8073/A/22

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Kantelu 8.6.2022

Kantelu kohdistuu Seiskan nettisivuilla 4.6.2022 julkaistuun juttuun “Paparazzi iski: kireät trikoot myötäilivät Sanna Marinin huipputreenattua peppua – kuva!”

https://www.seiska.fi/Kotimaa/Paparazzi-iski-kireat-trikoot-myotailivat-Sanna-Marinin-huipputreenattua-peppua-kuva 

Kantelun on tehnyt yksityishenkilö, eikä sille ole pyydetty asianomaisen eli pääministeri Marinin suostumusta.

Kantelun mukaan juttu oli Journalistin ohjeen 26 vastainen. Kantelija kiinnittää huomiota jutussa julkaistuun kuvaan, joka oli zoomattu pääministerin takapuoleen. Tässä pääministerin sukupuoli tuotiin kantelun mukaan esiin asiaankuulumattomasti ja halventavasti.

Kantelun mukaan jutun julkaisulla ei ollut journalistisia perusteita. Kantelussa todetaan, että juttu oli omiaan esittämään naispääministerin vain yhtenä seksualisoituna ruumiinosanaan, takapuolenaan. Koska naisen keho on yhteiskunnassa seksualisoitu, tässä kontekstissa kuvan julkaiseminen pääministerin pyllystä oli kantelun mukaan halventavaa ja seksuaalista häirintää.

Kantelussa vedotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaan 27, jonka mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Kantelija tulkitsee, että kuva ihmisen takapuolesta on hänen yksityisyytensä piiriin kuuluva asia, ollakin, että kyseessä oli julkisuuden henkilö ja julkinen paikka. Kantelun mukaan kenen tahansa naisen on voitava kulkea kadulla ilman pelkoa siitä, että hänen takapuoltaan kuvataan ja siitä julkaistaan kuvia. Kantelijan mielestä pääministerin takapuolella ei ole yhteiskunnallista merkitystä eikä kuvan julkaiseminen pääministerin takapuolesta ollut kantelijan tulkinnan mukaan asia, jota voitaisiin perusteella valta-asemalla tai alentuneella yksityisyyden suojalla. Kantelun mukaan pääministerin seksualisoiminen ei ole journalistin etiikan mukaista ja se on omiaan heikentämään yleisesti naisten seksuaalista turvallisuutta Suomessa.

Kantelua ei otettu käsittelyyn Journalistin ohjeen 27 näkökulmasta, koska yksityisyyden suojan toteutumisen tarkasteluun olisi tarvittu neuvoston puheenjohtajan tulkinnan mukaan asianomaisen eli pääministeri Sanna Marinin lupa. Käsittelyynottopäätöksessä päätoimittajaa pyydettiin kuitenkin vastaamaan myös kantelussa esitettyihin Journalistin ohjetta 27 koskeviin väitteisiin, koska niiden katsottiin liittyvän ihmisarvonäkökohtaan.

Päätoimittajan vastaus 25.7.2022

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäki kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen kantelun erityispiirteeseen, että jutun kohde – pääministeri Sanna Marin – ei ole itse kannellut asiasta, vaan kantelun on tehnyt ulkopuolinen lukija, joka esittää näkemyksiään pääministerin yksityisyyden loukkaamisesta ilman pääministerin suostumusta. Käsittelyynottopäätöksessä esitetyn mukaisesti päätoimittaja ottaa vastauksessaan kuitenkin kantaa myös kantelussa esitettyihin JO 27:ään koskeviin väitteisiin.

Vastauksessaan Seiska tuo esiin, että ihmisen yksityisyyden suojan laajuus vaihtelee tapauskohtaisesti sekä juridisesti oikeuskäytännössä että journalistisesti. Ihmisen toiminta julkisessa virassa, ammatissa tai tehtävässä kaventaa yksityisyyden suojan alaa. Lisäksi ihmisen oma suhtautuminen julkisuuteen vaikuttaa yksityisyyden suojan arviointiin. Se, miten ihminen itse esiintyy julkisuudessa – työssä tai vapaa-ajalla – on merkityksellistä arvioitaessa yksityisyyden suojaa ja sen ulottuvuutta.

