”kun kurssi oli ohi [–] iso osa filippiiniläisistä jäi työttömäksi”. Kantelun mukaan podcast-jaksosta sai kuvan, että opiskelijat olivat jääneet pysyvästi työttömäksi, mitä on pidettävä erittäin harhaanjohtavana ja yritykselle haitallisena. Päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan kanteluun jälkimmäisen väitetyn asiavirheen osalta myös Journalistin ohjeen 21 näkökulmasta.
Päätoimittajan vastaus 20.12.2023
Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, että Yle uutisoi filippiiniläisten tulosta Suomeen työn perässä 2.5.2023 ja käsitteli samaa aihetta Ylen Uutispodcastissa 3.5.2023. Yle vastasi 11.5.2023 kantelijan tekemään oikaisupyyntöön. Toimituksen näkemyksen mukaan uutisjutussa tai Uutispodcastissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja juttuja tehtäessä oli noudatettu hyvää journalistista tapaa. Toimitus tarjosi kritiikin kohteeksi joutuneelle kantelijayritykselle tilaisuuden tulla kuulluksi jo jutunteon yhteydessä. Yle myös täsmensi Uutispodcastin jaksoon Yle Areenaan 10.5.2023 tiedon siitä, että yritys kiistää luvanneensa Suomeen tuomilleen filippiiniläisille opiskelijoille varman työpaikan hoiva-alalta.
Kantelun kohteena olevassa verkkojutussa sanottiin, että jutussa mainittu koulutuskuntayhtymä päätti lopettaa yhteistyön kantelijayrityksen kanssa ensimmäisen koulutuksen jälkeen. Päätoimittajan mukaan lause piti paikkansa. Tieto oli saatu koulutuskuntayhtymän toimitusjohtajalta, joka oli tarkistanut kyseisen kohdan ennen jutun julkaisua pitämättä sitä virheellisenä. Toimittaja oli keskustellut koulutuskuntayhtymän toimitusjohtajan kanssa 20.4.2023, eikä tällä ollut kantaa siihen, olisiko yhteistyön käynnistäminen kantelijayrityksen kanssa jollain muulla alalla tulevaisuudessa mahdollista. Tämä ei myöskään ollut päätoimittajan mukaan jutun näkökulman kannalta olennainen tieto. Ylen juttuunsa valitsema journalistinen näkökulma kertoi tästä nimenomaisesta koulutuksesta, joka päättyi ensimmäiseen kertaan.
Päätoimittaja toteaa, että uutisen aihe ja jutun journalistinen näkökulma kontekstoitiin jutun alkuosassa sanatarkasti esimerkiksi näin: “Suomi tarvitsee kipeästi sairaanhoitajien kaltaista työvoimaa. Vajetta on rientänyt paikkaamaan kirjava joukko yrityksiä, jotka välittävät Suomeen opiskelijoita ja työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Tulijoiden määrän kasvaessa myös kansainvälisen rekrytointibisneksen lieveilmiöt ovat rantautuneet Suomeen.” Toimitus katsoo, ettei jutussa esitetty tieto koulutuksen jatkosta sisältänyt asiavirhettä.
Myöskään toisessa kantelijan virheellisenä pitämässä kohdassa ei päätoimittajan mukaan ollut asiavirhettä. Aihetta käsittelevässä Ylen Uutispodcast-jaksossa sanottiin, että iso osa opiskelijoista jäi työttömäksi, kun kurssi päättyi: “Kun kurssi oli ohi, niin sama juttu. Iso osa tän ryhmän näistä filippiiniläisistä jäi työttömäksi [4:47 – 4:52].” Ylen tiedossa on, että noin kolmannes opiskelijoista oli työttömänä kurssin päättyessä, joten väite piti päätoimittajan mukaan paikkansa. Se, että kurssin päättymisen jälkeen osalle opiskelijoista oli tarjottu aivan muiden alojen töitä, ei päätoimittajan mukaan liittynyt Uutispodcastin tai alkuperäisen jutun näkökulmaan mitenkään.
