8140/UL/22 ja 8146/UL/22

Vapauttava

Lehden verkkojutussaan julkaisema kooste yksityistiloissa kuvatuista pääministerin seurueen bilevideoista sekä paperilehdessä julkaistun jutun kuvitus eivät sisältäneet erityisen arkaluonteisia yksityiselämään kuuluvia seikkoja. Lisäksi niiden julkaisulla oli yhteiskunnallista merkitystä. Siten juttujen julkaisu ei loukannut pääministerin yksityisyyden suojaa.

Kantelu 19.8.2022 (8140/UL/22)

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 18.8.2022 julkaisemaan verkkojuttuun Pääministerin bilevideot ovat peräisin julkkiskuvaajan ”juhlatililtä” – tämä videoista tiedetään.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009012343.html

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 27, jonka mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Kantelussa todetaan, että useiden medioiden julkaisema niin kutsuttu bilevideo pääministeri Sanna Marinista oli kuvattu vapaa-ajalla yksityisasunnossa ja sen sisältö meni hyvin syvälle yksityiselämän piiriin. Marin ei ollut itse julkaissut videota, eikä sitä ollut kantelijan tulkinnan mukaan selvästikään tarkoitettu julkaistavaksi.

Kantelijan mielestä video oli luonteeltaan niin yksityinen ja arkaluontoinen, että hän toivoo Julkisen sanan neuvoston punnitsevan, oliko sen julkaisulle todella poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, kuten videon julkaisseet mediat itse olivat julkaisemista perustelleet. Kantelussa huomautetaan, ettei videon sisältö liittynyt pääministerin viranhoitoon. Hänen mielestään sitä olisi ollut tarvittaessa mahdollista referoida sanallisesti ilman videon julkaisua.

Kantelija katsoo, että vaikka pääministerin yksityisyyden rajat ovat toki erilaiset kuin rivikansalaisella, pääministerilläkin täytyy olla jonkinlainen yksityiselämän alue. Kantelun mukaan pääministerin yksityiselämän piiriin kuuluvaa materiaalia julkaistiin ilman asianomaisen suostumusta, ja julkaisu oli omiaan aiheuttamaan pääministerille vahinkoa ja kärsimystä.

Kantelija ei ole pyytänyt pääministerin suostumusta kantelulleen. Hän toivoi Julkisen sanan neuvoston ottavan kuitenkin kantelun käsittelyyn, koska katsoo pääministerin yksityisyyden rajojen olevan yleisesti merkittävä asia. Kantelijan toiveen mukaisesti neuvosto otti kantelun käsittelyyn asian periaatteellisen merkityksen vuoksi asianomaisen suostumusta edellyttämättä.

Kantelu 21.8.2022 (8146/UL/22)

Kantelu kohdistuu edellä viitatun jutun printtiversioon, jonka Helsingin Sanomat julkaisi 19.8.2022 paperilehdessään otsikolla Pääministerin bilevideot ovat peräisin julkkiskuvaajan ”juhlatililtä”.

Kantelun mukaan jutussa ollut valokuva loukkasi pääministerin yksityisyyttä. Kantelijan mielestä se, että kyseessä oli pääministeri, ei ollut riittävä peruste julkaista käsiteltyä kuvaa, jossa muiden kuin pääministerin kasvot oli sumennettu siten, että tämä antoi kantelijan tulkinnan mukaan mielikuvan lainvastaisesta toiminnasta.

Kantelija ei ole pyytänyt pääministerin suostumusta kantelulleen.

Päätoimittajan vastaus 11.10.2022

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa vastauksessaan, että Helsingin Sanomat julkaisi journalistisen harkinnan myötä verkkosivuillaan lyhyen otteen sosiaalisessa mediassa nopeasti levinneestä kahden minuutin mittaisesta videoaineistosta. Helsingin Sanomien julkaisema otos keskittyi nimenomaan pääministerin toimintaan. Muiden henkilöiden kasvot käsiteltiin tunnistamattomiksi heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

Seuraavan päivän painetussa lehdessä videomateriaalista koostettiin tiivis kuvakombo, jossa vain pääministeri Marin oli lukijoiden tunnistettavissa.

Päätoimittajan mukaan aihepiirin käsittelylle ja myös siihen liittyvän kuva-aineiston hyvin harkitulle julkaisulle oli vahvat yhteiskunnalliset perusteet. Hän toteaa vastauksessaan, että pääministeri ei ole kuka tahansa yksityishenkilö, vaan merkittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, ja kansalaisilla tulee olla mahdollisuus arvioida hänen toimintaansa myös varsinaisten virkatehtävien ulkopuolella.

