Kantelu 1.7.2023
Kantelu kohdistuu yleisökommenttien moderointiin Helsingin Sanomien Facebook-sivulla. Kommentit liittyivät 28.6.2023 Facebookissa jaettuun juttuun, jonka otsikko oli Pride-kulkue vaikuttaa liikenteeseen Helsingin keskustassa lauantaina.
Kantelun mukaan julkaisu keräsi runsaasti kommentteja, joista osa oli hyvin epäasiallisia. Kantelija lähetti lehdelle samana päivänä viestin, jossa hän Journalistin ohjeiden liitteeseen vedoten pyysi toimitusta seuraamaan julkaisun alla tapahtuvaa kommentointia ja poistamaan vihaa lietsovat kommentit. Kantelussa todetaan, että vielä illalla 1.7. Facebook-sivulla oli edelleen ainakin seuraavat kommentit, joista hän oli viestissään ilmoittanut:
”heh, tällä kertaa ei Elokapinan vuoksi..ei tollaseen roskasakkiin viitsi edes käsin koskea,onneksi en ole poliisi.”
”Kauheeta ihmis saastaa tämä touhu”
”tönäskää kolera altaaseen”
”mulla kavereita, ei heterona tarvitse..NÄÄ HOMOT PERUSTAA KÄSITYKSENSÄ RAKKAUTEEN? NORMAALISTI PUHUTAAN KAVEREISTA…miksi eivät sano suoraan että ovat seksuaalisesti sairaita? EI HOMOUS OLE PERINNÖLLISTÄ VAAN UTSE AIHEUTETTUA! ..vai häh?”
”Kaasua ja mätiä kananmunia!”
Kantelun mukaan Helsingin Sanomat laiminlöi Journalistin ohjeiden liitteen kohtaa 1, jonka mukaan toimituksen tulee seurata verkkosivujaan ja pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Kantelun mukaan Helsingin Sanomissa varmasti tiedettiin, että tällainen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä aihe kerää paljon vihaa lietsovaa kommentointia, joten toimituksen olisi pitänyt seurata kommentointia aktiivisesti ja poistaa vihaa lietsovat kommentit.
Kantelun mukaan lehti jätti noudattamatta myös liitteen kohtaa 2, joka edellyttää poistamaan verkkokeskusteluista viipymättä tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt. Kantelussa todetaan, että sosiaalisessa mediassa vihaa lietsoviin kommentteihin puuttumisesta ei ole juurikaan hyötyä enää useiden päivien tai viikkojen kuluttua, kun tuhannet ihmiset ovat jo ehtineet altistua niille.
Päätoimittajan vastaus 6.10.2023
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 28.6.2023 seuraavan viikonlopun Pride-kulkuetta käsittelevän perusuutisen, jonka kärkenä oli muistuttaa suurta yleisöä tapahtuman aiheuttamista mahdollisista liikennehäiriöistä. Uutinen jaettiin riittävän tavoittavuuden varmistamiseksi myös Helsingin Sanomien Facebook-sivulla, johon se linkitettiin alkuperäisellä otsikollaan. Uutinen oli sävyltään neutraalin toteava, eikä siinä ollut vihapuhetta ruokkivaa sisältöä tai sävyjä.
Vastaava päätoimittaja toteaa, että kantelija lähestyi havaintoineen toimitusta uutisen julkaisupäivän iltana. Kyse ei ollut oikaisuprosessin piiriin kuuluvasta yhteydenotosta, eikä Journalistin ohjeiden mukaista välitöntä reagointivelvoitetta tältä osin ollut. Vastaavan päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat ei ole pystynyt selvittämään, onko alkuperäinen viesti tavoittanut toimitusta. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että viesti olisi jätetty tietoisesti huomiotta. Päätoimittajien tietoon tapaus tuli vasta nyt käsillä olevan kantelun ja Julkisen sanan neuvoston vastauspyynnön myötä. Kantelussa tarkoitetut kommentit on tämän jälkeen poistettu välittömästi Helsingin Sanomien Facebook-sivun keskusteluketjusta.
Helsingin Sanomat on kantelijan kanssa yhtä mieltä siitä, että hänen Facebookissa havaitsemansa yleisökommentit olivat asiattomia. Vastaava päätoimittaja katsoo, että yksittäisten kommenttien saattoi perustellusti tulkita yllyttävän halveksuntaan, vihaan ja jopa väkivaltaan Pride-tapahtumaan osallistuvia kohtaan.
Vastaava päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomat pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan Journalistin ohjeita. Lehden omilla verkkosivuilla tapahtuvan kommentoinnin moderointi on järjestetty Journalistin ohjeiden liitteen edellyttämällä tavalla. HS.fi-alustalla tapahtuva kommentointi on ennakkomoderoitu, ja ennalta herkiksi tiedettyjen aihepiirien kohdalla kommentointimahdollisuutta ei edes avata lukijoille. Ennakkomoderointia voidaan täydentää tarpeen mukaan, esimerkiksi lukijahavaintojen pohjalta tapahtuvalla jälkimoderoinnilla.
