8152 & 8185/UL/22

Vapauttava

Lehti käsitteli pääministeriin liitettyjä kysymyksiä huumeiden käytöstä. Juttuun tehdyissä muutoksissa ei ollut kyse olennaisen asiavirheen korjaamisesta, josta olisi pitänyt kertoa yleisölle.

Kantelut

Kantelut kohdistuvat Helsingin Sanomien 18.8.2022 kello 9.46 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on Pääministerillä on eduskuntaryhmän luottamus, sanoo Sdp:n Lindtman: ”Suomalaiset osaavat nähdä eron yksityiselämän ja julkisten tehtävien välillä”.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009011719.html

Jutun otsikko on aiemmin kuulunut: Sanna Marinista leviää somessa videoita, joissa hän juhlii julkisuuden henkilöiden kanssa – hallituspuolueen kansanedustaja vaatii pääministeriä huumeseulaan.

Kantelu 23.8.2022 (8152/UL/22)

Kantelun mukaan HS:n verkkojutussa pääministeri Marinin bailaamisesta mainittiin huudahdukset ”jauhojengistä” ja ”vitun hyvästä fiiliksestä”. Myöhemmin samana päivänä nämä poistettiin, mutta muutosta ei laitettu näkyviin. Kantelun mukaan tämä oli lehden tietoinen valinta.

Kantelija havaitsi poistamisen ja pyysi lehteä kertomaan jutussa siitä, että sitä oli muutettu. Uutistuottaja vastasi kantelijalle, että juttua oli päivitetty ja muokattu useaan otteeseen, ja että nopeissa ja elävissä tilanteissa jokaista muutosta on mahdotonta laittaa lisätiedoksi jutun loppuun. Iltapäivän lopulla lehti teki muutoksesta merkinnän juttuun.

Kantelu 21.8.2022 (8185/UL/22)

Kantelun mukaan Marin-uutisoinnissa artikkeleita on jälkikäteen muokattu jauhojengi-termin osalta kertomatta miten. Kantelun mukaan lehtitalot pesevät jälkiään ja poistavat todistusaineistoa.

Neuvosto otti kantelut käsittelyyn JO 20:n näkökulmasta sen arvioimiseksi, onko jutusta muutettu kohtaa, joka on ollut olennainen asiavirhe, ilman että siitä olisi kerrottu yleisölle.

Päätoimittajan vastaus 13.10.2022

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat käsitteli verkkosivuillaan 18.8.2022 pääministeri Sanna Marinin vapaa-ajan vietosta julkisuuteen tullutta aineistoa. Ns. bilevideot olivat peräisin pääministerin tuttavapiiriin kuuluvalta henkilöltä. Videomateriaalista tehty kooste levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan videot oli kuvattu pari viikkoa aiemmin kahdessa asunnossa. Kahden minuutin mittaisella koosteella näkyi päihtyneitä juhlijoita tanssimassa intensiivisesti musiikin tahtiin kameran edessä. Videolla kuului muun muassa huudahdus ”vittu tästä tulee hyvä fiilis”. Pääministeri nähtiin polvillaan lattialla tekemässä tanssiliikkeitä. HS julkaisi journalistisen harkinnan jälkeen videosta toimitetun tiiviin otteen.

Iltalehti julkaisi 17.8.2022 illalla ensiuutisensa sosiaalisessa mediassa leviävistä videoista. Aamulla 18.8.2022 Helsingin Sanomat ja useat muut mediat jatkoivat aiheeseen tarttumista. Helsingin Sanomat julkaisi oman ensiuutisensa kello 9.46 eli sen jälkeen, kun julkisesti oli alettu kysellä, oliko Marin juhlinut seurueessa, jossa käytetään huumeita. HS:n ensiuutisessa kerrottiin, että hallituspuolueen kansanedustaja Mikko Kärnä oli ehtinyt ehdottaa Marinille huumetestiin menoa. Tapaus sai nopeasti kierteitä, jotka päätoimittajan mukaan tekivät siitä hyvin poikkeuksellisen Suomen poliittisessa elämässä.