Päätoimittaja huomauttaa myös, että julki tullut videomateriaali kytkeytyi vahvasti aiempiin tietoihin pääministerin vapaa-ajan viettotavoista. Pääministerin juhlinta viihdemaailmasta tunnettujen henkilöiden kanssa oli herättänyt keskustelua ja perusteltuja huolia jo aiemmin. Tälläkin kertaa julkisuuteen tulleet tiedot nostivat keskusteluun kysymyksiä pääministerin harkintakyvystä, alkoholin käytöstä ja turvallisuudesta. Tähän liittyviä tiedon murusia ja vinkkejä oli tullut päätoimittajan mukaan pitkin matkaa eri viestinten tietoon myös kesän 2022 tapahtumiin liittyen. Tapahtuma kiinnittyi osaksi jatkumoa.

Pääministeri Sanna Marinin juhliminen oli päätynyt otsikoihin syksyllä 2021, kun Marin vei joukon juhlijoita jatkoille pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan. Tuolloinen tapaus herätti keskustelua virka-asunnon turvajärjestelyistä. Joulukuussa 2021 Marin oli pyytänyt julkisesti anteeksi sitä, että hän jatkoi iltaansa Helsingin yöelämässä, vaikka oli saanut tiedon altistumisestaan koronavirukselle. Lisäksi hän oli jättänyt valtioneuvoston virkapuhelimensa kotiin vastoin ohjeita.

Helsingin Sanomat toteaa vastauksessaan, että pääministeri on Suomen ylin poliittisen vallan käyttäjä ja että länsimaisessa demokratiassa tiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu olennaisena osana vallankäytön ja vallankäyttäjien valvonta. Erityisesti uutismedian riippumaton toiminta on yksi demokratian kulmakiviä. Päätoimittajan mukaan tiedossa on, että suurta kansansuosiota ja jopa poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä huomiota nauttiva pääministeri rakentaa tietoisesti imagoaan sosiaalisessa mediassa, omilla ehdoillaan. Viestimillä on hänen mukaansa velvollisuus ulottaa tarkastelunsa myös tämän tiukasti tavoitteellisesti filtteröidyn, sosiaalisen median tarjoaman mielikuvan ulkopuoliseen toimintaan ja siihen liittyviin havaintoihin.

Päätoimittaja katsoo, että oli journalistisesti ja yhteiskunnallisesti perusteltua pyrkiä arvioimaan sitä, pettikö pääministerin harkintakyky, kun hän esiintyi tietoisesti kameran edessä päihtyneenä seurassa, johon kuului myös hänelle tuntemattomia henkilöitä. Päätoimittajan mukaan nähdyn videomateriaalin perusteella pääministeri oli selvästi tietoinen siitä, että häntä kuvattiin, ja hän vaikutti paikoin jopa esiintyvän kameralle. Viestinten tehtävä on päätoimittajan mielestä olla välittämässä tietoa tapahtumista ja analysoida niitä esiin tulleiden tietojen pohjalta. Näihin tapahtumiin liittyi useita yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä pääministerin toimintakyvystä, mahdollisista turvallisuusriskeistä sekä riskeistä joutua informaatiovaikuttamisen kohteeksi.

Helsingin Sanomat tuo vastauksessaan esiin myös, että valtiojohdolla on kriittistä tietoa niin Suomen puolustuksesta, tiedustelusta kuin EU:n tulevista päätöksistä tai linjauksistakin. Nato-jäsenyyden myötä he eivät pidä hallussaan vain Suomen, vaan myös muiden maiden olemassaolon kannalta keskeisiä salaisuuksia. Tästä syystä valtiojohto ei voi päätoimittajan mukaan koskaan joutua kadoksiin, menettää täysin tilanteen hallintaa tai ajautua tilanteeseen, josta tuotetun materiaalin perusteella heitä voitaisiin kiristää. Tämän vuoksi lehti katsoo myös pääministerin päihteiden käytöllä olevan yhteiskunnallista merkitystä.

Kun videomateriaali lähti leviämään sosiaalisen median välityksellä, kysymys päihteiden käytöstä nousi nopeasti esille tiedotusvälineiden ratkaisuista riippumatta. Muun muassa hallituspuolueen kansanedustaja ja oppositiopuolueen puheenjohtaja nostivat esille kysymyksen siitä, pitäisikö pääministerin mennä huumetestiin. Bilevideoista tuli päätoimittajan mukaan nopeasti hyvinkin merkityksellinen yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys, jossa maan ylimmän poliittisen vallan toimintakyky oli julkisesti arvioitavana.

