Kantelu 14.6.2022
Kantelu kohdistuu Valkeakosken Sanomien 13.5.2022 verkossa julkaisemaan juttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli Sorrilan koululaiset jälleen evakkoon, tällä kertaa syynä on opettajien oireilu – Rehtori: ”Aika kova syytös, että leikittelisimme lasten terveydellä”.
https://www.valkeakoskensanomat.fi/uutiset/art-2000008813799.html
Jutussa kerrottiin, että kaksi koululuokkaa siirtyisi uusiin väistötiloihin opettajilla ilmenneiden oireiden vuoksi. Kantelun mukaan opettajien terveystietoja kerrottiin jutussa ilman heidän lupaansa. Jutussa mainittujen luokkatunnusten perusteella opettajat oli kantelun mukaan helppo yksilöidä, sillä esimerkiksi koulun nettisivuilta löytyi lista opettajista luokkatunnuksineen.
Kantelun mukaan juttu loukkasi opettajien yksityisyyttä vakavalla tavalla. Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 27, jonka mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluontoisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Lisäksi kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeeseen 30, jonka mukaan julkistakin aineistoa julkaistaessa on huomioitava yksityiselämän suoja.
Kantelun kohteena oleva alkuperäinen juttuversio julkaistiin kahden aikoihin iltapäivällä, ja sitä korjattiin myöhään samana iltana sen jälkeen, kun yksi asianomaisista oli ollut yhteydessä päätoimittajaan.
Kantelun mukaan myös Valkeakosken kaupungin hallintojohtaja oli ollut samana iltana yhteydessä lehteen ja vaatinut jutun korjaamista sillä perusteella, että siinä kerrottiin kaupungin työntekijöiden terveystietoja.
Kantelijat katsovat, että vaikka juttua korjattiin melko nopeasti, se ehti aiheuttaa laajaa keskustelua. Erityisesti pienellä paikkakunnalla tämän kaltainen julkisuus aiheuttaa kantelun mukaan suurta mielipahaa ja mainehaittaa.
Päätoimittajan vastaus 27.7.2022
Valkeakosken Sanomien päätoimittaja Mari Tuohiniemi toteaa vastauksessaan, että jutussa mainittu yhtenäiskoulu on yli 900 oppilaan koulu, jossa opiskelee merkittävä osa valkeakoskelaisista lapsista ja nuorista. Kyseessä on siis keskeinen julkinen rakennus paikkakunnalla. Yhtenäiskoulussa on eri vuosikymmenillä rakennettuja osia, joista tuorein otettiin käyttöön vuonna 2021.
Koululta on päätoimittajan mukaan toistuvasti raportoitu sisäilmaan liittyviä ongelmia. Koulussa työskentelevät oppilaat tai opettajat ovat saaneet oireita, ja luokille on jouduttu etsimään väistötiloja. Yhtenäiskoulun ympärillä on käyty useiden vuosien ajan keskustelua eri osien rakennustöiden laadusta.
Valkeakosken Sanomien vastauksen mukaan yhteisössä on myös jatkuvasti liikkunut kysymyksiä siitä, onko rakennus turvallinen oppilaille ja opettajille. Edellisen kerran koulun sisäilmasta liikkuvia epävarmuutta aiheuttavia puheita oli käsitelty julkisesti kesäkuussa 2022, kun asiasta tehtyyn valtuustokysymykseen saatiin vastaus kaupunginhallitukselta.
Koska kyse on keskeisestä julkisesta rakennuksesta, jossa opiskelee iso osa valkeakoskelaisista lapsista ja joka on työpaikka myös kymmenille aikuisille, on rakennuksen terveysturvallisuudella päätoimittajan mukaan poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Kantelun kohteena olevassa jutussa kerrottiin koulun oppilaista, jotka oman koulunsa sisäilmaongelmien vuoksi olivat olleet väistötiloissa jo toisaalla Valkeakoskella, ja jotka oli sittemmin siirretty väistötiloihin jutussa mainitulle yhtenäiskoululle. Nyt edessä oli jälleen sisäilmaan liittyvistä oireista johtuva siirto kolmanteen väistötilaan.
Juttuun haastateltiin koulun rehtoria, joka oli väistöön siirtyvien luokkien opettajien esihenkilö. Rehtori kertoi toimittajalle tiedot siinä laajuudessa, mitä ne alkuperäisessä jutussa olivat. Jutussa ei yksilöity opettajia, vaan kerrottiin, että kyse oli opettajien oireilusta, ja että väistöä suunniteltiin viidelle opetusryhmälle.
Rehtori kertoi jutussa, että oireita olivat saaneet opettajat, jotka olivat altistuneet sisäilman epäpuhtauksille aiemmin työurallaan. Rehtorin mukaan aiempi, muualla tapahtunut altistuminen aiheuttaa herkästi oireilua, mutta jutussa käsitellyn yhtenäiskoulun tiloja ei tutkimusten jälkeen enää epäilty sisäilmaongelmista. Tiedolla oireiden taustasta oli päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä. Näin ollen yhtenäiskoulun turvallisuutta ei tarvinnut epäillä väistötoimien perusteella, ja rakennus voitiin katsoa turvalliseksi ympäristöksi 900 lapselle ja koulussa työskenteleville aikuisille.