Kantelijayrityksen toimittajalle lähettämät sähköpostit eivät sisältäneet päätoimittajan mukaan tietoa siitä, että kaikille 24 opiskelijalle olisi tarjottu paikkaa sosiaali- ja terveydenhoitoalalta viimeistään 4.4.2023 mennessä. Sen sijaan viesteissä nimenomaan sanottiin, että osa opiskelijoista on työllistynyt aivan toisille aloille kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kaksi opiskelijaa oli yrityksen antamien tietojen mukaan muuttanut toisiin maihin. Tilanne oli siis tämä noin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun opiskelijoiden koulutus oli päättynyt ja luvattujen töiden olisi pitänyt alkaa.
Podcast-jakso perustui verkkojutun olennaisimpien asioiden referointiin, eikä se sisältänyt sellaisia uusia kantelijaan liittyviä väitteitä, joita Ylen julkaisemassa verkkojutussa ei olisi ollut. Uutishankintaa varten Yle oli kuullut jutuntekovaiheessa kantelun tehnyttä yritystä huolellisesti. Lisäksi yrityksen näkemys asiaan tuli samanaikaisesti laajasti kuulluksi aihetta koskevassa verkkouutisessa. Yritykselle lähetettiin viikko ennen verkkojutun julkaisua tieto siitä, mitä toimitusjohtajan haastattelusta käytettäisiin jutussa. Toimitusjohtajalla olisi näin ollen ollut runsaasti aikaa kommentoida asiasisältöä, johon hän esitti yhden täsmennyksen, mikä huomioitiin.
Jutun kirjoittanut toimittaja oli Uutispodcastjaksossa haastateltavana kertomassa jo aiemmin Ylen esiin tuomia tietoja ja tarjoamassa niiden tulkitsemiseen asian kannalta olennaista kontekstia.
Podcastissa nousi päätoimittajan mukaan esiin vain yksi kantelijayritystä koskeva kriittinen väite, joka koski sitä, että yritys olisi antanut filippiiniläisille katteettomia lupauksia varmasta työllistymisestä Suomen sosiaali- ja terveysalalta. Väite perustui siihen, että Filippiineillä kantelijayrityksen koulutusta markkinoinut yritys lupasi hakijoille “varmaa työpaikkaa Suomesta”. Lisäksi kantelijayrityksen työntekijä oli Ylen näkemässä viestissä kertonut yhdelle opiskelijoista, että “Pihlajalinna on jo luvannut palkata opiskelijat”. Näytöstä huolimatta kantelijayritys kiisti verkkojutussa luvanneensa opiskelijoille varmoja työpaikkoja.
Verkkojuttu linkitettiin Uutispodcastin jaksoon julkaisuhetkestä 3.5.2023 alkaen. Koska Uutispodcastin jaksossa ei tuotu esiin, että yritys kiistää väitteen, Yle lisäsi tiedon tästä myös jakson kuvaustekstiin 10.5.2023. Päätoimittaja huomauttaa, että Yle Areenaan lisätty teksti näkyy selvästi jokaiselle jakson kuuntelevalle sen avaamisen yhteydessä. Yritystä siis kuultiin podcastiin linkitetyssä verkkojutussa ja samanaikainen kuuleminen näkyy selvästi myös podcastin esittelytekstissä, jonka näkevät myös ne kuuntelijat, jotka eivät kuuntele jaksoa kokonaan.
Päätoimittaja toteaa myös, että Uutispodcastin jakso oli kestoltaan 23 minuuttia, josta kantelijayritystä sivuava osuus oli noin kolmen minuutin mittainen. Suurin osa tästä osuudesta käsitteli yrityksen kautta Suomeen tulleen filippiiniläisen kokemuksia Suomessa, eikä suoraan itse yritystä. Lisäksi osuudessa esiteltiin yrityksen liiketoimintamallia ja taustavaikuttajia. Suurin osa podcast-jaksosta käsitteli kansainvälisen rekrytointibisneksen kehitystä ja ongelmia yleisellä tasolla, ei jutusta kannelleen yrityksen toimintaa.