Kantelun kohteena oleva tapaus koskee Facebookin ylläpitämällä alustalla tapahtuvaa keskustelua. Helsingin Sanomien Facebook-sivu ei ole HS:n käsityksen mukaan Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” tarkoittama tiedotusvälineen ylläpitämä verkkosivu.
Siten Helsingin Sanomat ei katso, että sivun moderointivastuu olisi Helsingin Sanomien toimituksella. Tällä perusteella HS ei ole ottanut vastattavakseen keskustelujen säännönmukaista seuraamista, valvontaa tai mahdollista jälkimoderointia. Vaikka kommentointi on tapahtunut Helsingin Sanomien sosiaalisen median sivulla, yleisökommenteissa kyse ei liioin ole HS:n nimissä julkaistusta sisällöstä, josta lehdellä olisi toimituksellinen vastuu. HS:n näkemyksen mukaan tämä on myös lukijan näkökulmasta selvää.
Vastaavan päätoimittajan arvion mukaan rajanveto on johdonmukainen suhteessa toimituksellisen vastuun rajaukseen yleisemminkin. Tiedotusväline vastaa Journalistin ohjeiden mukaisesti esimerkiksi olennaisten asiavirheiden korjaamisesta omassa hallinnassaan olevissa julkaisukanavissa myös silloin, kun kyse on yleisön tuottamasta sisällöstä, esimerkiksi mielipidekirjoituksista. Vastaavan päätoimittajan mukaan tämän vastuun yleinen ulottaminen sosiaalisen median kommentointiin ei olisi käytännössä mahdollista eikä hyvän journalistisen tavan sekä sanan- ja julkaisemisen vapauden puolustamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Helsingin Sanomat, kuten moni muukin suomalainen ja kansainvälinen lehtikustantaja hallinnoi eri sosiaalisen median alustoilla sivuja, joilla se julkaisee sisältöä tai, kuten Facebookin tapauksessa, linkkejä HS.fi:n sisältöihin osana toimituksellista prosessiaan ja harkintaansa. Verkkoalustat eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti luovuta uutiskustantajille päätäntävaltaa esimerkiksi kommentointiosioiden toiminnasta, kommentoinnin sallitusta sisällöstä tai muistakaan alustansa toiminnallisuuksista. Näin on laita myös Facebookin kanssa. Vastaavan päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomille ei ole esimerkiksi mahdollista jättää avaamatta kommentointimahdollisuutta tiettyjen linkittämiensä uutisten yhteydestä, kuten se tekee omilla verkkosivuillaan.
Edellä mainitun johdosta Helsingin Sanomat ei katso, että sen Journalistin ohjeiden liitteen mukainen vastuu voisi laajentua koskemaan sosiaalisen median keskusteluita riippumatta siitä, onko uutisen sosiaalisessa mediassa julkaissut tai jakanut HS vai jokin muu taho.
Vastaava päätoimittaja toteaa, että kantelun vuoksi nyt tapahtunut asiattomien kommenttien poisto Facebook-sivulta oli poikkeuksellista. Päätoimittaja katsoi sen tällä kertaa perustelluksi kantelussa esitettyjen näkökohtien vuoksi. Kuten kantelija toteaa, sosiaalisessa mediassa havaittuihin epäkohtiin puuttuminen päivien tai viikkojen viiveellä on vaikutuksiltaan vähäinen toimenpide.
Vastaava päätoimittaja arvioi, että kysymys sosiaalisen median alustalla olevan sivun ylläpitovastuusta on iso, tärkeä ja periaatteellinen linjaus, jonka vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin nyt kantelun kohteena olevaan tapaukseen.
Helsingin Sanomat on varmistanut sosiaalisen median alustalle sivun luodessaan, että alusta kieltää esimerkiksi vihapuheen ja laittomat uhkaukset (Facebookin tapauksessa Facebookin palveluehdot ja yhteisönormit kieltävät em. asiat). HS katsoo, että on välttämätöntä, että muun muassa lehtikustantajille omista alustoistaan kuuluvien julkaisijan vastuiden kaltaiset velvoitteet koskien yleisön alustalla käymää keskustelua koskevat myös sosiaalisen median alustoja ja niitä ylläpitäviä kansainvälisiä suuryrityksiä.
Vastaavan päätoimittajan mukaan nyt käsiteltävässä tapauksessa HS:n tuottama alkuperäinen journalistinen sisältö oli kaikilta osin lakien, Journalistin ohjeiden ja hyvien tapojen mukaista. Tiedotusväline ja sitä kustantava mediayhtiö ovat sitoutuneet huolehtimaan HS:n itse julkaisemien sisältöjen lisäksi myös jutun synnyttämän keskustelun asiallisuudesta omassa hallinnassaan olevilla alustoilla.
