Kantelu 29.3.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 27.1.2023 julkaisemaan juttuun Journalistiliiton puheenjohtaja tuomiosta: ”Ne, jotka haluavat ottaa mallia huonossa, saavat vettä myllyynsä”.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009355415.html
Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä siteerattiin Hanne Ahoa seuraavasti: ”Hanne Aho muistuttaa, että vanhan lain mukaan päätoimittaja oli vastuussa julkaistuista jutuista, ja nykyisen lain mukaan myös toimittaja on vastuussa.”
Kantelijan käsityksen mukaan myös vanhan lain aikaan toimittaja on ollut vastuussa jutuistaan.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei ole korjannut juttua eikä vastannut kantelijan viesteihin.
Päätoimittajan vastaus 22.8.2023
Helsingin Sanomien vastaavan
Päätoimittajan mukaan juttu oli osa laajaa aihepiiriä käsittelevää uutiskokonaisuutta. Kirjoitusta varten oli haastateltu useampia viestinnän asiantuntijoita ja kuultu heidän näkemyksiään poikkeuksellisesta oikeusjutusta ja siinä annetusta oikeuden ratkaisusta. Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon ohella jutussa esiintyivät näkemyksineen JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, päätoimittajien yhdistyksen tuolloinen vt. puheenjohtaja Jouni Kemppainen sekä Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.
Päätoimittaja toteaa, että kantelu kohdistui nimenomaan Hanne Ahon lausuntoon, jota uutisessa siteerattiin. Jutun mukaan ”Aho muistuttaa siitä, että vanhan lain mukaan päätoimittaja oli vastuussa julkaistuista jutuista, ja nykyisen lain mukaan myös toimittaja on vastuussa”.
Päätoimittajan toteaa, ettei Ahon lausunnossa ollut kyse oikaisua vaatineesta olennaisesta asiavirheestä. Haastattelussa Aho oli esittänyt oman tulkintansa päätoimittajavastuun muutoksesta, joka tapahtui sananvapauslain voimaantulon myötä vuoden 2004 alusta. Tätä ennen lehdistön toimintaa ja sananvapauskysymyksiä sääteli painovapauslaki.
Ahon lausuntoa arvioitaessa on päätoimittajan mukaan syytä huomioita sen konteksti. Viestikoekeskusjutun yhteydessä keskustelun keskiössä oli pitkään nimenomaan HS:n vastaavan päätoimittajan vastuu väitetysti salaisten asiakirjojen tai tietojen julkaisusta. Erityisenä teemana oli se, miksei päätoimittaja saanut syytettä.
Päätoimittajan mukaan myös Ahon sanomaksi kirjattu lausunto viittasi nimenomaan oikeuskäytännössä tapahtuneeseen muutokseen sananvapauslain voimaan tulon jälkeen. Tosiasiallisesti päätoimittaja nyt aiempaa suuremmalla todennäköisyydellä välttyy tuomiolta.
Päätoimittajan mielestä Ahon lausuntoa voi pitää epätäsmällisenä, mutta tällaisenaan kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, koska Aho kuvasi tosiasiallisesti tapahtunutta muutosta eikä yksinomaan lakitekstiin kirjattuja muutoksia. Muotoilu ”myös toimittaja” selittyy osaltaan Viestikoekeskus-jutun yhteydessä käydyllä keskustelulla, jossa rivitoimittajien syyttämistä ylipäänsä pidettiin erikoisena, koska vastuun katsottiin kuuluvan päätoimittajalle.
Päätoimittaja toteaa, että Ahon lausumasta voi saada sen käsityksen, että niin sanottu rivitoimittaja ei olisi vanhan lain aikana joutunut rikosvastuuseen. Tämä käsitys on tietenkin virheellinen. Myös painovapauslaki mahdollisti toimittajien syyttämisen rikoksen tekijöinä, ja näin myös käytännössä tapahtui. Päätoimittajan vastuu oli kuitenkin nykyistä konkreettisempi, ja monissa tapauksissa päätoimittaja näyttäytyikin päävastuullisena. Sananvapauslakiin kirjatun päätoimittajarikkomuksen osoittaminen on selvästi vaikeampaa, ja esimerkiksi viestikoekeskusjutussa mahdollinen rikkomus oli jo vanhentunut. Tällöin vastuu lankeaa alemmille tasoille, eritoten jutun kirjoittajille.
HS katsoo, että Journalistiliiton puheenjohtajan sanomaksi kirjattu lausunto oli ajankohtaisen keskustelun kontekstoima, hivenen epäselvästi muotoiltu, mutta se pyrki tällaisenaankin viittaamaan päätoimittajavastuun muutokseen. Päätoimittajan mukaan kyse ei ollut oikaisua vaativasta asiavirheestä. Tämä oli toimituksen harkinnan lopputulema myös silloin, kun kantelijan lähettämät oikaisupyynnöt tulivat käsittelyyn. Päätoimittajan mukaan inhimillisen erheen vuoksi kantelija ei valitettavasti saanut vastausta oikaisupyyntöönsä. Tässä suhteessa HS:n oikaisujen käsittelyprosessissa on päätoimittajan mukaan selvästi edelleen kehitettävää.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Helsingin Sanomien jutussa arvioitiin toimittajan ja päätoimittajan oikeudellista vastuuta tiedotusvälineessä julkaistuista jutuista. Kontekstina oli lehden toimittajien Viestikoekeskus-tapauksesta saamat tuomiot. Jutussa lainattiin epäsuorasti toimittajien ammattiliiton puheenjohtajaa. Jutussa todettiin, että päätoimittajan vastuuta säädelleen vanhan lain mukaan päätoimittaja oli vastuussa julkaistuista jutuista, ja nykyisen lain mukaan myös toimittaja on vastuussa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun tutkinta, oikeudenkäynti ja tuomiot olivat sananvapauden näkökulmasta merkittäviä yhteiskunnallisia asioita. Tapauksen yhteydessä on käsitelty laajasti toimittajan ja päätoimittajan vastuita. Huomiota tapauksessa on herättänyt erityisesti se, että vain lehden toimittajat tuomittiin.
Päätoimittaja totesi vastauksessaan, että ennen vuotta 2004 voimassa ollut painovapauslaki mahdollisti myös toimittajien syyttämisen rikoksentekijöinä. Päätoimittajan mukaan haastatellun lausumasta voi saada sen käsityksen, että niin sanottu rivitoimittaja ei olisi vanhan lain aikana joutunut vastaavassa tapauksessa rikosvastuuseen. Tämä käsitys oli hänen mukaansa tietenkin virheellinen, mutta päätoimittaja ei pitänyt sitä oikaisua vaativana asiavirheenä.
Neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata. Helsingin Sanomat kertoi jutussaan yksityiskohtia toimittajan ja päätoimittajan vastuista, joista yleisöllä oli oikeus saada virheetöntä tietoa.
Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti ja niihin vastataan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Marja Keskitalo (1. vpj.), Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Asta Tenhunen ja Marjukka Vainio-Rossi.