Päätoimittaja huomauttaa, että pääministeri Sanna Marin on esiintynyt julkisuudessa hyvin paljon myös pääministerin tehtävänsä ulkopuolella sekä niin sanotussa perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Hän on aktiivinen some-käyttäjä ja päivittää toistuvasti sosiaaliseen mediaan kuvia omasta yksityiselämästään, kuten kesällä 2022 muun muassa kesällä koripallokentältä vähissä vaatteissa, Emma-gaalasta ja jääkiekko-ottelusta. 

Vastauksessa todetaan myös, että pääministeri Marin on esiintynyt muun muassa ilman paitaa Trendi-lehdessä, mikä aiheutti kansainvälistäkin keskustelua hänen ulkonäöstään. Julkisen sanan neuvostolle toimitettuun vastaukseen on liitetty kuvakaappaus Marinin 12.6.2022 julkaisemasta Instagram stories -videosta, jossa hän Seiskan vastauksen mukaan julkaisi itse videon itsestään varsin niukoissa vaatteissa hyvin pian kantelun kohteena olevan julkaisun jälkeen. Päätoimittaja huomauttaa, että videon vaatetus oli Seiskan julkaisua paljastavampi.

Lisäksi päätoimittaja tuo esiin, että Marinin ulkonäköä ja vaatetusta on ruodittu lukuisissa muissakin medioissa, joissa on ihasteltu muun muassa Emma-gaalan ”sädehtivää glitterasua”, Ruisrockin nahkatakkia ja revittyjä farkkuja ja suomalaisten muotitalojen asuja. Lehden vastauksen mukaan on vaikea ymmärtää, miksi leggingstrikoista ei saisi yhtä lailla uutisoida kuin muustakin vaatetuksesta. Päätoimittaja linkittää vastauksessaan esimerkinomaisesti muiden mediatalojen uutisiin, joissa on käsitelty yhtä lailla pääministerin vaatetusta, ulkonäköä ja yksityiselämän asioita.

Mediajulkisuuden ja siihen suhtautumisen lisäksi lehden mukaan on otettava huomioon, ettei Marin itse ole reagoinut Seiskan julkaisuun eikä häneltä ole pyydetty tai saatu kanteluun suostumusta. Näin ollen päätoimittaja tulkitsee, että pääministeri on vähintäänkin konkludenttisesti suhtautunut hyväksyvästi kantelun kohteena olevaan julkaisuun eikä ole ilmeisesti kokenut yksityisyyttään loukatuksi.

Päätoimittajan mukaan kantelussa esitetty väite siitä, että ”kuva on zoomattu pääministerin takapuoleen”, ei pitäisi faktisesti paikkaansa. Vastauksessaan päätoimittaja toteaa, että Seiskan printissä ja verkkojulkaisussa julkaistussa kuvassa näkyi pääministeri kokonaisuudessaan julkisella katualueella selkäpuolelta otetussa kuvassa. Kuvaa ei siis ollut päätoimittajan mukaan vastoin kantelussa väitettyä zoomattu takapuoleen, vaan ministeri oli kuvassa kokonaisuudessaan näkyvissä. Seiskan toimittajan omilla Instagram-sivuilla kuvaa oli tunnistamisen vaikeuttamiseksi osittain rajattu leikkimielisen ”kuka kuvassa on?” -visailun vuoksi, mutta kyse ei ollut Seiskan verkkojulkaisusta, vaan toimittajan omasta yksityisestä IG-tilistä. Päätoimittajan mukaan kantelussa olisi siis näiltä osin virhe.

Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että kantelun kohteena olevassa jutussa oli sekä päätoimittajan vastauksessaan mainitsema takaa päin otettu kokovartalokuva pääministeristä että upotuksena Seiskan paparazzin IG-tilillä julkaistu kuva, joka on rajattu pääministerin alavartaloon.

