Kantelu 21.8.2022
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 18.8.2022 kello 10.23 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on Näin Sanna Marin kommentoi kohuttua ”jauhojengi”-termiä – toinenkin lausahdus herättänyt huomiota
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009011830.html
Jutun otsikko ja ingressi ovat aiemmin kuuluneet: Näin Sanna Marin kommentoi ”jauhojengi”-termiä, joka kohuvideolla esiintyy – Pääministeri Sanna Marin ei osaa sanoa, mitä kohuvideolla esiintyvällä ”jauhojengi”-termillä tarkoitetaan.
Kantelun mukaan artikkelia on jälkikäteen muokattu ”jauhojengi”-termin osalta kertomatta miten. Kantelun mukaan lehtitalot pesevät jälkiään ja poistavat todistusaineistoa.
Neuvosto otti kantelun käsittelyyn JO 20:n näkökulmasta sen arvioimiseksi, onko jutusta muutettu kohtaa, joka on ollut olennainen asiavirhe, ilman että siitä olisi kerrottu yleisölle.
Päätoimittajan vastaus 12.10.2022
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelut 8176/UL/22 ja 8183/UL/22 kohdistuvat Ilta-Sanomien 18.8.2022 julkaisemiin kahteen verkkojuttuun, jotka koskivat pääministeri Sanna Marinin tiedotusvälineille Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä antamia kommentteja. Marin esitti julkisesti näkemyksensä bilevideosta, arvioi omaa juhlimistaan, otti kantaa jauhojengi-termiin ja kommentoi runsaasti keskustelua herättänyttä huumeasiaa. Ilta-Sanomat uutisoi tilaisuudesta neutraalisti.
Päätoimittaja toteaa jutussa lukeneen, että ”videolla juhlijat puhuvat jauhojengistä”. Päätoimittajan mukaan nauha tietenkin kuunneltiin Ilta-Sanomien toimituksessa, ja lehden näkemyksen mukaan ”jauhojengi” oli termi, joka nauhalla kuului. Päätoimittajan mukaan tämä oli lisäksi yleinen tulkinta sosiaalisessa mediassa ja sittemmin myös eri medioiden haastattelemien ääniasiantuntijoiden näkemys asiasta. Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että ”jauhojengi” olisi ollut virhe.
Kun keskustelu videon ympärillä jatkui ja velloi kiivaana, Ilta-Sanomat täsmensi molempia juttuja myöhemmin lisäämällä juttuun ”sosiaalisen median” tuomaan esille sitä, että nimenomaan sosiaalisessa mediassa kyseisestä tulkinnasta puhuttiin laajalti, mutta eriäviäkin näkemyksiä löytyi. Eli muutoksen jälkeen jutussa luki: ”Sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla juhlijat puhuvat jauhojengistä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.”
Ilta-Sanomat katsoo, että kyse oli täsmennyksestä, eikä edellä kuvatusti olennaisesta asiavirheestä, josta olisi pitänyt erikseen kertoa yleisölle. Ilta-Sanomat ei siis pidä jauhojengi-termin käyttöä virheenä, saati olennaisena asiavirheenä. Mikäli lehti pitäisi termin käyttöä virheellisenä, se olisi tietenkin poistettu kokonaan ja asiasta olisi kerrottu asianmukaisesti yleisölle.
Päätoimittaja korostaa myös, että Journalistin ohjeet eivät vaadi, että kaikista verkkojuttuihin tehdyistä muutoksista kerrotaan yleisölle. Ilta-Sanomat ei pidä sosiaalisen median lisäämistä kyseiseen kohtaan asiavirheenä, joka olisi pitänyt erikseen mainita. Ilta-Sanomat ei poistanut tai korjannut artikkelista mitään olennaista. Kyse oli vain täsmennyksestä, jonka tarkoitus oli tuoda lisätietoa lukijalle.
Päätoimittaja toteaa vielä, että Ilta-Sanomat kirjoitti ”jauhojengistä” vasta, kun pääministeri Marin itse otti asiaan kantaa tiedotustilaisuudessaan Kuopiossa. Pääministeri ei tuossa vaiheessa millään lailla itsekään nostanut esiin, että videolla kuuluisi jotain muuta kuin ko. sana. Vasta myöhemmin päivällä – kun keskustelu sosiaalisessa mediassa jatkui ja siellä alettiin levittää ”jallujengi”-tulkintaa – Marin kehotti toimittajaa kuuntelemaan uudelleen, mitä videolla sanotaan.