Vastaava päätoimittaja katsoo, että Helsingin Sanomien Facebook-sivulla käytävän keskustelun seuranta ja valvonta kuuluvat kuitenkin tässä perustellussa työnjaossa verkkoalustaa hallinnoivan yhtiön vastuulle. Helsingin Sanomat muistuttaa lisäksi että HS:n, kuten muidenkin tiedotusvälineiden jutuista käydään keskustelua lukuisilla alustoilla lukuisissa eri jakoketjuissa, ja mahdollisuus moderoida tällaista keskustelua kattavasti vaatisi työkaluja, joita vain näillä alustoilla itsellään olisi mahdollisuus luoda.
Vastaava päätoimittaja toteaa, että keskustelu alustayhtiöiden julkaisuvastuusta on paraikaa aktiivisesti kansainvälisellä agendalla. EU-tasolla säädetty, helmikuussa 2024 jäsenmaissa voimaan tuleva Digital Services Act (DSA) ohjaa määrätietoisesti kehitystä, joka pakottaa alustayhtiöt kantamaan vastuunsa toimintansa seurauksista ja ennaltaehkäisemään toimintaan liittyviä kielteisiä ilmiöitä. Helsingin Sanomat katsoo, että suomalaisen mediayhteisön on syytä pitää johdonmukaisesti kiinni edellä kuvatusta loogisesta vastuunjaosta mediatoimijoiden ja sosiaalista mediaa hallinnoivien kansainvälisten tahojen kesken. Sosiaalisen median keskustelujen seurannan, valvonnan ja moderoinnin ottaminen suomalaisten mediayhtiöiden vastuulle vakiinnuttaisi helposti koko yhteiskunnan kannalta epäsuotuisan vastuuasetelman. Suomalainen mediayhtiö ajautuisi vastuuseen toiminnasta, johon sillä lopulta on varsin vähän josko ollenkaan todellisia valvonta- ja reagointimahdollisuuksia. Tällä ei myöskään ratkaistaisi alustayhtiöiden toimintaan liittyviä todellisia ongelmia ja riskejä, kuten valeuutisten, laittoman liiketoiminnan, vihapuheen ja muun asiattoman sisällön leviämistä sosiaalisen median kanavilla. Erittäin tuottoisaa alustaliiketoimintaa harjoittavien suuryhtiöiden on vähintäänkin kohtuullista odottaa kantavan vastuunsa asiassa.
Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Lehti on julkaissut lakien, ohjeiden ja hyvien tapojen mukaisen uutisen Facebook-sivullaan. Vastuu yleisön tuottamasta sisällöstä, jota lehti ei ole nimissään julkaissut eikä tilannut tai muuten sen syntyyn tai sanavalintoihin myötävaikuttanut, kuuluu lehden näkemyksen mukaan verkkoalustaa hallitsevalle yhtiölle.
Ratkaisu
Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla
1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.
2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.
Helsingin Sanomat julkaisi Facebook-sivullaan linkin Pride-kulkuetta käsittelevään verkkojuttuunsa. Julkaisun alla käyty yleisökeskustelu sisälsi kommentteja, jotka olivat vihamielisiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Lukija pyysi poistamaan tietyt asiattomat kommentit ilmoittamalla asiasta Facebook-sivulla kerrottuun Helsingin Sanomien sähköpostiosoitteeseen.
Päätoimittajan mukaan moderointivastuu ei kuulunut Helsingin Sanomille vaan Facebookia hallitsevalle Meta-yhtiölle. Julkisen sanan neuvoston ja sen puheenjohtajien pitkäaikaisen tulkintalinjan mukaan tiedotusvälineen sosiaalisen median sivujen kommenteissa on kuitenkin kyse Journalistin ohjeiden liitteessä tarkoitetuista yleisön verkkopalstoista. Tällaisia verkkopalstoja koskee liitteen mukainen velvollisuus poistaa ihmisarvoa loukkaavat kommentit viimeistään silloin, kun toimitus saa niistä ilmoituksen. Neuvosto katsoo, että yleisön kommentit toimituksen omalla Facebook-sivulla, jota toimituksen on mahdollista moderoida, ovat Journalistin ohjeiden liitteen alaista sisältöä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan Helsingin Sanomille ilmoittamien, lehden Facebook-sivullaan tekemän julkaisun yhteyteen kirjoitettujen yleisön kommenttien joukossa oli selvästi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa loukkaavaa sisältöä, kun niissä puhuttiin esimerkiksi ihmissaastasta. Lehti poisti kommentit vasta saatuaan tiedon kantelusta neuvostolta. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden omilla sosiaalisen median sivuilla käydyn keskustelun seuraaminen sekä palautekanavien toimivuus on tiedotusvälineiden vastuulla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden liitteen kohtia 1 ja 2 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.