Jutunteon prosessi oli alkanut päätoimittajan mukaan siitä, kun toimitus sai nähtäväkseen tiedotteen, jonka koulun rehtori oli lähettänyt kahden viitosluokan oppilaiden vanhemmille. Tekstissä kerrottiin muun muassa, että kahden luokan kanssa työskentelevät opettajat olivat aiemmin työurallaan altistuneet sisäilman epäpuhtauksille. Asiasta oli siis tiedotettu Wilmassa useille kymmenille valkeakoskelaisille.
Juttua tehdessään toimittaja kysyi rehtorilta, oliko tietojen julkaisuun opettajien lupa. Rehtoria oli päätoimittajan mukaan haastateltu lehdessä useasti samasta aiheesta. Aiemmin hän ei ollut kertonut yksityiskohtaisia tietoja. Nyt hän toimi toisin, ja toimittajan kysyessä asiaa, rehtori kertoi, että hänellä oli opettajien lupa tietojen kertomiseen.
Toimitus teki tietojen julkaisemisessa kokonaisharkinnan. Asiaan vaikutti ennen kaikkea se, että kyse oli isosta koulusta, ja ison osan valkeakoskelaislapsia terveysturvallisuudesta. Paikka on myös useiden kymmenien aikuisten työpaikka, samoin kuin uudisosien vuoksi yksi viime vuosien suurimmista rakennushankkeista Valkeakoskella.
Päätoimittajan mukaan tiedot ongelmista ovat olleet epämääräisellä tasolla – on tiedetty, että erilaisista sisäilmaan liittyvistä ongelmista on toistuvasti kärsitty, mutta epäselväksi on jäänyt, miksi. Nyt rehtori kertoi tarkempia perusteluita sille, miten rakennusta voidaan pitää turvallisena, vaikka sieltä joudutaan lähtemään väistötiloihin muualle. Tämä antoi päätoimittajan mukaan tärkeää lisätietoa siitä, onko koulu turvallinen lapsille ja aikuisille. Koska opettajiin liittyvästä tilanteesta oli tiedotettu jo vanhemmille, ja rehtori myös kertoi antavansa tietoja heidän luvallaan, toimitus päätti julkaista jutun alkuperäisessä muodossaan.
Päätoimittaja toteaa, ettei tekstissä yksilöity opettajia, ja että tieto joidenkin opettajien altistumisesta aiemmin työurallaan oli pieni osa isoa juttukokonaisuutta. Jutun julkaisemisen tai päätoimittajan kanteluvastauksen kirjoittamisen aikaan koulun sivuilta ei hänen mukaansa löytynyt nettihaulla listaa opettajista lukuvuodelle 2021–2022.
Aiheesta on päätoimittajan mukaan käyty paljon keskustelua valkeakoskelaisessa yhteisössä, koska asia on merkittävä. Toimituksen silmiin ei kuitenkaan ole osunut keskustelua opettajien henkilöllisyydestä, vaan ainoastaan koulun turvallisuudesta.
Juttu julkaistiin 13.5.2022 kello 13.55. Kun yksi asianomaisista lähetti toimitukselle sähköpostia samana iltana kello 21.04, toimitukselle kävi ilmi, ettei suostumusta ollutkaan saatu, vaan yksi julkaisuperusteista oli muuttunut. Tämän vuoksi toimitus päätti varotoimenpiteenä poistaa jutusta tietoja, ja juttua korjattiin kello 22.18.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Valkeakosken Sanomat kertoi paikallista koulua käsittelevässä jutussaan, että kaksi luokkaa siirtyisi uusiin väistötiloihin opettajien sisäilmaoireilun vuoksi. Opettajien nimiä ei mainittu, mutta jutussa kerrottiin, mitä luokkia nämä opettivat. Jutusta kävi myös muun muassa ilmi, että opettajat olivat altistuneet aiemmin työurallaan sisäilman epäpuhtauksille ja alkaneet siksi oireilla myös uusissa tiloissa.
Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että yksilön terveystiedot ovat lähtökohtaisesti yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joista voidaan kertoa vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa koulun sisäilman laatuun liittyvillä kysymyksillä oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Paikkakunnalla oli huolestuttu siitä, oliko koulurakennus turvallinen oppilaille ja opettajille. Kahden koululuokan väistötiloihin siirtymisen syistä oli myös esitetty virheellisiä käsityksiä sosiaalisessa mediassa. Siksi lehden oli perusteltua kertoa, että siirtopäätös johtui sisäilman epäpuhtauksille herkistyneiden yksilöiden oireilusta eikä koko kouluyhteisöä koskettavasta ilmanlaatuongelmasta. Paikallisella yleisöllä oli oikeus tietää, millä perustein koulun ja kunnan johto vakuuttivat, ettei oppilaiden terveyttä vaarannettu.
Neuvosto huomauttaa, että lehden olisi pitänyt pyrkiä huomioimaan paremmin asianomaisten yksityisyyden suoja. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin asianomaisista tarpeettoman tarkkoja tunnistetietoja, joiden perusteella heidän henkilöllisyytensä saattoi olla pääteltävissä ainakin kouluyhteisössä ja mahdollisesti myös laajemmin pienellä paikkakunnalla.
Lehti vakuuttaa kuitenkin pyrkineensä varmistamaan koulun rehtorilta, että hänellä oli alaistensa lupa kertoa näiden terveyteen liittyvistä asioista julkisuudessa. Toimittaja oli siinä käsityksessä, että suostumus oli olemassa. Lehti poisti viivyttelemättä opettajiin viittaavat kohdat jutustaan saatuaan tietää, etteivät he olleet antaneet terveystietojensa julkaisulle suostumusta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Valkeakosken Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.