Toimituksen näkemyksen mukaan verkkojutussa ja Uutispodcast-jaksossa ei ollut asiavirheitä ja sisältöjä tehdessä oli noudatettu hyvää journalistista tapaa. Kantelijaa oli kuultu laajasti, ja tämä näkyi sekä verkkojutun että podcastin yleisöille.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yle käsitteli verkkojutussaan ja tähän perustuvassa uutispodcastissa kansainvälisen työnvälitysbisneksen lieveilmiöitä. Jutuissa kerrottiin, kuinka Suomessa ratkotaan hoitajapulaa tuomalla työntekijöitä muun muassa Filippiineiltä toisinaan katteettomilla työllistymislupauksilla houkutellen. Jutuista kanteli siinä mainittu suomalaisyritys, jonka liiketoimintana on tuoda ulkomaisia opiskelijoita Suomeen.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verkkojutusta sai turhan ehdottoman vaikutelman siitä, että jutussa kuvatun koulutuksen järjestänyt taho olisi päättänyt lopettaa yhteistyön kantelun tehneen yrityksen kanssa. Neuvoston osapuolilta saamien tietojen mukaan yhteistyölle muilla koulutusaloilla ei olisi ollut periaatteellista estettä. Käytännössä uusia yhteistyösuunnitelmia ei kuitenkaan tehty, ja jutussa kuvatun hoiva-alan koulutuksen osalta tieto yhteistyön lopettamisesta piti paikkansa. Siten kyse oli neuvoston tulkinnan mukaan pikemminkin epätarkkuudesta kuin olennaisesta asiavirheestä.
Sen sijaan neuvosto katsoo, että podcast-jaksossa oli olennainen asiavirhe, koska siitä sai harhaanjohtavan käsityksen Filippiineiltä Suomeen tulleiden opiskelijoiden työllistymisestä. Jutusta ei käynyt lainkaan ilmi, että jakson julkaisuhetkeen mennessä – eli noin kolmen kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisestä – suurin osa opiskelijoista oli saanut töitä hoiva-alalta ja kaikille oli vähintäänkin tarjottu töitä, mikä oli Ylellä jo jutun julkaisuhetkellä tiedossaan.
Kysymys siitä, kuinka suuri osa Suomeen työn perässä tulleista filippiiniläisistä lopulta työllistyi, on niin kantelijayrityksen maineen kuin jutun näkökulman kannalta keskeinen. Yritys joutui opiskelijoiden heikkoa työllistymistä koskevien väitteiden vuoksi podcast-jaksossa siinä määrin kielteiseen julkisuuteen, että sille olisi tullut antaa mahdollisuus tulla kuulluksi asiasta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 20 ja 21, ja antaa sille huomautuksen.
Langettavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Sanna Mattila, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.
Vapauttavan puolesta äänesti:
Paula Liesmäki
Hänen eriävä mielipiteensä:
Ylen Uutispodcast-jaksossa kerrottiin, että iso osa filippiiniläisistä opiskelijoista jäi työttömiksi, kun Edunationin kurssi oli ohi. ”Iso osa” on tulkinnanvarainen käsite. Yrityksen antamien tietojen perusteella noin kolmannes opiskelijoista oli kurssin päättyessä työttöminä, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.
Kantelija lähetti huhtikuussa ennen podcast-jakson julkaisuajankohtaa Ylelle tietoa kurssin käyneiden työllistymisestä. Jaksossa ei tuotu esiin näitä tietoja. Tiedotusvälineellä oli kuitenkin oikeus valita näkökulmansa: jutun näkökulmana oli se, mitä kurssi antoi opiskelijoille, ja se kuvasi tilannetta heti kurssin jälkeen.
Yritystä kuultiin jutussa riittävästi. Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen tahon ei tarvinnut antaa kommentoida kaikkia jutussa esitettyjä väitteitä.