Kantelu 28.6.2022
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 25.6.2022 julkaisemaan pääkirjoitukseen Korkein oikeus rynni kulttuurisodan etulinjaan.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008907352.html
Kantelun mukaan pääkirjoituksessa kerrottiin väärät äänestysnumerot Yhdysvaltain korkeimman oikeuden äänestyksestä, joka oli koskenut aborttioikeuteen liittyvien Roe ja Casey -ennakkotapausten kumoamista. Lehden mukaan äänestystulos oli 6–3. Kantelun mukaan luvut olivat 5–4.
Kantelun mukaan pääkirjoituksessa sotkettiin kaksi äänestystulosta: ”väliäänestys” Roesta ja Caseystä (5–4) sen jälkeiseen loppuäänestykseen itse Dobbs-oikeusjutun lopputuloksesta (6–3). Tällä jälkimmäisellä äänestyksellä ei kuitenkaan kantelun mukaan ollut suoraan tekemistä Roen ja Caseyn kumoamisen kanssa, joka oli erillinen osaratkaisu. Lopputuloksen puolesta äänestäneistä kuudesta jäsenestä yksi oli äänestänyt Roen ja Caseyn kumoamista vastaan. Roen ja Caseyn kumoamista oli siis kannattanut vain viisi jäsentä.
Kantelija teki lehdelle oikaisupyynnön sekä niitä varten tarkoitettuun osoitteeseen että vastaavalle päätoimittajalle, mutta ei saanut lehdeltä vastausta. Kantelija tulkitsee, että lehden oikaisumenettely ei toiminut ja että toimitus ei edes lukenut oikaisupyyntöä.
Päätoimittajan vastaus 21.9.2022
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan pääkirjoituksessa käsiteltiin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden antamaa ratkaisua, jolla se oli kumonnut liittovaltiotason laajan aborttioikeuden, jota perustuslaki oli suojellut lähes 50 vuoden ajan. Kyse oli historiallisesta päätöksestä, jolla on päätoimittajan arvion mukaan merkittäviä ja kauaskantoisia seurauksia miljoonien amerikkalaisten elämään.
Kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa todettiin: ”Korkeimman oikeuden äänin 6–3 tekemä päätös merkitsi todellista maanjäristystä Yhdysvalloissa”. Päätoimittajan mukaan kirjoituksen mukainen äänestystulos oli oikea eikä siinä ollut asiavirhettä.
Päätoimittaja toteaa, että korkeimman oikeuden ratkaisu koski Mississippin osavaltion aborttilakien perustuslainmukaisuutta. Mississippin osavaltion aborttilaki on hyvin konservatiivinen eli se rajoittaa aborttioikeutta hyvin voimakkaasti. Tässä pääasiassa äänin 6–3 tehty ratkaisu antoi jokaiselle osavaltiolle vallan päättää, miten ne rajoittavat tai eivät rajoita aborttia. Korkein oikeus samalla kumosi käytännössä kaksi aborttioikeutta koskevaa vanhaa ennakkopäätöstä: Roe vastaan Wade vuodelta 1973 ja Planned Parenthood vastaan Casey vuodelta 1992. Näiden mukaan aborttioikeus oli perusoikeudella suojattu. Ennakkopäätösten muodollista kumoamista koskevassa erillisessä äänestyksessä äänet jakautuivat suhteessa 5–4.
Kantelijan mukaan pääkirjoituksessa mainitut äänestysnumerot 6–3 perustuslaillisen aborttioikeuden kumoamiseksi eivät pitäisi paikkaansa. Päätoimittaja katsoo, että edellä esitetyn perusteella kantelija on teknisesti oikeilla jäljillä, mikäli tarkastelu rajattaisiin vain Roe- ja Casey-ratkaisujen muodolliseen kumoamiseen. Korkeimman oikeuden konservatiivista enemmistöä edustava tuomari John Roberts asettui tuossa äänestyksessä ennakkopäätösten kumoamista vastaan, perustellen kantaansa huolellaan oikeusjärjestelmän järkkymisestä. Asiallisesti Roberts kuitenkin asettui viiden muun korkeimman oikeuden konservatiivijäsenen tavoin laajan aborttioikeuden rajoittamisen kannalle. Tätä käsitteli varsinainen loppuäänestys, joka ratkesi numeroin 6–3, kuten pääkirjoituksessa todettiin.
