Kantelu 7.7.2020
Kantelu kohdistuu Svenska Ylen nettisivuillaan 16.6.2020 julkaisemaan juttuun Ett nytt coronafall i Raseborg – 20 personer i karantän.
Juttu käsittelee Raaseporissa todettua koronatartuntaa. Kantelun mukaan Svenska Yle ei ole korjannut jutussa ollutta olennaista asiavirhettä korjauspyynnöstä huolimatta, ja lisäksi juttu rikkoo koronatartunnan saaneen henkilön yksityisyyden suojaa. Kantelun on tehnyt jutussa mainittu yhtiö ja sille on tartunnan saaneen yhtiön työntekijän suostumus.
Jutun mukaan henkilökunnalle olisi tiedotettu tartunnasta työpaikan ruokasaliin jätetyllä tiedotteella, jossa tartuntariskin piirissä olleita henkilöitä olisi kehotettu olemaan yhteydessä tiedotteessa nimettyyn henkilöön. Kantelun mukaan jutussa oli virhe, sillä kyseessä oli viranomaisyhteistyönä tehty sisäinen toimintaohje työnjohtajille, eikä se ollut julkisesti nähtävillä. Kantelun mukaan jutun virheen vuoksi syntyi kuva, että yhtiö olisi käsitellyt työntekijöidensä terveystietoja huolimattomasti. Kantelijan Svenska Ylelle lähettämään korjauspyyntöön ei reagoitu, eikä juttua korjattu.
Kantelun mukaan yhtiö ja viranomaiset ovat pyrkineet pitämään kaikkien asiaan liittyvien henkilöiden henkilötiedot salassa. Tartunnan saaneen henkilöllisyys on kantelun mukaan kuitenkin paljastunut jutun julkaisemisen myötä. Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että jutussa on mainittu tarkka tartunnan toteamisen päivämäärä. Tartunnan saaneen henkilöllisyys on ollut kantelun mukaan pääteltävissä pienessä työyhteisössä muun muassa sairauslomien perusteella. Jutulla on kantelun mukaan käytännössä saatettu yksityishenkilön terveystietoja julkisiksi. Yhtiö on tunnettu työnantaja alle 30 000 asukkaan Raaseporissa ja sen työyhteisön jäsenet ovat kantelun mukaan yleisön tiedossa. Kantelun mukaan asia oli pienellä paikkakunnalla välittömästi yleisessä tiedossa, mikä oli omiaan tuottamaan tartunnan saaneelle kohtuutonta kärsimystä ja ympäristön painetta. Paikkakunnalla on kantelun mukaan ollut myös mahdollista päätellä, keitä karanteenit ovat koskeneet. Lisäksi yhtiön muut työntekijät ovat kohdanneet syrjintää jutun julkaisemisen vuoksi. Kantelun mukaan yhtiön ja sen työyhteisön yksilöimisellä ei ole ollut yhteiskunnallista merkitystä.
Vastaavan toimittajan vastaus 14.10.2020
Vastaavan toimittajan Johanna Törn-Mangsin mukaan jutun aiheella on epätavallisen suuri yhteiskunnallinen merkitys, koska se koskee koronapandemiaa, joka on ilmiönä ravisuttanut koko yhteiskuntaa.
Vastaavan toimittajan mukaan jutussa oli perusteltua mainita yrityksen nimi, koska yritys on alueella merkittävä taloudellinen toimija ja työnantaja. Yritys kertoo verkkosivuillaan, että yrityksessä työskentelee kesäisin 100–200 henkilöä. Tämä tarkoittaa vastaavan toimittajan mukaan sitä, että yhtiön alueella ja tiloissa liikkuu paljon ihmisiä.
Yritys on myös merkittävä taimien toimittaja. Vastaavan toimittajan mukaan se tarkoittaa, että liikenne yrityksen alueelle ja sieltä pois on melko runsasta. Kun otetaan huomioon, että tartunnalle on voinut altistua myös ulkopuolisia henkilöitä, joita ei saavuteta työntekijöille jaetulla tiedolla, oli vastaavan toimittajan mukaan perusteltua mainita yrityksen nimi.
Vastaavan toimittajan mukaan Svenska Yle on raportoinut myös muista koronatapauksista Raaseporissa sekä niitä seuranneista karanteeneista. Vastaavaa uutisointia on tehty myös muilta paikkakunnilta. Nimenomaan alueellinen uutisointi on ollut vastaavan toimittajan mukaan yhteiskunnallisesti relevanttia ja journalistisesti perusteltua, koska kyseisenä ajankohtana Raaseporissa ja monella muulla paikkakunnalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella oltiin siinä käsityksessä, että koronavirus kosketti vain Helsinkiä ympäristöineen ja itse kukin saattoi sen vuoksi elää tavalliseen tapaan.
Vastaavan toimittajan mukaan yrityksen edustajia yritettiin tavoittaa usean päivän aikana toistuvasti, jotta heille olisi voitu Journalistin ohjeiden mukaisesti antaa tilaisuus samanaikaiseen kuulemiseen. Vastaavan toimittajan mukaan jutussa ei väitetä, että yritys olisi käsitellyt työntekijöidensä terveystietoja huolimattomasti. Juttu voidaan vastaavan toimittajan mukaan tulkita myös niin, että se esittää yrityksen myönteisessä valossa, koska siinä kerrotaan yrityksen toimineen asiassa nopeasti ja vastuullisesti muun muassa noudattamalla viranomaisten suosituksia.
