Kantelu 25.1.2023
Kantelu kohdistuu Iltalehden 25.1.2023 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun Tiedätkö oikeutesi vartijoiden kanssa?
Kantelun mukaan juttu oli täynnä asiavirheitä, koska sen sisältö liittyi vanhaan lainsäädäntöön.
Kantelun mukaan jutussa muun muassa väitettiin, että vartijalla ei olisi oikeutta poistaa henkilöitä yleiseltä paikalta, vaikka lain mukaan vartijalla on oikeus poistaa henkilöitä osasta yleiseksi katsottuja paikkoja.
Kantelun mukaan jutussa sanottiin myös, että henkilön voisi poistaa ainoastaan omaisuuteen ja henkilökuntaan kohdistuvan uhan perusteella. Nykyinen lainsäädäntö antaa vartijalle kuitenkin oikeuden poistaa henkilön ja estää pääsyn vartioimisalueelle henkilöltä, jolla ei ole oikeutta oleskella siellä. Esimerkiksi ravintolasta vartija voi poistaa häiriköiviä henkilöitä asiakasvalinnan perusteella, jos henkilökunta näin pyytää.
Kantelun mukaan jutussa sekoitettiin myös vartijat ja järjestyksenvalvojat ja näiden oikeudet, kun siinä todettiin, että ”lisäksi vartijalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos se on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi”. Kantelijan mukaan tämä oikeus kuuluu todellisuudessa vain järjestyksenvalvojille.
Kantelija oli lähettänyt Iltalehdelle oikaisupyynnön jutun julkaisupäivänä 25.1.2023, mutta lehti ei ole reagoinut pyyntöön.
Päätoimittajan vastaus 4.5.2023
Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen taustoittaa vastaustaan toteamalla, että Iltalehden tammikuinen uutisointi oli herättänyt vartijoiden keskuudessa paljon huomiota ja toimitukseen ja juttuja kirjoittaneille toimittajille oli tullut runsaasti palautetta ja uutisvinkkejä. Kantelun kohteena olevan jutun pontimena oli toimitukseen yhteyttä ottanut vartija, joka halusi kertoa siitä, miten väärin monet alalla työskentelevätkin ymmärtävät vartijoiden ja järjestyksenvalvojien ja toisaalta tavallisten kansalaisten oikeudet.
Päätoimittaja toteaa myös, että kantelun kohteena olevasta jutusta tuli toimitukseen merkittävästi palautetta ja myös lukuisia oikaisupyyntöjä. Iltalehti pyrki tarkistamaan niissä väitetyt asiavirheet, ja ne osoittautuivat perättömiksi.
Päätoimittajan mukaan kantelijan lähettämä sähköpostiviesti jäi valitettavasti huomiotta, eikä siinä esitettyjä väitteitä tarkistettu ennen kuin Julkisen sanan neuvosto lähetti Iltalehdelle vastauspyynnön.
Päätoimittaja toteaa, että ensimmäinen kantelijan esittämä asiavirhe liittyi jutun alkuun, jossa esitettiin kuvitteellinen esimerkkitapaus:
”Ostoskeskuksessa lorvailee teini-ikäisten joukko erään vaateliikkeen oven läheisyydessä. Joukko vitsailee ja juttelee keskenään hieman kovaäänisesti. Tilanne ärsyttää kaupan henkilökuntaa ja asiakkaita. Vartija pyytää joukkoa poistumaan, koska niinhän voi toimia? Väärin. Tässä hypoteettisessa tilanteessa teinijoukkio on yleisessä tilassa täysin oikeutetusti, eikä tilanteessa ole rikottu mitään yleisiä sääntöjä. Vartijoiden oikeus puuttua perusoikeuksiin on lopulta hyvin rajattu.”
Päätoimittaja toteaa kantelijan kirjoittaneen, että jutussa väitettiin, että vartijalla ei olisi oikeutta poistaa henkilöitä yleiseltä paikalta. Kantelijan mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden jutussa ei kuitenkaan väitetty, että vartijalla ei olisi oikeutta poistaa henkilöä yleiseltä paikalta. Jutun alussa kerrottiin, että mainitussa yksittäisessä esimerkkitapauksessa vartijan tehtäviin ei kuulu pyytää vaateliikkeen ovien läheisyydessä olevia nuoria poistumaan, koska moiseen ei ole mitään perusteltua syytä. Päätoimittajan mukaan esimerkkitapauksessa ei ollut kyse poistamisesta vaan poistumispyynnöstä.
