Kantelu 25.5.2022
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuilla 15.5.2022 julkaistuun onnettomuusvideoon, joka liittyi uutiseen Kaksi kuoli liikenneonnettomuudessa Kehä III:lla Vantaalla.
www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0b0b3243-7aa4-4aeb-b3b5-72659aae02e8
Video julkaistiin myös jatkojutussa Uutta tietoa Kehä III:n kuolonkolarista: kuljettaja kaahasi hirvittävää vauhtia ennen törmäystä.
www.iltalehti.fi/kotimaa/a/361207e3-a3df-4526-ab0f-6e6a927f8fde
Kantelussa todetaan, että uutiseen oli liitetty lukijan kuvaama video palavasta autosta. Tilanne oli kuvattu auton sytyttyä tuleen ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Uhrit olivat edelleen palavassa autossa. Kaksi ihmistä paloi autossa. Kantelijan mukaan tämä selvisi jatkojutusta, jossa kerrottiin: ”– Palon sammuttua selvisi, että autossa oli etupenkillä kuljettajan lisäksi yksi matkustaja.”
Kantelijan mielestä ei ollut Journalistin ohjeiden mukaista eikä mitenkään hyvän tavan mukaista julkaista videota, jossa kaksi ihmistä palaa hengiltä auton sisälle. Lisäksi onnettomuusvideoiden julkaiseminen on kantelun mukaan omiaan kannustamaan ihmisiä kuvaamaan onnettomuusvideoita, joka haittaa pelastustöitä ja vaarantaa uhrien yksityisyyden suojaa.
Neuvosto otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohdan 28 eli kuolemantapausten ja onnettomuuksien uutisointia koskevan hienotunteisuuden näkökulmasta.
Päätoimittajan vastaus 28.9.2022
Iltalehden vastaavan päätoimittajan sijaisen, uutispäätoimittaja Valtteri Varpelan mukaan Iltalehti julkaisi kyseisen, kantelun kohteena olevan onnettomuusuutisen 15.5.2022 yöllä kello 1.58. Juttu syntyi normaalin journalistisen prosessin tuotteena: ensiversio perustui pelastuslaitoksen antamaan tiedotteeseen, jossa kerrottiin Kehä III:lla sattuneesta ulosajosta, jonka seurauksena auto oli syttynyt palamaan ilmiliekkeihin. Henkilövahingoista ei vielä tässä vaiheessa ollut tietoa, ja uutisessa kerrottiin, että poliisi tiedottaa tapauksesta myöhemmin lisää. Iltalehdelle oli tullut myös lukijoiden kuvia ja videoita tapahtumapaikalta, ja niitä julkaistiin heti jutun ensimmäisen version yhteydessä.
Uutispäätoimittajan mukaan pimeään aikaan kuvattuja kuvia ja kantelun kohteena olevaa videota ei käsitelty mitenkään, mutta niissä ei näkynyt onnettomuuden uhreja, auton rekisterinumeroa eikä mitään uhreihin liittyvää irtaimistoa. Autosta voi nähdä käytännössä vain, että kyse on tummasävyisestä autosta. Video oli sen verran epäselvä, että siitä oli hyvin vaikea havaita edes tarkkaa väriä, auton merkkiä tai mallia. Uutisteksti, kuvat tai video eivät sisältäneet mitään tunnistetietoja. Uutisessa kerrottiin lyhyt, yleinen kuvaus julkisella ja vilkkaasti liikennöidyllä tiellä tapahtuneesta onnettomuudesta ja sen seurauksista. Jutun yöllä tehtyä ensimmäistä versiota täydennettiin seuraavana päivänä poliisitiedotteessa tulleilla tiedoilla onnettomuuden seurauksista.
Tieto siitä, että uhrit löytyivät autosta vasta palon sammuttua, löytyi vasta juttuun linkatusta jatkojutusta. Tämä jatkojuttu julkaistiin maanantaina iltapäivällä.
Turma sattui Kehä III:lla, yhdellä koko Suomen vilkkaimmista kulkuväylistä, joten sitäkään kautta auton yhdistäminen yksittäiseen ihmiseen oli uutispäätoimittajan mukaan käytännössä mahdotonta valtavien liikennemäärien takia.
Uutispäätoimittajan mukaan Iltalehdellä oli perustellut syyt olettaa, etteivät turma-auton uhrien henkilöllisyydet paljastu artikkelin tekstin, videon tai kuvien perusteella. Viranomaiset tiedottivat turmasta lisätietoja vasta seuraavana päivänä, minkä valossa toimituksella oli syy olettaa, että tiedot turman uhrien kuolemantapauksista oli ehditty toimittaa uhrien lähiomaisille.
Journalistin ohjeiden kohdan 28 mukaan sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Iltalehden näkemyksen mukaan tätä kohtaa noudatettiin niin kantelun kohteena olevassa jutussa kuin myös jatkojutun osalta.
