Kantelu 31.3.2023
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuilla 31.3.2023 julkaistuun juttuun, jonka otsikko oli Tv:stä tuttu auto myynnissä Nettiautossa – Ainoa ongelma: Auto on saaressa Välimerellä.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7dcc6ee3-f63f-473e-ac28-ff80aa841713
Kantelun mukaan kyseessä oli selvästi kaupallinen yhteistyö eli mainos. Neuvosto on tulkinnut kantelun kohdistuvan piilomainontaa koskevan Journalistin ohjeiden kohdan 16 rikkomiseen.
Päätoimittajan vastaus 29.8.2023 ja vastauksen täydennys 26.9.2023
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että uutinen käsitteli sisustuslehdistä, televisiosta ja Youtubesta tutun julkkispariskunnan myynnissä ollutta retkeilyautoa. Pariskunta oli noussut julkisuuteen juuri elämäntapansa eli retkeilyautossa asumisen vuoksi. Nyt he olivat myymässä autoaan.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan journalistisen sisällön ohella myös niin sanottuja sisältömarkkinoinnin artikkeleja eli kaupallista sisältöä, joka mukailee muodoltaan ja esitystavaltaan journalistista sisältöä. Kaupallinen sisältö on kuitenkin erotettu journalistisesta sisällöstä suurikokoisella KAUPALLINEN SISÄLTÖ -vinjetillä aivan kuten Julkisen sanan neuvoston ohjeet edellyttävät.
Päätoimittaja toteaa, että kaupallista sisältöä ei tuoteta Iltalehden toimituksessa, vaan sen tuottamiseen on oma mainosmyynnin organisaatiossa toimiva yksikkö. Mainostajat tai muut ulkopuoliset tahot eivät osallistu Iltalehden journalististen sisältöjen aiheiden valitsemiseen tai sisällön tuottamiseen vaan journalistiset päätökset ja journalistinen työ tehdään riippumattomasti toimituksessa.
Päätoimittaja kuvailee Iltalehteä perinteiseksi iltapäivälehdeksi, jossa jotakuinkin kaikki julkisuuden henkilöiden elämään liittyvät asiat ovat mahdollisia uutisaiheita – jos ne ovat suurta yleisöä kiinnostavia. Julkkisten myytävänä olevat asunnot tai autot ovat varsin yleisesti käsitelty aihealue.
Päätoimittajan mukaan uutiset myytävänä olevista julkkisten autoista tai muuten vaan erikoisista autoista ovat varsin yleisiä mediassa ylipäänsä. Esimerkkejä vastaavista uutisista löytyy esimerkiksi Helsingin Sanomista, joka kertoi miten ”Mikko Marttila laittoi myyntiin 450 000 euron panssariajoneuvon, jota ostaja ’ei toivottavasti tarvitse mihinkään’” tai miten ”Björn Wahlroosin kuusilitrainen Bentley tupsahti myyntiin Espoossa – Samalla hinnalla saisi kymmenen uutta Corollaa” tai Yleltä, joka kertoi, että ”Tämä on Suomen pisimpään myynnissä ollut auto – ’Hintalapussa luki 45 000 markkaa vuonna 2001’”.
Päätoimittajan mukaan Iltalehdessäkin autoilmoituksia käydään lävitse säännöllisesti uutisaiheiden löytämiseksi. Jutuiksi tehtävät aiheet valitaan kuitenkin täysin itsenäisesti toimituksessa eikä kohteen myyjä tai myyntipaikkana toimiva palvelu vaikuta uutisen tekemiseen mitenkään.
Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena oleva uutinen tuotettiin puhtaasti journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa, eikä kyseessä ollut kaupallinen sisältö tai mainonta.