Päätoimittaja huomauttaa vastauksessaan, että kuva oli otettu julkisella paikalla Helsingin ydinkeskustassa Mikonkadulla ja pääministeri näkyi katualueella lastenrattaiden kanssa. Hän oli pukeutunut kevyttoppatakkiin, lenkkikenkiin ja nykypäivänä varsin yleisesti käytössä oleviin trikoisiin/legginseihin. Päätoimittaja toteaa, että pääministeri oli itse valinnut vaatetuksensa, jossa liikkui yleisellä paikalla. Näin ollen hän oli itse hyväksynyt sen, että ihmiset näkevät hänet puheena olleessa vaatetuksessa.

Päätoimittajan vastauksen mukaan pääministerin vaatetuksessa ei ollutkaan mitään poikkeuksellista, vaan kyseinen vaate on nykyään varsin yleinen valinta julkisiinkin tiloihin, ja vastaaviin legginseihin pukeutuvat hyvin monet ihmiset. Lehden mukaan on hyvin vaikea ymmärtää, miten kyseisein kuvan ottaminen ja julkaiseminen voisi loukata kenenkään ihmisarvoa. Mikäli legginsseissä olevan ihmisen valokuvaamisen katsottaisiin loukkaavan ihmisarvoa, ei julkisella paikalla voitaisi lehden vastauksen mukaan nykyään enää ottaa valokuvia ihmisistä. 

Journalistin ohjeen 26 ja kantelun mukaisesti sukupuolta ei pidä tuoda esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. Tältä osin on päätoimittajan mukaan kysyttävä, miten ihmisen kuvaaminen selkäpuolelta ja siten myös takapuolen näkyminen kuvassa toisi nimenomaisesti sukupuolen esiin halventavasti? Seiska on päätoimittajansa mukaan ajan saatossa julkaissut kuvia yhtä lailla myös esimerkiksi miespuolisista ministereistä uimahousuissa rantalomalla ja kireissä urheilutrikoissa triathlonkilpailuissa. Seiska ei päätoimittajan mukaan tee julkaisupäätöksissään erottelua sukupuolen perusteella, vaan kyse oli julkisessa virassa toimivan henkilön kuvaamisesta julkisella paikalla. Kyse ei siten lehden mukaan ollut sukupuolen esiin tuomisesta, vaan pääministerin kuvaamisesta julkisella paikalla. 


Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Seiskan verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun oli koottu pääministeristä julkisilla paikoilla otettuja kuvia. Jutun otsikkona oli: ”Paparazzi iski: kireät trikoot myötäilivät Sanna Marinin huipputreenattua peppua – kuva!” Jutun keskiössä oli takaa päin otettu kuva pääministeristä valkoisissa trikoissa. Jutun mukaan ”pääministerin kireät legginsit syöpyivät paparazzin verkkokalvoille”, kun tämä ”bongasi Sannan” Helsingin keskustasta. Jutussa oli myös upotettuna kuva Seiskan toimittajan Instagram-tililtä, jossa kyseinen kuva oli rajattu pääministerin alavartaloon. Kantelun mukaan pääministerin sukupuoli tuotiin jutussa esiin asiaankuulumattomasti ja halventavasti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun näkökulma ja esitystapa olivat naista esineellistäviä. Vaikutelma syntyi otsikon, tekstin ja kuvan yhdistelmästä. Journalistin ohjeiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava, ja tämä koskee myös korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia päättäjiä. Henkilön asema ja aiemmat julkiset esiintymiset vaikuttavat kuitenkin arviointiin. Tässä tapauksessa kuva oli otettu julkisella paikalla, ja pääministeri on aiemmin omaehtoisesti esiintynyt niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassa epämuodollisissa yhteyksissä.

Neuvoston tehtävänä ei ole arvioida journalismin hyvän maun mukaisuutta, vaan se perustaa ratkaisunsa Journalistin ohjeiden tulkintaan. Tässä tapauksessa neuvosto katsoo, ettei pääministerin sukupuolta tuotu esiin jutussa siinä määrin asiaankuulumattomasti tai halventavasti, että tämän ihmisarvoa olisi loukattu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.

Langettavan puolesta äänestivät:
Mona Haapsaari, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Katsomme Seiskan rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 26. Jutussa arvostellaan tekstiä ja kuvaa yhdistäen henkilön ulkonäköä asiaankuulumattomasti ja häntä esineellistäen sekä seksualisoiden. Tällä loukattiin hänen ihmisarvoaan.