Päätoimittaja katsoo, ettei kantelun kohteena olleessa pääkirjoituksessa ollut olennaista asiavirhettä. Korkeimman oikeuden äänin 6–3 syntyneessä ratkaisussa oli kyse Mississippin osavaltion aborttilain hyväksynnästä, mikä antoi muillekin osavaltioille vapaat kädet aborttioikeuden tiukentamiseen. Päätoimittajan mukaan tämä itsessään kumosi perustuslain aiemmin takaaman aborttioikeuden, mihin lehti viittasi pääkirjoituksessaan. Tähän pääteemaan nähden itse vanhojen ennakkoratkaisujen purkaminen on päätoimittajan mielestä toissijainen kysymys.
Päätoimittaja toteaa, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuihin perustuva Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä on monimutkainen, vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Helsingin Sanomat pyrki käsittelemään vaativaa asiakysymystä tiiviissä pääkirjoitusmuodossa mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Siksi aborttiratkaisu kiinnitettiin nimeltä mainiten vain pääasiaa koskevaan äänestystulokseen. Tosiasiallisesti tapaus on monisäikeisempi, mikä päätoimittajan mielestä olisi varmastikin täsmällisemmin eriteltävissä esimerkiksi oikeustieteellisissä julkaisuissa. Päätoimittaja katsoo, että yleissanomalehdessä kansantajuisuus on perusteltu tavoite monimutkaisia asioita käsiteltäessä.
Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomien tulkinta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ratkaisusta vastasi esimerkiksi New York Times -lehden käsitystä asiasta. 24. kesäkuuta 2022 New York Times kirjoitti ratkaisusta otsikolla ”In 6-to-3 ruling, Supreme Court End nearly 50 years of Abortion Rights”. Myös sanomalehti Washington Post ja uutistoimisto Reuters käsittelivät korkeimman oikeuden aborttiratkaisua nimenomaan äänestystuloksen 6–3 kautta.
Kantelija lähestyi Helsingin Sanomia pääkirjoitusta koskevalla oikaisupyynnöllä 25.6. ja 26.6.2022. Päätoimittaja katsoo, että oikaisupyyntö käsiteltiin toimituksessa asiaankuuluvalla tavalla, vaikka sisällöllisesti ”asiavirheen korjaamisvaatimuksena” lähetetty viesti synnyttikin pikemminkin vaikutelman kirjoittajan henkilökohtaisen mielipiteen ilmaisusta kuin todellisesta pyrkimyksestä asiavirheen oikaisuun. Esitetyt väitteet joka tapauksessa tarkistettiin, eikä oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä todettu. Päätoimittaja myöntää, että tämä olisi toki ollut asiallista kuitata oikaisupyynnön esittäjälle, mutta katsoo lehden toimineen tästä huolimatta asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Helsingin Sanomat kertoi pääkirjoituksessaan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ratkaisusta, joka kumosi perustuslain turvaaman aborttioikeuden ja siirsi aborttioikeudesta päättämisen osavaltioille. Kirjoituksen mukaan tuomarien päätös syntyi äänin 6–3. Kantelun mukaan pääkirjoituksessa oli sekoitettu kaksi eri äänestystä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että korkein oikeus äänesti kahdesti, mitä pääkirjoituksessa ei tuotu esiin. Äänin 6–3 oikeus ratkaisi varsinaisen käsittelyssään olleen asian eli katsoi perustuslain sallivan Mississippin tiukan aborttilain. Yhdysvaltain oikeusjärjestelmässä tämä avasi muillekin osavaltioille mahdollisuuden rajoittaa aborttioikeutta. Toinen äänestys oli koskenut sitä, kumotaanko muun muassa vanha, laajan aborttioikeuden taannut ennakkoratkaisu Roe vastaan Wade vuodelta 1973. Tämä äänestys päättyi 5–4 kumoamisen puolesta.
Neuvosto katsoo, että lehdellä oli perusteet tekemäänsä tulkintaan, että Mississippin aborttilain salliminen käytännössä vei abortilta sellaisen perustuslain suojan kuin sillä oli ollut vanhasta Roe-ennakkoratkaisusta asti. Tämän ratkaisun ääniin 6–3 viittaaminen ei ollut Journalistin ohjeiden tarkoittama olennainen asiavirhe. Lehti julkaisi samana ja seuraavana päivänä myös uutisia ja analyysin, joissa kerrottiin ennakkotapausten kumoamista koskeneen äänestystuloksen olleen 5–4.
Päätoimittajan mukaan korjauspyyntö käsiteltiin toimituksessa asianmukaisesti. Neuvosto pitää suotavana, että tiedotusvälineet vastaisivat myös aiheettomina pitämiinsä korjauspyyntöihin, vaikka Journalistin ohjeet eivät tätä edellytä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.