Päätoimittaja huomauttaa, että kantelussa ei eritellä mitenkään tarkemmin, mitkä Iltalehden uutisen kohdat olivat sellaisia, joiden kantelija epäilee viittaavan siihen, että uutinen olisi ollut piilomainontaa. Julkisen sanan neuvoston käsittelyynottopäätöksessä neuvosto nosti esille sen, että uutisessa ”esitellään mainosmaisen yksityiskohtaisesti myynnissä oleva matkailuauto lisävarusteineen ja erikoisominaisuuksineen. Jutussa kerrotaan auton hintapyyntö ja kerrotaan siihen asennettujen lisävarusteiden ja sisustuksen hinnat”.
Päätoimittaja toteaa, että auton lisävarusteiden, erityisominaisuuksien ja hintatietojen esitteleminen on hyvin tyypillistä autojournalismissa. Ne tuodaan esille esimerkiksi silloin, kun kerrotaan myyntiin tulevista uusista automalleista, vertaillessa eri automerkkien samantyyppisiä malleja sekä tietysti myös esimerkiksi koeajojen yhteydessä.
Päätoimittajan mukaan ominaisuuksien ja hintatietojen esitteleminen ei ole mainostamista vaan kuluttajan palvelemista. Se auttaa autoista kiinnostunutta vertailemaan erilaisia tarjolla olevia automalleja riippumatta siitä, ovatko kyseessä uudet vai käytetyt autot. Päätoimittaja arvioi, että olisi varsin erikoista, jos ominaisuuksien kuvaileminen ja hintatietojen kertominen katsottaisiin mainonnaksi, kun kyseessä on markkinoilla oleva käytetty auto, mutta ei silloin kun kerrotaan markkinoilla olevista tai sinne tulossa olevista uusista autoista.
Kantelun kohteena olevassa uutisessa ominaisuudet ja hintatiedot kiinnostivat myös, koska kyseessä oli julkisuudesta tuttujen henkilöiden julkisuudesta tuttu auto.
Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvosto kiinnitti käsittelyynottopäätöksessään niin ikään huomiota siihen, että jutussa oli linkki auton myynti-ilmoitukseen ja että uutinen oli kuvitettu myynti-ilmoituksen kuvilla.
Päätoimittajan mukaan molemmat ovat hyvin tavanomaisia, kaikissa medioissa yleisiä käytäntöjä tämänkaltaisissa uutisissa. Myös päätoimittajan esimerkkeinä esittämissä Helsingin Sanomien ja Ylen uutisissa linkattiin alkuperäiseen myynti-ilmoitukseen ja käytettiin kuvituksena ilmoituksen kuvia.
Päätoimittaja mukaan alkuperäiseen myynti-ilmoitukseen linkkaamisen katsotaan olevan lukijan palvelemista niin, että kiinnostuneet lukijat voivat hankkia lisätietoa ilman, että joutuvat etsimään hakuilmoitusta itse. Samaan tapaan Iltalehti ja muut tiedotusvälineet linkkaavat säännönmukaisesti esimerkiksi uutisten lähdeaineistoina oleviin tutkimuksiin tai muuhun samankaltaiseen aineistoon. Iltalehti ei käyttänyt myynti-ilmoituksessa ollutta videota, vaan jutussa oli kuvituksena ruutukaappaus videolta.
Päätoimittajan mukaan kuvakaappauksia käytetään kuvituksena sen vuoksi, että muita kuvia ei välttämättä ole tarjolla. Kantelun kohteena olevassa uutisessa auto on myynnissä Mallorcalla eikä sen kuvaaminen itse olisi ollut Iltalehdelle käytännöllistä tai edes mahdollista.
Samaan tapaan uusista automalleista uutisoidessa käytetään usein kuvituksena autovalmistajien ja maahantuojien niin sanottuja handout-kuvia.
Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena oleva Iltalehden uutinen ei ollut mainos vaan journalistinen juttu, joka syntyi journalistisista lähtökohdista. Se ei poikennut mitenkään alan yleisistä ja vakiintuneista käytännöistä. Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Neuvosto pyysi päätoimittajaa täydentämään vastaustaan siitä näkökulmasta, että Iltalehden kanssa samaan konserniin kuuluvan Nettiauto-verkkopalvelun nimi toistui jutussa varsin paljon ja otsikkoa myöten.
