7804/UL/21

Vapauttava

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 3.9.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 26.8.2021 sivuilla A6–A8 julkaistuun juttuun, jonka otsikko on “Itämeri on pinnan alla ainutlaatuinen maailmassa”. Kantelun mukaan artikkelissa esitetty vertailu Itämeren ja Mustanmeren keskisyvyyksistä oli virheellinen. Artikkelissa väitettiin, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Tekstissä ja graafissa kerrottiin kuitenkin, että Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja Mustanmeren keskisyvyys 1 250 metriä. Mustanmeren keskisyvyys on siis yli 20-kertainen.

Kantelija teki 26.8.2021 sähköpostitse oikaisupyynnön jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja 30.8.2021 sähköpostitse vastaavalle päätoimittajalle. Lisäksi hän kertoo tehneensä oikaisupyynnön myös Oma Sanoman kautta. Virhettä ei oikaistu, eikä kantelija saanut vastausta. Kantelija katsoo lehden rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 20, joka koskee virheiden korjausta.

Lehti oikaisi virheen 23.10. saatuaan JSN:ltä tiedon kantelusta.

Päätoimittajan vastaus 17.11.2021

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi kotimaan sivuillaan 26.8.2021 laajan Itämeri-aiheisen juttukokonaisuuden. HS:n tiedetoimittajan laatimassa artikkelissa perehdyttiin erityisesti Itämeren ainutlaatuisuuteen. Jutussa muun muassa verrattiin Itämeren syvyyttä eräisiin muihin meriin maailmassa. Samalla sivulla julkaistussa grafiikassa oli vertailtu Itämeren, Mustanmeren ja Välimeren keskisyvyyksiä ja syvimpiä kohtia. Jutussa tai grafiikassa ei näiden lukujen osalta ollut virheellisyyksiä. 

Päätoimittaja myöntää, että tekstissä toimittajalle oli sattunut ajatusvirhe, kun hän päätteli Mustanmeren syvyydeltään lähes kymmenkertaiseksi Itämereen verrattuna. Todellisuudessa keskisyvyyksien ero oli yli 20-kertainen. Kyse on kiistatta virhepäätelmästä, vaikka samasta jutusta kyseisten merien keskisyvyys ja niiden artikkelin sisällön kannalta merkittävä ero selvisi hyvin havainnollisesti.

Kantelija kertoo lähestyneensä Helsingin Sanomia oikaisupyynnöllään usealla eri tavalla, sähköpostitse jutun kirjoittaneelle toimittajalle sekä vastaavalla päätoimittajalle ja tämän lisäksi vielä Sanomien tilaushallintaan tarkoitetun Oma sanoma -palvelun kautta lähetetyllä viestillä. Toimittajalle viesti ei ollut mennyt lainkaan perille, koska sähköpostiosoite oli Sanoman normaalista käytännöstä poikkeava. Inhimillisen virheen vuoksi oikaisupyyntö jäi ajoissa huomaamatta useammalta henkilöltä. Kyse ei ole ollut välinpitämättömyydestä tai siitä, että virheellisen tiedon tapahtunut julkaisu olisi pyritty millään muotoa kiistämään.

Virhe oikaistiin 23.10.2021 Helsingin Sanomissa ja lehden verkkosivuilla, kun asia tuli lehden tietoon. Päätoimittaja toteaa, että tapaus antaa jälleen kerran syyn varmistaa Helsingin Sanomien oikaisuprosessin pitävyys. Lehti on tältä osin ryhtynyt jatkotoimenpiteiden valmisteluun.

Helsingin Sanomat katsoo pyrkineensä toimimaan asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Oikaisupyyntöön reagoinnissa lehti kuitenkin aluksi epäonnistui inhimillisten syiden takia. Lehden näkemyksen mukaan väärin tehty johtopäätös artikkelissa ei täytä olennaisen asiavirheen määritelmää ottaen huomioon jutussa esitettyjen tietojen paikkansapitävyys.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
(…) Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi laajan tiedeartikkelin Itämerestä. Jutun tekstissä havainnollistettiin Itämeren ja Mustanmeren syvyyseroa kertomalla, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Samassa yhteydessä numeroin esitettyjen keskisyvyyksien perusteella syvyysero on kuitenkin yli kaksikymmenkertainen. Lehti ei reagoinut sille osoitettuihin oikaisupyyntöihin. Lehti korjasi virheen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle jätetystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomat on saanut viime vuosina toistuvasti neuvoston moitteita siitä, että sille lähetetyt oikaisupyynnöt jäävät huomiotta. Päätoimittaja on ilmoittanut lehden ryhtyneen toimiin oikaisuprosessin parantamiseksi.

Neuvosto toteaa, että merten syvyyseron havainnollistamisessa julkaistiin kiistaton laskuvirhe. Oikea tieto oli kuitenkin helposti pääteltävissä, sillä sekä tekstissä että jutun grafiikassa syvyydet ilmoitettiin oikein. Lisäksi merten vesimäärien eroa havainnollistettiin tekstissä toisellakin keinolla, kuvitelmalla vesien siirtämisestä altaasta toiseen. Tämä toinen havainnollistus oli laskettu oikein. Jutun kokonaisuudesta ei voinut saada ratkaisevasti virheellistä kuvaa todellisuudesta. Vaikka lehti korjasi virheen siitä tiedon saatuaan, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun teki: Eero Hyvönen.