Päätoimittaja toteaa, että vaikka Ilta-Sanomat pitäytyi tuolloin ja pitäytyy edelleen näkemyksessä, että videolla puhutaan ”jauhojengistä”, haluttiin Marinin puheenvuoron jälkeen antaa tilaa myös toisenlaisille tulkinnoille. Ilta-Sanomat katsoo tässä toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Lehti nosti keskusteluun näkyvästi myös tiedon sosiaalisessa mediassa leviävistä eriävistä tulkinnoista ja mahdollisti myös lukijan oman arvioinnin asiassa tekemällä jutun otsikolla ”Puhutaanko Marinin bilevideolla sittenkin ’jallujengistä’? Kuuntele tästä.” Lehti myös linkitti ko. juttua aiemmin julkaistuihin juttuihin.
Ilta-Sanomat toimitti neuvostolle selvityksen juttuun tehdyistä muutoksista ja niiden kellonajoista.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
Ilta-Sanomat kertoi verkkojutussa pääministerin vastauksista julkisuuteen levinneiden juhlintavideoiden herättämiin, huumausaineisiin liittyviin kysymyksiin. Jutun otsikossa, ingressissä ja leipätekstissä kerrottiin aamupäivästä alkaen noin kolmen ja puolen tunnin ajan, että videolla esiintyi termi ”jauhojengi”. Juttuun lisättiin myös väite, että huumepiireissä jauholla viitataan kokaiiniin, ja juttuun upotettiin videoklippi, jolla termi väitetysti esiintyy. Iltapäivällä lehti muutti otsikossa ”kohuvideolla esiintyvän ’jauhojengi-termin’” ”kohutuksi ’jauhojengi’-termiksi”. Samalla tekstistä muutettiin lause ”Videolla juhlijat puhuvat ”jauhojengistä” muotoon ”Sosiaalisessa mediassa levinneen tulkinnan mukaan videolla juhlijat puhuvat ’jauhojengistä’, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.” Lehti ei merkinnyt juttuun, että sitä oli muutettu.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta yleisöllä oli oikeus saada tietoa. Pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon. Median perustehtävä on seurata vallankäyttäjien toimintaa ja arvioida heidän harkintaansa ja toimintakykyään.
Neuvosto ei ota kantaa siihen, mikä on oikea tulkinta videolta kuulluista sanoista, vaan toteaa, että videolla kuuluva ilmaisu on yhä neuvoston tehdessä päätöstään kiistanalainen. Lehden kertoma ilmaisu ”jauhojengi” oli tulkinta, jolle oli julkaisuhetkellä riittävät perusteet. Lehti muutti juttua saatuaan tietoa muista tulkinnoista. Asiasta myös kerrottiin monipuolisemmin lehden muissa jutuissa. Termin ollessa yhä kiistanalainen neuvosto katsoo, ettei lehden alkuperäistä tulkintaa voi pitää olennaisena asiavirheenä.
Neuvosto toteaa, että lehti esitti aluksi tulkintansa kiistattomana tosiasiana. ”Jauhojengi” oli koko jutun näkökulman ja otsikoinnin kehittymisen kannalta keskeinen termi, mikä kävi selväksi vaihtoehtoisia tulkintoja käsittelevän julkisen keskustelun viritessä. Tulkinnanvaraisuuden esiin tuominen oli tässä tapauksessa yleisön kannalta olennainen muutos.
Journalistin ohjeet eivät vaadi jokaisen muutoksen merkitsemistä verkkojuttuihin. Neuvosto pitää kuitenkin tiedonvälityksen uskottavuuden kannalta suotavana, että tiedotusvälineet merkitsevät verkkojuttuihin kaikki olennaiset muutokset myös silloin, kun ne eivät selvästi ole olennaisia asiavirheitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Äänestyspäätös 10–2.
Vapauttavan puolesta äänestivät: Eero Hyvönen, Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.
Langettavan puolesta äänestivät: Farhia Omer ja Kari Pyrhönen.
Heidän eriävä mielipiteensä: ”Jauhojengi”-sanan esittäminen varmana tietona oli olennainen asiavirhe. Lehti jälkeenpäin muutti näkökulman varmasta tiedosta tulkinnaksi, mutta ei tehnyt asianmukaista mainintaa muokkauksesta. Vaikka muutos oli näennäisesti pieni, asia oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Muutos ja syy sille olisi tässä tapauksessa pitänyt vähintään kertoa oikaisuna jutussa. Lehden menettely on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20.