Päätoimittaja toteaa, että Iltalehden ja Nettiauton konserniyhteys tuotiin jutussa selkeästi esiin. Päätoimittajan mukaan yksittäistä myynti-ilmoitusta ei voi pitää Iltalehdelle, Alma Medialle tai Alma Median omistajille Journalistin ohjeiden kohdan 6 tarkoittamana ”merkittävänä asiana”.
Päätoimittaja toteaa, että Nettiauto on Suomen suurin autojen markkinapaikka, jossa on listattuna jotakuinkin kaikki Suomessa myynnissä olevat autot. Siksi siellä myynnissä olevia kohteita nostetaan uutisiin varsin usein niin Iltalehdessä kuin muissakin medioissa. Päätoimittaja katsoo, että olisi varsin erikoista, että Iltalehdessä julkaistua juttua pidettäisiin Journalistin ohjeiden kohdan 16 tarkoittamana piilomainontana ja vaikkapa Ilta-Sanomiin tehtyä samankaltaista juttua ei.
Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti tekee säännönmukaisesti vastaavia juttuja myös Nettiauton kilpailijoissa myynnissä olevista kohteista. Esimerkkeinä päätoimittaja mainitsee kolme juttua: Pekka Haaviston vanha Kuplavolkkari ilmestyi myyntiin – Hanskalokerossa nimikirjoitus, Teemu Selänteen vanha BMW myynnissä – Korjattavaa riittää ja Matti meni naimisiin ja päätti myydä karvaisen kulkupelinsä – ”Haikeaa on”.
Näissä jutuissa myynnissä olevia kohteita kuvaillaan päätoimittajan mukaan samalla tavalla kuin Nettiautossa myytäviä kohteita. Nämäkin jutut tehdään puhtaasti journalistisista lähtökohdista eikä kysymys niissäkään ole piilomainonnasta.
Päätoimittaja toteaa ihmettelevänsä, että jos Julkisen sanan neuvosto tulkitsee tämänkaltaiset jutut piilomainonnaksi, miten Sanoman lehdet voivat tehdä juttuja Nelosen ohjelmistosta tai Yle omastaan.
Ratkaisu
JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
Iltalehti kertoi verkkojutussa, että retkeilyautossa asumisesta tunnettu pariskunta oli laittanut retkeilyautonsa myyntiin. Jutussa oli linkki Nettiauto-verkkopalvelussa julkaistuun myynti-ilmoitukseen, ja siinä kerrottiin ilmoitukseen perustuen sekä ilmoituksen kuvia käyttäen auton ominaisuuksista ja hinnasta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli journalistiset perusteet uutisoida julkisuuden kohteena aiemminkin olleen auton myyntiin tulosta. Myyntihinnan ja ominaisuuksien kertominen sekä ilmoitukseen linkkaaminen palvelivat yleisöä ja olivat luontevaa autoaiheisen jutun sisältöä. Iltalehden ja Nettiauto-verkkopalvelun kuuluminen samaan konserniin kerrottiin lukijoille.
Neuvosto toteaa, että kauppapaikan nimi mainittiin jutussa niin useasti, että siitä tuli huomattavan näkyvä osa jutun sisältöä. Kauppapaikka nimettiin myös otsikossa. Jutussa kehotettiin kahteen kertaan tutustumaan tarkemmin myynti-ilmoitukseen. Kokonaisuus loi vaikutelman, että jutussa mainostettiin palvelua, joka vieläpä kuului lehden kanssa samaan konserniin.
Neuvosto muistuttaa, että piilomainontaa voi esiintyä myös ilman tietoista pyrkimystä mainostamiseen, jos kokonaisuus on omiaan horjuttamaan yleisön luottamusta journalististen valintojen riippumattomuuteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Asta Tenhunen ja Marjukka Vainio-Rossi.