Harkittu videoaineiston hyödyntäminen tarjosi päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien lukijoille mahdollisuuden tehdä itse arvionsa näkemästään, myös ohi toimittajien tai sosiaalisen median esittämien tulkintojen. Lukijalle tarjoutui myös mahdollisuus itse arvioida, oliko pääministerin arvostelukyky tilanteessa mahdollisesti pettänyt, kun hän ilmeisen tietoisesti antautui kuvattavaksi yksityisjuhlissa puolituttujenkin kesken. Pelkkä videon tapahtumien sanallinen kuvailu ei olisi näitä mahdollisuuksia päätoimittajan mielestä yleisölle tarjonnut.

Huomion arvoista on päätoimittajan mielestä myös, että videomateriaali levisi jo laajasti sosiaalisessa mediassa. Se oli alun perinkin jaettu käyttöön, jota ei päätoimittajan mielestä voida määritteen tiukassa merkityksessä pitää erityisen yksityisenä, esimerkiksi vain perhepiirin tietoon kuuluvana. Juhlimista ja alkoholin vaikutuksen alaisena esiintymistä ei päätoimittajan mukaan liioin voida pitää esimerkiksi terveystietoihin verrattavana arkaluonteisena tietona. Pääministeri itse vahvisti, että videot olivat aitoja, eli niiden todenperäisyys ei ollut kiistanalainen.

Helsingin Sanomat toteaa myös, että pääministeri ei ollut videomateriaalin kuvaamisajankohtana lomalla, vaan pääministerinä vastaamassa maan asioista tilanteessa, jossa Euroopassa käydään sotaa – ja myös yllättävät kriisitilanteet voivat nopeasti eskaloitua. Toisin kuin pääministeri asian yhteydessä väitti, kaikki ylimmän valtiojohdon puuttumista vaativat asiat eivät ole ennakoitavissa.

Helsingin Sanomien julkaisemassa video-otoksessa kuvatut kotibileet olivat yksityiset, mutta päätoimittajan mukaan pääministerin rooli tässä viitekehyksessä oli mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen kysymys. Kun kyse on pääministeri-instituutiosta, poliittisesta arvovallasta ja myös vallankäytön symbolien asemasta, jo nämä seikat tekivät lehden mukaan pääministerin juhlintavideosta uutisen. Kuten sittemmin nähtiin, kyse oli myös maailmanlaajuisesta uutisesta, jossa Suomen pääministeri nousi tanssimisellaan jopa esikuvaksi monelle uuden sukupolven päättäjälle.

Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan videokoosteen, jossa pääministeri Sanna Marin lauloi, tanssi ja juhli julkisuudesta tunnettujen henkilöiden kanssa. Videot oli kuvattu yksityistiloissa, ja ne olivat päätyneet laajempaan levitykseen yksityisen sosiaalisen median tilin kautta. Pääministeri on kertonut tienneensä, että häntä kuvattiin, mutta luottaneensa siihen, etteivät videot vuotaisi julkisuuteen. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisi seuraavan päivän paperilehdessään jutun, jonka kuvituksena käytettiin kuvakaappauksia juhlintavideoilta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääministeri kuuluu valtakunnan ylimpiin poliittisiin vallanpitäjiin, ja tämän vuoksi hänen on lähtökohtaisesti siedettävä myös arviointia, joka kohdistuu hänen toimintaansa vapaa-ajalla ja virkatehtävien ulkopuolella.

Vaikka videot oli kuvattu yksityistiloissa, pääministeri tiesi, että häntä kuvattiin. Siitä, tiesikö hän myös, että videot oli tarkoitus julkaista yksityisellä sosiaalisen median tilillä, on esitetty vastakkaisia näkemyksiä.

Lehti oli käyttänyt journalistista harkintaa valitessaan, mitä alun perin sosiaalisessa mediassa levinneistä videoista tehdyssä koosteessa näytettiin. Helsingin Sanomien videokooste oli lyhyt, ja kaikkien muiden paitsi pääministerin kasvot oli käsitelty tunnistamattomiksi niin siinä kuin paperilehdessä julkaistuissa kuvissa asianomaisten yksityisyyden suojaamiseksi.

Neuvosto toteaa, ettei Helsingin Sanomien videokoosteessaan näyttämää laulamista, tanssimista ja juhlimista voi pitää Journalistin ohjeen 27 tarkoittamalla tavalla erityisen arkaluonteisena, eikä videon julkaisuun tässä tapauksessa vaadittu asianomaisen suostumusta. Lisäksi videomateriaalin julkaisemisella oli yhteiskunnallista merkitystä. Yleisöllä oli oikeus nähdä otteita keskustelua herättäneistä videoista omin silmin ja tehdä niistä omat tulkintansa. Samalla yleisö saattoi arvioida pääministerin toimintaa ja verkostoja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Marja Aarnipuro, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Anssi Marttinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Farhia Omer, Henrik Rydenfelt, Saara Salomaa, Asta Tenhunen ja Tuomo Törmänen.