Kantelu 26.8.2022
Kantelu kohdistuu Iltalehden 25.8.2022 julkaisemaan juttuun ”Kolumni: Pääministeri Marin ja Sabina Särkän rinnat – tätä on uuden ajan politiikka”.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0e72e6d2-e696-4bbc-9306-0e363a8863f5
Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden 8 ja 20 näkökulmasta.
Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, ettei pääministeri ole kommentoinut lainkaan ”Suomen taloushistorian suurinta skandaalia Uniperia”. Kantelija on liittänyt kanteluunsa linkin Ilta-Sanomien 8.8.2022 julkaisemaan juttuun, jossa Sanna Marin kommentoi Uniperia.
Kantelija kertoo lähettäneensä Iltalehdelle oikaisupyynnön jutussa virheinä pitämistään asioista lehden palautelomakkeella.
Päätoimittajan vastaus 14.10.2022
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan kirjoitus oli kolumnistin tyylille ominaisesti kärjistetty ja värikkäästi kirjoitettu. Se käsitteli pääministeri Sanna Marinin tapaa tehdä politiikkaa ja esiintyä julkisuudessa.
Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvoston kanteluohjeiden mukaan asiavirheestä kannellessa on oltava ensin yhteydessä tiedotusvälineeseen ja pyydettävä sitä korjaamaan menettelyään. Samoin kanteluohjeissa todetaan, ettei virheellisesti tehtyä kantelua voida ottaa käsittelyyn.
Täydennyksenä kanteluun Julkisen sanan neuvosto on pyytänyt kantelijalta tiedon siitä, miten hän on tuonut väitetyn virheen Iltalehden toimituksen tietoon. Kantelijan mukaan hän on lähettänyt oikaisupyynnön Iltalehden palautelomakkeen kautta 26. elokuuta kello 6.00 tai mahdollisesti 2.00.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden verkkosivujen palautelomake on rakennettu siten, että lomakkeelle jätetyt tiedot lähetetään Iltalehden toimituksen yleiseen sähköpostiin. Jos viestissä on maininta oikaisusta tai virheestä, se lähetään myös kaikkien Iltalehden uutispäälliköiden sähköpostilistalle eli käytännössä suoraan kaikille esimiehille, työnjohtotyötä tekeville ja toimituksen johdolle. Tällä menettelyllä on haluttu varmistaa se, ettei yksikään oikaisupyyntö jää huomaamatta.
Päätoimittaja toteaa, että kantelijan kuvaamaa sähköpostia eli löydy toimituksen yhteisestä sähköpostilaatikosta eikä vastaavaa viestiä ole lähetetty eteenpäin Iltalehden uutispäälliköille. Palautejärjestelmän lokitietoja tutkiessa ei lole öytynyt tietoa kantelijan kuvaamiin kellonaikoihin jätetystä viestistä.
Koska kantelija ei ole toimittanut minkäänlaista todistetta siitä, että hän on toimittanut oikaisupyynnön, Iltalehti pitää mahdollisena, että on tapahtunut jonkinlainen inhimillinen virhe. Kantelija on voinut jättää täytetyn lomakkeen lähettämättä tai hän on voinut lähettää palautteen jonkin toisen median palautelomakkeelta. Myös Iltalehti saa päätoimittajan mukaan toistuvasti muihin medioihin tarkoitettua palautetta.
Päätoimittaja toteaa, että koska Iltalehti ei ole saanut tietoa väitetystä virheestä, Iltalehti ei ole voinut vastata siihen eikä myöskään ole voinut arvioida kolumnissa väitetysti olevia virheitä. Näin ollen Iltalehti katsoo, että kantelu on aiheeton eikä sitä olisi pitänyt ottaa Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn.
Kantelun kohdat JO 8 ja JO 20
Päätoimittajan mukaan valtionyhtiö Fortumin omistaman saksalaisen energiayhtiön Uniperin kohtalo nousi massiiviiseksi keskustelunaiheeksi sydänkesällä 2022.
Yhtiön kohtalosta ja sen mahdollisista vaikutuksista Suomeen ja suomalaisiin neuvoteltiin heinäkuussa. Omistajaa eli Suomen valtiota edusti neuvotteluissa omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Pääministeri Sanna Marin oli neuvottelujen aikaan kesälomalla, eikä suostunut kommentoimaan tilannetta julkisuudessa.
Marinin vaitonaisuutta arvosteltiin laajasti mediassa ja poliitikkojen keskuudessa.
Esimerkiksi valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti heinäkuussa talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousta Uniperin vuoksi. Saarikon mukaan Marin ei halunnut kutsua sitä koolle.