Iltalehden tehtävä uutismediana on kertoa lukijoilleen merkittävistä uutisista, kuten pahoista liikenneonnettomuuksista. Uutistapahtumiin liittyen julkaistaan uutiskuvia ja -videoita, kun kyse on uutisarvoltaan riittävän merkittävästä asiasta. Uutiskuvilla ja -videoilla uutistapahtumista voidaan välittää lukijoille tietoa tavalla, johon pelkkä teksti ei kykene. Uutispäätoimittajan mukaan onnettomuuskuvien ja -videoiden julkaisemisessa käytetään aina huolellista harkintaa ja hienotunteisuutta. Selvää ylinopeutta ajaneen auton törmäily yhdellä Suomen vilkkaimmista teistä ja syttyminen ilmiliekkeihin oli uutiskynnyksen ylittävä päivän uutistapahtuma, ja se nousi uutiseksi yleisesti muissakin Suomen suurimmissa uutismedioissa.
Uutispäätoimittaja toteaa, että sekä kantelun kohteena olevan uutisen teksti että sitä seuranneen jatkojutun teksti olivat neutraalia viranomaistiedottamiseen pohjaavaa uutistekstiä. Kantelun kohteena oleva video oli uutiskuvaa onnettomuuspaikasta – eikä videolla näkynyt uhreja eikä heitä pystynyt tunnistamaan jutun tai kuvamateriaalin perusteella. Tämä on olennaista myös jatkojutun kohdalla. Siinä poliisi kertoi palon sammuttua selvinneen, että autossa oli ollut etupenkillä kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Hienotunteisuuden osalta oleellista on, että videolta ei pystynyt mitenkään havaitsemaan, että palavassa autossa oli uhreja, eikä myöskään auton rekisterinumeroa tai mitään uhreihin liittyvää irtaimistoa tai edes auton tarkkaa väriä, merkkiä tai mallia.
Uutispäätoimittaja toteaa, että JSN on aiemmin vastaavissa tapauksissa korostanut vapauttavissa päätöksissään (esim. 8015/UL/22, 7247/SL/19), että onnettomuusuutisointiin liittyvissä tapauksissa hienotunteisuuden kannalta oleellista on juuri se, ovatko uhri tai uhrit tunnistettavissa jutussa kerrottujen tietojen perusteella tai onko uutisessa kerrottu uhrista mitään arkaluonteista. Uutispäätoimittajan mukaan nyt kantelun kohteena olevassa jutussa tai sen jatkojutussa tilanne oli vastaava kuin mainituissa aiemmin vapauttavan päätöksen saaneissa jutuissa.
JSN antoi vapauttavan päätöksen myös tapauksessa (6440/SL16), jossa lehti oli julkaissut kuvan poliisin ampumasta, lakanan alla olleesta vainajasta. Tuolloin JSN totesi vapauttavassa ratkaisussaan, että ”kuva ei ollut sensaatiohakuinen, ja se oli niin epätarkka, että vain asiayhteydestä oli mahdollista päätellä, että lakanan alla oli ruumis”. Neuvoston mukaan ”kuvan julkaiseminen ei rikkonut hienotunteisuusvaatimusta, etenkään, kun siinä ei näkynyt mitään tunnistamiseen johtavia tietoja”. Uutispäätoimittajan mukaan myöskään nyt kantelun kohteena olevassa jutussa tai jatkojutussa ei itse videossa tai jutun otsikossa tai muussa tekstissä ollut mitään sensaatiohakuista, vaan jatkojutun uutismaisen tekstin asiayhteydestä saattoi päätellä, että uhrit ovat palavassa autossa.
Ratkaisu
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Lehti julkaisi onnettomuusuutisen yhteydessä lukijan videon, jossa henkilöauto palaa öisellä tiellä. Seuraavana päivänä lehti päivitti juttua viranomaisilta saamallaan tiedolla, että onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä. Sitä seuraavana päivänä lehti julkaisi autopalovideon uudestaan jatkojutussa, jossa poliisi kertoi uhrien löytyneen autosta, kun palo oli sammutettu.
Julkisen sanan neuvosto toteaa yleisesti, että uutisoinnissa on syytä välttää ratkaisuja, jotka ovat omiaan aiheuttamaan tarpeetonta kärsimystä uhrien läheisille. Tulipalosta kerrottaessa liikkuva kuva saattaa joissakin tilanteissa näyttäytyä järkyttävämpänä kuin valokuva. Tässä tapauksessa jatkojutun lukenut pystyi helposti päättelemään, että videolla uhrit olivat sisällä palavassa autossa. Jatkojutun kohdalla lehti olisi voinut harkita, oliko videon uudelleen julkaiseminen tarpeellista.
Neuvosto toteaa kuitenkin, että kyse oli vakavasta, merkittävällä pääväylällä tapahtuneesta onnettomuudesta, josta raportoiminen kuuluu tiedotusvälineiden tehtäviin. Videolla näkyi vain palava auto, eivätkä auto tai uhrit olleet videon tai jutuissa kerrottujen tietojen perusteella tunnistettavissa. Uhrien kohtaloa ei myöskään sensaatiohakuisesti korostettu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.