Päätoimittajan mukaan julki tullut videomateriaali kytkeytyi vahvasti aiempiin tietoihin pääministerin vapaa-ajan viettotavoista. Pääministerin juhlinta viihdemaailmasta tunnettujen henkilöiden kanssa oli herättänyt keskustelua ja perusteltuja huolia jo aiemmin. Tälläkin kertaa julkisuuteen tulleet tiedot nostivat keskusteluun kysymyksiä pääministerin harkintakyvystä, päihteiden käytöstä ja turvallisuudesta. Päätoimittajan mukaan tähän liittyviä tiedon murusia ja vinkkejä oli tullut pitkin matkaa eri viestinten tietoon myös kesän 2022 tapahtumiin liittyen.

Päätoimittaja toteaa, että pääministeri Marinin juhliminen päätyi otsikoihin syksyllä 2021, kun Marin vei joukon juhlijoita jatkoille pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan. Tapaus herätti keskustelua virka-asunnon turvajärjestelyistä. Joulukuussa 2021 Marin pyysi julkisesti anteeksi sitä, että hän jatkoi iltaansa Helsingin yöelämässä, vaikka oli saanut tiedon altistumisestaan koronavirukselle. Lisäksi hän oli jättänyt valtioneuvoston virkapuhelimensa kotiin vastoin ohjeita.

Päätoimittajan mukaan tiedot aiemmista juhliin liittyvistä epäselvyyksistä, videon yksityiskohdat ja Helsingin yöelämän muuttunut luonne herättivät osaltaan kysymyksiä ja epäilyjä, joille videoaineistosta monien silmin ja korvin löytyi perusteita. Jätevesitutkimusten mukaan esimerkiksi amfetamiinin, metamfetamiinin, kokaiinin ja ekstaasin yhteenlasketut käyttömäärät ovat noin kolminkertaistuneet kymmenen vuoden takaisesta. Päätoimittaja arvioi, että mahdollisuus sille, että viihdemaailman julkkisten kohdatessa käytettäisiin myös muita päihteitä kuin mietoja alkoholijuomia, oli aivan todellinen vaihtoehto.

Kun videomateriaali lähti leviämään sosiaalisen median välityksellä, kysymys päihteiden käytöstä nousi päätoimittajan mukaan nopeasti esille tiedotusvälineiden ratkaisuista riippumatta. Muun muassa hallituspuolueen kansanedustaja ja oppositiopuolueen puheenjohtaja nostivat esille kysymyksen siitä, pitäisikö pääministerin mennä huumetestiin. Bilevideoista tuli nopeasti hyvinkin merkityksellinen yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys, jossa maan ylimmän poliittisen vallan toimintakyky kyseenalaistettiin.

HS:n ensiuutisessa mainittiin videolta kuultu sana ”jauhojengi”. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat perusti maininnan videolta kuultuun, ja tulkinta oli tuossa vaiheessa varsin laajasti jaettu. Myöhemmin samana päivänä epävarmuus siitä, mitä videolla todella sanotaan, lisääntyi, ja pääministeri Marin kiisti itse, että käytetty ilmaus olisi ollut juuri ”jauhojengi”. Vaihtoehtoisena tulkintana esitettiin muun muassa ilmausta ”jallujengi”. Toisaalta esimerkiksi Iltalehden hyödyntämä äänitekniikan asiantuntija oli vakuuttunut siitä, että ”jauhojengi” kuului sanana videolta. Myös kielitieteilijä Janne Saarikivi edusti tätä näkemystä.

Päätoimittaja arvioi, että sosiaalisessa mediassa kuullun tulkinta näyttäytyi hyvinkin poliittisena. Alkuperäisen tulkinnan ”jauhojengistä” nähtiin virinneen verkon äärioikeistopiireistä, ja olevan tietoisesti Marinille haitallinen. ”Jallujengin” kannalle asettuneet näkivät sanaan kiteytyvän kysymyksen siitä, oliko kohu lainkaan aiheellinen, vai oliko kyse masinoidusta kampanjasta.

Polarisoituneessa keskustelussa ratkaisevaksi todisteeksi nostettiin tämä yksi sana, jonka perusteella päätettäisiin, mitä koko asiasta pitäisi ajatella.

Päätoimittaja katsoo, että HS:llä oli hyvät perusteet mainita sana ”jauhojengi” alkuperäisessä uutisessaan. Juuri tähän sanaan viitattiin myös Marinin Kuopiossa järjestämässä tiedotustilaisuudessa, jossa hän joutui vastailemaan videon kertomaan sisältöön ja myös siihen, mitä kyseisellä ilmauksella tarkoitettiin.

Päätoimittaja katsoo, että kyse oli tavanomaisesta kehittyvästä uutisesta, jossa tiedot tarkentuvat nopeassa tahdissa. Tätä uutista päivitettiin pitkin aamua uutisprosessin edetessä. Journalistin ohjeet eivät vaadi kaikkien verkkojuttuihin tehtyjen muutosten viestimistä lukijoille.  Myös verkkosisältöjen poistamisesta vuonna 2018 antamassaan lausumassa JSN erottelee sisältöjen jälkikäteisen poistamisen tai muuttamisen ja tuoreiden juttujen korjaamisen tai muokkaamisen tai kehittyvien uutistapahtumien seuraamisen.

Päätoimittaja kertoo, että aamupäivän uutisprosessissa juttua muutettiin ja täydennettiin tiiviissä tahdissa. Samaan juttupohjaan täydennettiin muun muassa Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan lausunnot. Juttua muokattaessa sana ”jauhojengi” poistui tekstistä muutamien tuntien ajaksi. Päivän mittaan virisi yleinen epävarmuus siitä, mitä videolla oikeastaan kuultiin. Tämä vaikutti uutisprosessissa tehtyyn harkintaan. Asiaan oli määrä palata, kun toimitus hankkisi lisätietoja seikasta. Lisäksi toimituksen uutistilanteessa tekemän arvion mukaan yksittäinen sana oli enemmänkin kiinnostava kuriositeetti kuin kiinnekohta, joka motivoisi koko uutisen käsittelyä. Kohtaa ei tuolloin pidetty itse asian kannalta erityisen oleellisena. 

Päätoimittajan mukaan ”jauhojengi” poistui uutisesta kello 13.22 päivitetyssä versiossa. Asiassa tehtiin kuitenkin harkintaa, kun huomattiin tehdyn muutoksen olevan luultua merkityksellisempi laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kello 16.57 uutiseen merkittiin tieto muutoksesta, ja uutistuottaja viestitti asiasta myös kantelijalle. Sama tieto merkittiin myös toiseen samaa aihepiiriä käsittelevään uutiseen.

HS:n politiikan uutistuottaja vastasi kantelijalle tämän aiheesta lähettämään viestiin ensimmäisen kerran alkuiltapäivästä, selostaen ns. kehittyvän uutisen päivittämisen logiikkaa. 

Kantelijan näkemystä siitä, että lehti olisi halunnut peitellä tekemiään valintoja, vastaan puhuu se, että politiikan ja talouden toimituksen esihenkilö avasi ”jauhojengi”-mainintaa vielä erikseen 19.8.2022 julkaistussa analyysissaan. Päätoimittaja Antero Mukka vastasi muutoksesta ja sen merkinnästä esitettyyn kysymykseen STT:n 22.8.2022 julkaisemassa haastattelussa.

Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kyse oli kehittyvästä uutisesta, johon tehdyistä kaikista muutoksista ei ole välttämätöntä kertoa lukijoille.  Kyse ei päätoimittajan arvion mukaan myöskään ollut oikaisua vaativasta olennaisesta asiavirheestä, jonka korjaaminen olisi muutoksen yhteydessä pitänyt merkitä. Kuuluiko videolta sana ”jauhojengi” vai ”jallujengi” vaiko jotain muuta, on edelleen kiistanalainen tieto. 

Päätoimittaja arvioi, että sanavalinnan politisoitumisen myötä on helppo jälkikäteen todeta, että muutoksesta olisi pitänyt alun perinkin kertoa lukijoille heti, kun se tehtiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että maininta ”jauhojengistä” olisi jätetty juttuun, mutta siihen liittyviä tulkintaeroja olisi avattu lukijoillekin. Päätoimittaja myöntää, että tähän liittyvä harkinta jäi kiireisessä uutisprosessissa puolitiehen. Päivän kuluessa asiaan kuitenkin palattiin heti, kun tämän yksittäisen seikan merkitys yhteiskunnallisessa laajemmassa keskustelussa kasvoi. Juttuihin tehtiin asianmukaiset merkinnät, ja lukijoille viestittiin myös muilla tavoin, että alkuperäistä uutista oli tältä osin päivitetty. Päätoimittaja katsoo, että lukijat eivät ole jääneet väärään käsitykseen asiasta, vaan myös ”jauhojengi” -tulkinnan epävarmuus on tehty selväksi.

Päätoimittaja toteaa, että runsaasti huomiota saanut uutisen päivitys antaa toki toimitukselle aiheen tarkastella sitä, onko kehittyvän uutisen päivittämistä koskeva ohjeistus riittävä, ja onko perusteita muuttaa vallitsevia käytäntöjä joiltakin osin. 

Päätoimittajan mukaan on selvää, että Helsingin Sanomilla ei ole ollut asiassa mitään motiivia pimittää alkuperäisen uutisen sanamuotoa tai peitellä esimerkiksi uutisprosessissa tapahtunutta lapsusta. HS katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. 

Helsingin Sanomat toimitti neuvostolle selvityksen juttuun tehdyistä muutoksista ja niiden kellonajoista.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

Helsingin Sanomat kertoi päivittyvässä verkkojutussa pääministerin julkisuuteen levinneiden juhlintavideoiden herättämistä huumausaineisin liittyvistä kysymyksistä. Jutussa kerrottiin aamupäivästä alkaen noin kolmen ja puolen tunnin ajan, että videoilla huudetaan taustalla muun muassa ”jauhojengi” ja ”vittu tästä tulee hyvä fiilis”. Iltapäivällä lehti poisti maininnat videoilla huudetuiksi mainituista asioista. Lehti ei kertonut poistamisesta lukijoille. Iltapäivän lopulla lehti lisäsi juttuun merkinnän, että ei ollut varmaa, käytettiinkö videolla sanaa ”jauhojengi”, ja että juttua oli muokattu tältä osin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta yleisöllä oli oikeus saada tietoa. Pääministeri kuuluu yhteiskunnan korkeimpien vallankäyttäjien joukkoon. Median perustehtävä on seurata vallankäyttäjien toimintaa ja arvioida heidän harkintaansa ja toimintakykyään.

Neuvosto ei ota kantaa siihen, mikä on oikea tulkinta videolta kuulluista sanoista, vaan toteaa, että videolla kuuluva ilmaisu on yhä neuvoston tehdessä päätöstään kiistanalainen. Lehden kertoma ilmaisu ”jauhojengi” oli tulkinta, jolle oli julkaisuhetkellä riittävät perusteet. Lehti muutti juttua saatuaan tietoa muista tulkinnoista. Termin ollessa yhä kiistanalainen neuvosto katsoo, ettei lehden alkuperäistä tulkintaa voi pitää olennaisena asiavirheenä.

Neuvosto toteaa, että lehti esitti aluksi tulkintansa kiistattomana tosiasiana. ”Jauhojengi” oli videoita koskeneen uutisoinnin kannalta keskeinen termi, mikä kävi selväksi vaihtoehtoisia tulkintoja käsittelevän julkisen keskustelun viritessä. Varmana esitetyn tulkinnan poistamisessa oli tässä tapauksessa kyse yleisön kannalta olennaisesta muutoksesta.

Journalistin ohjeet eivät vaadi jokaisen muutoksen merkitsemistä verkkojuttuihin. Neuvosto pitää kuitenkin tiedonvälityksen uskottavuuden kannalta suotavana, että tiedotusvälineet merkitsevät verkkojuttuihin kaikki olennaiset muutokset ajantasaisesti myös silloin, kun ne eivät selvästi ole olennaisia asiavirheitä. Tässä tapauksessa muutos merkittiin näkyviin, mutta vasta tunteja myöhemmin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.