Päätoimittajan mukaan puolueiden puheenjohtajat keskustelivat Uniperista Suomi-areenassa heinäkuun puolivälissä, mutta Marinia sijaisti siellä puolueen varapuheenjohtaja Niina Malm. Silloin oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaati Marinia keskeyttämään lomansa Uniperin vuoksi. (https://demokraatti.fi/kokoomuksen-mykkanen-vaatii-paaministeria-keskeyttamaan-lomansa-tama-on-niin-iso-miljardien-kysymys-suomalaisille)
Uniper-sovun synnyttyä heinäkuun lopussa, Marin kieltäytyi päätoimittajan mukaan edelleen kommentoimasta asiaa julkisesti. Pääministerin esikunnasta ilmoitettiin, että asiaa kommentoi vain ministeri Tuppurainen. (esim. https://www.is.fi/politiikka/art-2000008961253.html)
Marinin kesäloma loppui heinäkuun lopussa ja hän antoi Ylelle haastattelun, joka julkaistiin 8. elokuuta. (https://yle.fi/uutiset/3-12567753) Haastattelua on siteerattu myös Ilta-Sanomissa, johon myös kantelija viittasi.
Päätoimittajan mukaan Ylen jutussa käsiteltiin lähinnä tilannetta Suomen rajoilla, sähköpulaa ja sitä miten valtio voi auttaa kansalaisia. Haastattelun lopussa kerrottiin, että Uniper-sopu oli pääministerin mielestä kohtuullinen. Tämän tiedon lisäksi haastattelussa oli Marinilta kaksi suoraa Uniperiin liittyvää sitaattia.
Uniperin tilanteesta Marin totesi, että ”kukaan meistä ei varmasti ole tyytyväinen tähän tilanteeseen. Ei ole missään nimessä ollut hyvä, että tällaisia riskejä on otettu ja ne ovat nyt realisoituneet.”
Omaan hiljaisuuteensa kohdistuneesta arvostelusta Marin totesi, että ”joka kesä kun olen muutaman viikon pitänyt lomaa, minua on vaadittu keskeyttämään loma ensimmäisenä päivänä. Mekin olemme vain ihmisiä, ja kyllä jokainen meistä tarvitsee välillä taukoa.”
Päätoimittajan mukaan Ylen haastattelussa esitetyt kommentit eivät mitenkään vastanneet niihin kysymyksiin, joita esimerkiksi Iltalehti, monet muut mediat ja Iltalehden kolumnisti olivat halunneet pääministerille esittää. Uniperin osalta Ylen juttua ei voinut pitää substanssihaastatteluna vaan pikemminkin aiheen kiertelynä. Päätoimittajan mukaan pääministeri käytti noin puolet Uniperia koskevasta jälleen sen perustelemiseen, miksi hän ei ole halunnut kommentoida aihetta.
Päätoimittaja toteaa, että Julkisen sanan neuvosto on moneen otteeseen korostanut, journalistin oikeutta valita ilmaisunsa. Päätoimittajan mukaan kolumnistin vapauden valita käyttämänsä ilmaisut voi katsoa olevan vielä suurempi. Käsittelyynottopäätöksessäänkin JSN huomauttaa, että tulkinta, kärjistäminen ja liioittelu ovat kolumnin tyylilajille sallittuja.
Päätoimittajan mukaan oli kiistatonta, että pääministeri Sanna Marin ei kommentoinut Uniper-kohua sydänkesällä, kesälomansa aikana ja silloin, kun keskustelu Uniperista kävi kiihkeimmillään. Ylen julkaisemaa ja Ilta-Sanomien siteeraamaa haastatteluna voi päätoimittajan mukaan kiistatta pitää riittämättömänä kommenttina asiaan.
Iltalehti katsoo, että kun sen kolumnissa sanottiin elokuussa, ettei Marin kesällä ”kommentoinut lainkaan Suomen taloushistorian suurinta skandaalia Uniperia”, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan kolumneille ominainen tulkinta ja kärjistys.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti on pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kuten JO 8 edellyttää. Koska kolumnissa ei ollut JO 20:n tarkoittamaa olennaista asiavirhettä, Iltalehti ole voinut korjata sitä JO 20 tarkoittamalla tavalla.
Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.
Lisäksi IL katsoo, että kantelu on virheellisesti tehty eikä sitä olisi pitänyt ottaa JSN:n käsittelyyn.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Iltalehden kolumnissa todettiin, ettei pääministeri ole kommentoinut lainkaan Suomen taloushistorian suurinta skandaalia Uniperia. Kantelija pitää tätä olennaisena asiavirheenä ja kertoo pyytäneensä lehteä korjaamaan väitteen.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja toteaa Iltalehden selvittäneen lokitiedoistaan, että kantelijan kuvailema oikaisupyyntö ei ole koskaan saapunut perille.
Lisäksi kyseessä oli kolumni, jonka tyyliin kuuluu kärjistäminen. Vaikka pääministeri oli sivunnut asiaa jutussa, jonka aiheena oli venäläisten matkailun rajoittaminen, Iltalehdellä oli perusteet tulkinnalleen pääministerin toiminnasta. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata.
Puheenjohtaja katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki: Eero Hyvönen.