7618/YLE/21

Vapauttava

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Kantelu 24.2.2021

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuilla 18.1.2021 julkaisemaan kolumniin “Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”.

https://yle.fi/uutiset/3-11738736

Kantelun mukaan kirjoituksessa oli globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä asioita, mutta siinä esitettiin myös selvästi virheellisiä väitteitä. Kärkevällä ja kantelijan mielestä virheellisellä muotoilulla kolumnisti sai lukijoita ja Yle klikkauksia, mutta faktoissa tulisi kantelijan mukaan pysyä. 

Kantelun mukaan kolumnin otsikossa väitettiin, että ”lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Väitettä jatkettiin kolumnin alussa: ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla.”

Kantelun mukaan kirjoittaja esitti seuraavat väitteet: Lääketeollisuus on 1) estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, 2) hidastanut rokotteiden kehitystä, 3) rampauttaa mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla. 

Kantelun mukaan väitteet olivat kovia, eikä niille esitetty mitään perusteluja. Todellisuudessa koronarokote on saatu käyttöön maailmanennätysajassa eli noin vuodessa, kun tavanomainen aika on 6–12 vuotta. Käyttöön tulleet ja tulevat rokotteet on kantelijan mukaan tehty teollisuuden ja akateemisen maailman tiiviissä yhteistyössä. 

Kantelija kertoo käyneensä ensin lyhyen sähköpostikirjeenvaihdon kolumnistin kanssa, mutta tämä ei ollut halukas korjaamaan virheitä. Kantelija pyysin myös Yleltä oikaisua. Asiaan oli luvattu palata, mutta kantelun ajankohtana lupauksesta oli kulunut jo kuukausi, eikä mitään ollut tapahtunut.  

Päätoimittajan vastaus 17.5.2021

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa vastauksessaan, että toimituksen näkemyksen mukaan julkaistussa kolumnissa ei ollut virheellisiä väittämiä, vaikka kantelija näin esittääkin.

Päätoimittaja toteaa, että kyseessä ei ollut uutinen vaan mielipiteellinen kirjoitus, ja kolumnisti oli lähteyttänyt ja perustellut esittämänsä väitteet, vaikka ne mielipiteelliselle tekstille ominaisesti kärkeviä olivatkin.

 

Päätoimittajan mukaan otsikon väitteet “lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä” on perusteltu kolumnissa. Rahastamisesta oli tekstissä lukuisia esimerkkejä muun muassa patentteihin liittyen ja siihen, millaista tukea esimerkiksi lääkeyhtiö Moderna rokotteen kehittämiseen sai ja millaisia hintoja se on silti rokotteesta pyytänyt. 

 

Päätoimittajan mukaan tekstissä avattiin myös sitä, miten rahavetoinen lääketeollisuus vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä. 

 

Päätoimittajan mukaan rahavetoinen lääketeollisuus oli kolumnissa ymmärretty laajasti. Kolumnisti katsoi, että nykymuotoiseen lääketutkimuksen ja -teollisuuden rahoitusmalliin kuuluvat sekä suuret lääkeyhtiöt että vauraat teollisuusmaat ja niiden harjoittama tiede- ja teollisuuspolitiikka. Kolumnisti esitti perustellusti väitteen, että juuri rahavetoinen lääketeollisuus on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille, ja on hidastanut rokotteiden kehitystä

 

Päätoimittajan mukaan rokotteiden kehittämisen hidastamisesta kolumnissa oli esimerkkinä myös suomalainen tapaus, joka osoitti, miten vaikeaa tekijänoikeusvapaalla tuotteella on tehdä rahaa, mikä hankaloittaa rahoituksen löytämistä kliinisiin kokeisiin.

 

Päätoimittajan mukaan kolumnisti on perustellut näkemyksensä myös oikaisua vaatineelle kantelijalle. Päätoimittaja toteaa myös, että lukijoille oli tehty selväksi sekä jutun otsikolla, pääkuvalla että kolumnissa olevalla faktalaatikolla, että kyseessä oli toimituksen ulkopuolisen kirjoittajan mielipiteellinen teksti. 

 

Päätoimittajan mukaan kolumnien tarkoitus on toimia keskustelun herättäjinä ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia kiistanalaisistakin aiheista. Päätoimittaja toteaa, että mielipiteelliset kirjoitukset perustuvat aina kirjoittajan tulkinnoille ja tulkinnoista voi myös olla eri mieltä. Tulkinnat eivät ole “koko totuus” asiassa mutta hyvässä journalismissa tulkinnat on perusteltu ja lähteytetty asianmukaisesti, kuten tässäkin tapauksessa oli tehty. Jos tulkintoja ei voisi esittää, ei olisi myöskään mielipiteellisiä tekstejä.  

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Yle julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa arvioitiin lääketeollisuuden osuutta koronapandemian pitkittymiseen. Kolumnin otsikossa todettiin, että ”Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä”. Kolumnissa todettiin, että ”Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle. Se on estänyt ennaltaehkäisevää tutkimustyötä, jolla pandemia olisi voitu pysäyttää alkumetreille. Se on myös hidastanut rokotteiden kehitystä, ja rampauttaa nyt mahdollisuuksia tehdä rokotekampanjoita tieteen ehdoilla”. Kantelijan mukaan väitteitä ei ollut lähteytetty mihinkään ja ne olivat virheellisiä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa esitettiin lääketeollisuuden toiminnasta yleistäviä ja tulkinnanvaraisia väitteitä, joita asiayhteydestään irrotettuina voi pitää virheellisinä. Juttutyypistä kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli kolumnistin tulkinnoista ja näkemyksistä, joille oli riittävät perusteet. Kyse ei siten ollut olennaisista asiavirheistä. Jutun otsikolle löytyi kate jutusta.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja kiistanalainen asia, josta kolumnistilla oli oikeus kertoa mielipiteensä. Tällainen yhteiskunnallinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta. Neuvosto muistuttaa, että kolumni juttumuotona sallii myös kärjekkäiden mielipiteiden esittämisen.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Sami Koski, Arttu Saarinen, Riikka Mäntyneva, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Marja Aarnipuro, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.