Päätoimittajan mukaan jutussa käsiteltiin yleisellä tasolla sitä, että suurella yleisöllä voi olla väärä käsitys siitä, mihin vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat oikeutettuja tai velvoitettuja.
Päätoimittaja toteaa, että toinen kantelussa mainittu väitetty asiavirhe koski jutun kohtaa, jossa todetaan, että vartijan ”oikeus tiloihin pääsyn estämiseen ja poistamiseen perustuu joko toimeksiantajaan tai tämän omaisuuteen tai henkilökuntaan kohdistuvaan uhkaan. – Ketään ei siis voi poistaa yleisistä tiloista vain siksi, että ihminen tai joukko ärsyttää muita”. Kantelijan mukaan jutussa väitettiin, että ”ainoastaan omaisuuteen tai henkilökuntaan kohdistuvan uhan perusteella voisi poistaa”, vaikka nykyinen lainsäädäntö antaa vartijalle oikeuden poistaa henkilön ja estää pääsyn vartioimisalueelle henkilöltä, jolla ei siellä oikeutta oleskella. Esimerkiksi ravintolasta voi poistaa häiriköiviä henkilöitä asiakasvalinnan perusteella vartijana, jos henkilökunta näin pyytää.
Päätoimittaja toteaa, että on totta, että Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista laventaa vartijan poisto-oikeuden koskemaan tilanteita, joissa ”on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella ole oikeutta oleskella vartioimisalueella”.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa ei kuitenkaan sanottu, että ”ainoastaan omaisuuteen tai henkilökuntaan kohdistuvan uhan perusteella voisi poistaa”. Jutussa korostettiin sitä, että poiston perusteena ei voi olla esimerkiksi mielivaltainen ”ärsyyntyminen” teineihin ilman uhkaavia tai häiritseviä tekoja. Päätoimittajan mukaan samaa asiaa korostaa Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, joka edellyttää ”ilmeistä” syytä sille, että henkilöllä ei olisi oikeutta oleskella vartioimisalueella.
Päätoimittajan mukaan jutun tarkoitus ei ollut esitellä lainsäädäntöä tarkasti, vaan korostaa sitä, että vartija ei voi käyttää työssään mielivaltaa. Kantelijan omassa esimerkissään mainitsemat häiriköivät henkilöt vartijalla voi hyvinkin olla oikeus poistaa, mutta jutussa ei puhuttu häiriötä aiheuttavista henkilöistä, vaan määrittelemättömällä tavalla ”muita ärsyttävistä” ihmisistä.
Päätoimittajan mukaan näiltä osin jutussa ei ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamaa olennaista ja korjausta vaativaa asiavirhettä.
Kantelijan ilmoittama kolmas asiavirhe koski jutun virkettä, jossa todettiin, että ”vartijalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos se on ’välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi’, eli mikäli poistaminen on oikeasti riittämätön toimenpide.”
Päätoimittaja myöntää, että tässä oli kyseessä olennainen asiavirhe, ja vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeudet olivat menneet jutussa sekaisin.
Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti poisti virheellisen virkkeen ja oikaisi virheen heti JO 20:n edellyttämällä tavalla, kun virhe tuli toimituksen tietoon Julkisen sanan neuvoston kantelun käsittelyynottopäätöksen myötä.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Iltalehti julkaisi nimettömänä esiintyneen entisen vartijan haastatteluun pohjaavan jutun vartijoiden oikeuksista ja siitä, miten yleisöllä saattaa olla niistä usein vääriä käsityksiä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että juttu käsitteli perusoikeuksien kannalta tärkeää aihetta, minkä vuoksi tarkkuuden vaatimus korostuu.
Neuvosto toteaa, että jutussa oli kaksi vartijoiden oikeuksia koskenutta olennaista asiavirhettä. Ensimmäinen virheväite oli se, että oikeus julkisiin tiloihin pääsyn estämiseen ja poistamiseen perustuisi joko toimeksiantajaan tai tämän omaisuuteen tai henkilökuntaan kohdistuvaan uhkaan. Vartijalla on kuitenkin oikeus poistaa henkilö myös, jos on ilmeistä, että tällä ei ole oikeutta oleskella alueella. Tätä virhettä lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.
Toinen virheväite koski vartijan oikeuksia ottaa henkilö kiinni, jos se on välttämätöntä vakavan henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvan vaaran torjumiseksi. Tämä oikeus on todellisuudessa vain järjestyksenvalvojilla. Tämän virheen lehti korjasi vasta useita kuukausia jutun julkaisun jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli aiheeltaan ja sisällöltään selvä korjauspyyntö.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi