Kantelu 21.8.2022
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 18.8.2022 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko oli Puhutaanko Marinin bilevideolla sittenkin ”jallujengistä”? Kuuntele tästä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009012585.html
Kantelun mukaan jutussa ollut video kuului yksityiskodin suojaan ja rikkoi kotirauhaa. Lisäksi kantelija katsoo videon olleen tekijänoikeuksien alainen. Hän toivoo, että Julkisen sanan neuvosto ottaisi kantaa videon luvattomaan käyttöön.
Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 7 ja 27.
Kantelija ei ole pyytänyt videolla esiintyvien ihmisten suostumusta kantelulleen. Neuvosto otti kuitenkin kantelun käsittelyyn asian periaatteellisen merkityksen vuoksi asianomaisten suostumusta edellyttämättä. Päätoimittajaa pyydettiin huomioimaan vastauksessaan sekä pääministerin että muiden videolla näkyvien henkilöiden yksityiselämän näkökulma.
Päätoimittajan vastaus 12.10.2022
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti katsoo, ettei jutussa olleen videon julkaisu rikkonut Journalistin ohjetta 7. Hänen mukaansa kyseessä oli merkittävä uutismateriaali, joka käsitteli Suomen pääministeriä. Video oli levinnyt internetissä päätoimittajan mukaan laajalle ennen kuin yksikään niin sanottu perinteinen tiedotusväline ehti tarttua teemaan. Videosta keskusteltiin erittäin paljon sosiaalisessa mediassa, ja sitä jakoivat ja siihen ottivat kantaa myös yhteiskunnalliset vaikuttajat.
Päätoimittajan mielestä olisi erikoista, jos näin poikkeuksellista puheenaihetta ja pääministeriä koskevaa uutista ei voisi Suomen mediassa käsitellä. Yleisöllä oli hänen mukaansa oikeus arvioida videomateriaalia omin silmin, ja siten oli perusteltua saattaa se yleisön nähtäväksi.
Videon kuvaajasta eli tekijänoikeuksien haltijasta tai haltijoista ei ollut juttua julkaistaessa eikä vielä kanteluvastausta kirjoittaessakaan absoluuttista varmuutta. Näin ollen oli päätoimittajan mukaan epäselvää, kenelle räjähdysmäisesti internetissä levinneen videomateriaalin tekijänoikeudet kuuluivat.
Päätoimittaja huomauttaa, ettei videota ollut kuvattu ilman pääministerin lupaa, vaan hänen tietensä. Pääministeri Sanna Marin on itse kertonut tienneensä kuvaamisesta, ja videolla hän myös avoimesti poseerasi kameralle. Marinin kanssa juhlinut valokuvaaja Janita Autio on puolestaan kertonut julkisella Instagram-tilillään, että kaikki asianosaiset ovat olleet tietoisia kuvaamisesta ja videoiden julkaisemisesta yksityisellä Instagram-tilillä.
Päätoimittaja huomauttaa, että Ilta-Sanomat ei julkaissut sosiaaliseen mediaan levinnyttä kotibilevideota kokonaan, koska ei katsonut sen olevan journalistisesti perusteltua muun muassa yksityiselämän suojan ja uutisoinnin yhteiskunnallisen merkityksen välillä tekemänsä punninnan perusteella. Sen sijaan Ilta-Sanomat laati videosta kaksi lyhyttä videokoostetta, joissa tuli tiivistetysti ilmi pääministerin toiminta ja kyseessä olleiden juhlien luonne. Tieto koosteesta viestittiin myös lukijoille siten, että se näkyi videon otsikkotekstissä. Päätoimittajan käsityksen mukaan videon koosteet oli tehty sitaattioikeuden nojalla hyvän tavan mukaisesti myös tekijänoikeuden kannalta.
Journalistin ohjeeseen 27 viitaten päätoimittaja toteaa, ettei videoilla voi katsoa olleen mitään erityisen arkaluonteista, mutta sen sijaan niillä oli hänen mukaansa merkittävää yhteiskunnallista merkitystä. Ilta-Sanomat perustelee videon julkaisemista seuraavasti:
- Video lähti leviämään sosiaalisessa mediassa ainutlaatuisesti, jopa ulkomaita myöten. Päätoimittajan mukaan oli selvää, että kyseessä oli uutinen ja jopa kansainvälisesti suuri uutinen.
- Sanna Marin on erittäin kovan luokan vallankäyttäjä: hän on valtakunnan merkittävimmän operatiivisen vastuun määräaikaista luottamustehtävää hoitava henkilö. Päätoimittajan mukaan journalismissa on relevanttia käsitellä sitä, ketkä kuuluvat tällaisen henkilön lähipiiriin. Video valotti tätä hänen mielestään aivan uudella tavalla. Se, että pääministerin lähipiiriin vaikuttaa kuuluvan joukko sosiaalisen median vaikuttajia, on päätoimittajan mielestä sekä kiinnostavaa että jossain määrin myös yllättävää ja poikkeavaa perinteisiä politiikan piirejä ajatellen.
- Päätoimittaja toteaa, että videolla näkyneet juhlijat ovat julkisuuden henkilöitä, jolloin heidän yksityisyydensuojansa on alentunut. Osa heistä jakaa aktiivisesti juhlintakuviaan myös julkisilla sosiaalisen median alustoilla. Pääministerin kanssa olivat kyseisellä videolla juhlimassa muun muassa valokuvaaja Janita Autio, muusikko Alma Miettinen, Alman kaksossisko Anna, stylisti Vesa Silver, radiojuontajat Tiina Wikström sekä Karoliina Tuominen, jotka tanssivat pääministerin kanssa. Julkisuuteen tulleen kuvamateriaalin perusteella joukossa oli vain yksi poliitikko, eli pääministerin puoluetoveri Ilmari Nurminen, joka on yhdistetty Marinin vapaa-ajanviettoon aiemminkin. Valokuvaaja Janita Autio puolestaan yhdistettiin Sanna Mariniin jo aiemmin kesällä, kun hän otti pääministeristä Ruisrock-festivaaleilla kuvan, joka levisi somessa ja mediassa. Ilta-Sanomat kertoi videon julkitulon jälkeen pääministerin juhlaseurueen jäsenten taustoista.
- Kohtaan c liittyen oli päätoimittajan mielestä relevanttia herättää keskustelua siitä, mitkä ovat pääministerin verkostot ja miten vaikutussuhde toimii. Julkisuuteen tulleiden tietojen ja juhlintavideon kautta suomalaisille äänestäjille avautui uudenlainen kuva pääministeristä ja hänen lähipiiristään. Oliko kyseessä vain samanhenkisten ihmisten ystäväjoukko vai oliko somevaikuttajilla kenties haluja ja/tai pyrkimystä vaikuttaa Marinin ajatteluun ja päätöksentekoon? Miten poliittinen vallankäyttäjä voi hyötyä saamalla näkyvyyttä tietyissä piireissä, ja miten puolestaan somevaikuttajat itse mahdollisesti hyötyvät siitä, että pääsevät ylimmän vallan lähelle?
- Päätoimittajan mukaan on myös hyvä huomata, että poliittinen kulttuuri on muuttunut. Yhä useampi poliitikko rakentaa sosiaalisessa mediassa tietoisesti imagoaan. Näin tekee päätoimittajan mukaan myös Sanna Marin, joka on kiistatta Suomen ylivoimaisesti tunnetuin poliittinen sometoimija, aina maan rajojen ulkopuolellakin. Marinilla on Instagramissa peräti noin miljoona seuraajaa. Päätoimittaja toteaa, että pääministeri itse jakaa omalla Instagram-tilillään erittäin aktiivisesti itsestään filtteröityjä kuvia ja videoita ja muokkaa niiden avulla julkista kuvaansa haluamaansa suuntaan. Ilta-Sanomat on raportoinut myös tästä ilmiöstä.
Kun pääministeristä sitten tulee julkisuuteen toisenlaista kuvamateriaalia kuin mitä hän itse aktiivisesti jakaa, olisi päätoimittajan mielestä erikoista, jos asiaa ei voisi journalistisesti käsitellä ja myös näyttää lukijoille, mistä on kyse – eritoten ottaen huomioon, että pääministeri itse on sanonut haluavansa ravistella pääministeri-instituutiota.
Lisäksi video nosti yleiseen keskusteluun, oliko lomalta töihin palannut pääministeri ollut aamuyöllä ja aamulla toimintakykyinen nykyisessä maailmantilanteessa, ja millaisissa tilanteissa hänen sitä mahdollisesti pitäisi olla.
Kaikkinensa kyse oli päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti merkittävästä videomateriaalista, jonka käsittely mediassa oli monesta eri näkökulmasta relevanttia.
Ratkaisu
JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan videokoosteen, jossa pääministeri Sanna Marin lauloi, tanssi ja juhli julkisuudesta tunnettujen henkilöiden kanssa. Videot oli kuvattu yksityistiloissa, ja ne olivat päätyneet laajempaan levitykseen yksityisen sosiaalisen median tilin kautta. Pääministeri on kertonut tienneensä, että häntä kuvattiin, mutta luottaneensa siihen, etteivät videot vuotaisi julkisuuteen. Ilta-Sanomat oli julkaissut ensimmäisen videokoosteensa aiheesta jo edellisenä päivänä. Kantelun kohteena olevassa jatkojutussa pohdittiin, puhuttiinko videolla ”jauho-” vai ”jallujengistä”.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääministeri kuuluu valtakunnan ylimpiin poliittisiin vallanpitäjiin, ja tämän vuoksi hänen on lähtökohtaisesti siedettävä myös arviointia, joka kohdistuu hänen toimintaansa vapaa-ajalla ja virkatehtävien ulkopuolella.
Vaikka videot oli kuvattu yksityistiloissa, pääministeri ja muut videolla tunnistettavasti esiintyneet ihmiset tiesivät, että heitä kuvattiin. Siitä, tiesivätkö kaikki asianosaiset myös, että videot julkaistaisiin yksityisellä sosiaalisen median tilillä, on esitetty vastakkaisia näkemyksiä.
Neuvosto huomauttaa, että Ilta-Sanomien julkaisemassa videokoosteessa oli myös kohtia, jotka eivät liittyneet suoraan pääministerin toiminnan tai jutun näkökulman kannalta keskeisen kysymyksen arviointiin. Vaikka pääosa videokoosteessa pääministerin lisäksi tunnistettavasti esiintyneistä ihmisistä oli julkisuuden henkilöitä ja sosiaalisen median vaikuttajia, joiden yksityisyydensuoja on heidän asemansa vuoksi alentunut, lisäksi videolla esiintyi myös ihmisiä, jotka eivät ole luettavissa julkkiksiksi, mutta jotka saattoivat olla vähintään tuttavapiirinsä tunnistettavissa.
Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei Ilta-Sanomien videokoosteessaan näyttämää laulamista, tanssimista ja juhlimista voi pitää Journalistin ohjeen 27 tarkoittamalla tavalla erityisen arkaluonteisena, eikä videomateriaalin julkaisuun siten tässä tapauksessa vaadittu asianomaisten suostumusta. Lisäksi videomateriaalin julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä. Yleisöllä oli oikeus arvioida keskustelua herättäneitä videoita itse ja tehdä niistä omat tulkintansa.
Jutussa ei myöskään käytetty asiattomasti toisen työtä, vaan sosiaalisessa mediassa alun perin julkaistujen videokatkelmien julkaisemiselle oli tässä tapauksessa yhteiskunnalliset perusteet, vaikkei videoiden kuvaajasta ollutkaan varmuutta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Aarnipuro, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Anssi Marttinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Farhia Omer, Henrik Rydenfelt, Saara Salomaa, Asta Tenhunen ja Tuomo Törmänen.