Vastaavan toimittajan mukaan jutussa ei julkaistu yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia tietoja, vaan siinä käsiteltiin yleisellä tasolla koronatartuntaa yhdessä yrityksessä sekä viranomaistietoja. Juttu on vastaavan toimittajan mukaan kirjoitettu siten, etteivät tavalliset lukijat tai edes osa heistä voi mitenkään tunnistaa henkilöitä, joita siinä käsitellään. Jutussa ei ole sellaisia yksityiskohtia, jotka voisivat johtaa yksittäisen henkilön tunnistamiseen.
Vastaavan toimittajan mukaan Svenska Yle on tarkistanut uutisessa olleet tiedot huolellisesti käyttämällä eri lähteitä. Toimitus on varmistunut siitä, että jutun tiedot pitävät paikkansa. Lähteiden mukaan ohjeet on lähetetty työnjohtajille ja sen jälkeen tiedotelappuja on laitettu esille työntekijöiden yleisesti nähtäväksi eri paikkoihin yrityksen tiloissa. Jutussa ei väitetä, että toimitusjohtaja olisi laittanut tiedotteen esille. Vastaavan toimittajan mukaan jutussa ei siis ole kantelijan väittämää virhettä.
Vastaavan toimittajan mukaan lukija voi päätellä myös jutussa julkaistusta valokuvasta, että jutun tiedot pitävät paikkansa. Valokuva on otettu yrityksessä ja julkaistua valokuvaa on rajattu. Rajaamattomassa valokuvassa, joka on toimituksen hallussa, näkyy vastaavan toimittajan mukaan, että tiedote on teipattuna seinään, mikä edelleen vahvistaa, että uutinen pitää paikkansa. Vastaavan toimittajan mukaan yritys tai viranomainen, jota artikkeli koskee, ei voi vaikuttaa siihen, julkaiseeko Svenska Yle viranomaistietoa vai ei.
Svenska Yle suhtautuu oikaisupyyntöihin vakavasti ja pitää tärkeänä vastata silloinkin, kun pyyntö hylätään. Vastaavan toimittajan mukaan tässä tapauksessa pyyntöä ei kuitenkaan ole esitetty niin, että Svenska Ylellä olisi ollut mahdollisuus reagoida siihen. Viestiä ei lähetetty kyseisenä ajankohtana vastaavana toimittajana toimineelle henkilölle, jutun tehneille toimittajille tai yleiseen oikaisupyynnöille varattuun sähköpostiosoitteeseen, joka löytyy Ylen verkkosivuilta. Vaikka kantelija on lähettänyt oikaisupyynnön kolmelle henkilölle Ylessä, on vastaavan toimittajan mukaan myöhemmin tehdyissä tarkistuksissa löytynyt vain yksi viesti: sähköpostiviesti henkilölle, joka oli kyseisenä ajankohtana kesälomalla. Toiset kaksi henkilöä eivät jostain tuntemattomasta syystä saaneet viestiä. Vastaavan toimittajan mukaan on mahdollista, että viestit ovat menneet suoraan roskapostiin.
Oikaisupyyntö ei ole tämän vuoksi tullut vastaavan toimittajan tietoon, ja siksi kantelija ei ole saanut siihen vastausta. Vastaus oikaisupyyntöön olisi siis tässä tapauksessa vastaavan toimittajan mukaan kuitenkin ollut kielteinen.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Svenska Yle julkaisi nettijutun, jossa kerrottiin, että noin 30 000 asukkaan kaupungissa toimivan kauppapuutarhan henkilökunnan jäsenellä oli todettu koronavirustartunta. Jutun mukaan yhtiön tiloissa oli ollut esillä lappu, jossa kerrottiin, minä päivänä tartunta oli todettu ja kehotettiin tiettyinä päivinä työpaikan ruokalassa lounastaneita ilmoittautumaan kaupungin terveysviranomaisille lähetettäviä tietoja varten. Jutussa myös haastateltiin paikallista ylilääkäriä, joka ei kommentoinut tapauksen yksityiskohtia, mutta kertoi yleisellä tasolla, että noin 20 ihmistä oli asetettu karanteeniin. Kantelun mukaan tartunnan saanut henkilö oli tunnistettavissa ja juttu rikkoi hänen yksityisyyden suojaansa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri, tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijana. Yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että yksilön terveyteen liittyvät tiedot ovat yleisesti ottaen hänen yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia asioita. Tiedotusvälineiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyyden suojaan käsitellessään tartuntatauteja.
Neuvosto toteaa, että todetusta tartunnasta ja sen vuoksi sekä työnantajan että viranomaisten tekemistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnasta kertominen sen toteamispäivämäärän tarkkuudella oli perusteltua, koska siten esimerkiksi puutarhalla vierailleet ihmiset pystyivät arvioimaan omaa altistumisriskiään. Neuvosto pitää mahdollisena, että tartunnan saaneen henkilöllisyys oli jutussa esitettyjen tietojen perusteella pääteltävissä hänen lähipiirissään ja työpaikallaan niiden ihmisten keskuudessa, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan. Jutussa ei kuitenkaan julkaistu tartunnan saaneesta henkilöstä tarpeettomasti tunnistetietoja, joiden perusteella hän olisi ollut tunnistettavissa laajemmin.
Neuvosto ei pysty käytettävissään olevan materiaalin perusteella ottamaan kantaa siihen, oliko jutussa virhe, kun siinä kerrottiin, että asiasta tiedottanut lappu olisi ollut yleisesti nähtävillä työpaikalla. Yle on vakuuttanut tarkistaneensa tietonsa useammasta lähteestä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Svenska Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.