6632/SL/17

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun Donald Trumpin pitämästä puheesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 29.6.2017

Kantelu kohdistuu Kalevan verkkosivuillaan 25.5.2017 julkaisemaan juttuun ”Trump aiheutti myrskyn Natossa: muistopuhe muuttui haukkumiseksi – osa valtionjohtajista naureskeli”. 

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/trump-aiheutti-myrskyn-natossa-muistopuhe-muuttui-haukkumiseksi-osa-valtionjohtajista-naureskeli/760920/

Juttu käsittelee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Naton päämajalla pitämää puhetta. 

Kantelijan mukaan jutussa on kaksi olennaista asiavirhettä. Jutussa on hänen mukaansa virhe, kun siinä kerrotaan, ettei Trump ilmaissut puheessaan tukeaan Natolle.

Lisäksi kantelijan mukaan jutussa kerrotaan virheellisesti, että ”Trump ei kaiketi ole edes ymmärtänyt Naton luonnetta, sillä hän vaatii järjestön keskittyvän terrorismin vastaiseen taisteluun ja puhuu tuhansien ihmisten virtaamisesta Nato-maihin. Terrorismin torjunta kuuluu ennen kaikkea poliisiviranomaisille. Nato on sotilasliitto.” Kantelijan mukaan terrorismin torjunta on yksi Naton keskeisiä toimintoja. Tämä tieto löytyy kantelijan mukaan Naton verkkosivuilta.

Kantelija kertoo pyytäneensä Kalevalta virheen korjaamista ja on liittänyt kanteluunsa lehden kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon.

Päätoimittajan vastaus 10.10.2017

Kalevan vastaavan päätoimittajan Kyösti Karvosen mukaan lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Hänen mukaansa puheensa kyseisessä kohdassa Trump käsitteli vuoden 2001 terrori-iskua ja Berliinin muurin murtumista. Päätoimittajan mukaan Trump päätti puheensa sanatarkasti seuraavasti: ”Emme tule koskaan unohtamaan menetettyjä elämiä. Emme tule koskaan hylkäämään meidän puolellamme seisseitä ystäviä.”

Päätoimittajan mukaan Trump ei siis puhunut ”liittolaisista” vaan ”ystävistä”. Päätoimittajan mukaan kun Yhdysvallat puhuu liittolaisista, sillä tulkitaan tarkoittavan Naton jäsenmaita sekä muita, Naton ulkopuolisia maita, joilla on erilaisia sopimusjärjestelyjä Yhdysvaltain kanssa. ”Kun esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa, presidentti Trump puhui Suomen ja Yhdysvaltain välisestä, molempien vapauden rakkauteen perustuvasta ystävyydestä.”

Päätoimittajan mukaan Trumpin puheesta ei voi tehdä johtopäätöstä, että hän olisi tarkoittanut ”ystävillä” nimenomaan Nato- tai edes muita liittolaisiaan. Päätoimittajan mukaan kyseisestä puheen kohdasta nousi suuri kansainvälinen kohu juuri niistä asioista, joita Kalevan jutussa kerrottiin. Tämän kantelija olisi voinut tarkistaa helposti Kalevan lisäksi muusta kansainvälisestä mediasta. Päätoimittajan mukaan Valkoinen talo tulkitsi vasta puheen jälkeen kyseisen kohdan tarkoittaneen Trumpin sitoutumista Naton yhteiseen puolustukseen.

Päätoimittajan mukaan on väärin väittää, että terrorismin torjunta olisi Naton yksi keskeisiä toimintoja. Päätoimittajan mukaan Naton verkkosivuilla todetaan, että liittokunta (Nato) ”pyrkii varmistamaan, että sillä (Natolla) on riittävät kyvykkyydet ehkäistä terroristiuhkia, suojautua niitä vastaan ja vastata niihin”. Päätoimittajan mukaan Nato, ”kansallisten viranomaisten tukena”, pitää sivujen mukaan huolta terrorismin uhkaa koskevan tietoisuuden jakamisesta (jäsenmaiden kesken) konsultaatioilla, tiedustelutiedon jakamisen lisäämisellä sekä jatkuvalla strategisella analysoinnilla ja arvioinnilla.

Päätoimittajan mukaan sivuilla sanotaan myös: ”Kansalliset (Nato-maiden) viranomaiset ovat päävastuussa väestöjensä ja kriittisten infrastruktuuriensa suojelemisesta terroristihyökkäysten seurauksilta”. Niin ikään päätoimittajan mukaan sivuilla sanotaan, että ”Nato voi auttaa kansoja kehittämällä ei-sitovia ohjeita ja vähimmäisstandardeja ja toimia foorumina parhaiden käytäntöjen ja saatujen oppien vaihtamiseksi parantamaan valmistautumista ja kansallista kestävyyttä (terrori-iskuja vastaan)”.

Päätoimittajan mukaan, toisin kuin kantelija väittää, kantelija ei lähettänyt päätoimittajalle selkeää oikaisupyyntöä, vaan kysyi: ”Miten voi Kalevan uutisointi olla näin luokatonta tosiasioiden vääristelyä?” Toisessa viestissään hän kirjoitti: ”Juttua ei muokattu. Kai Kalevan totuudet olivat niiltä osin vaihtoehtoisia faktoja.” Päätoimittajan mukaan kantelija ei myöskään lähettänyt vastinetta.

Näillä perusteilla päätoimittaja katsoo, ettei Kaleva rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Kaleva julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Naton päämajalla pitämää puhetta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli uutisjuttu, joka olisi edellyttänyt täsmällisyyttä. Neuvosto toteaa, että jutussa tehdyt tulkinnat puheen sisällöstä saattoivat olla epätarkkoja. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä oli kuitenkin oikeus tulkita puhetta siten, ettei Trump ilmaissut siinä selkeästi tukeaan Natolle, koska puheen kokonaisuudesta saattoi perustellusti tehdä tällaisen tulkinnan.

Neuvoston mukaan jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä myöskään, kun siinä arvioitiin Trumpin ymmärtäneen Naton luonteen huonosti hänen vaatiessaan järjestön keskittyvän terrorismin vastaiseen taisteluun. Kalevalla oli perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan Nato on sotilasliitto ja terrorismin torjunta kuuluu ennen kaikkea poliisiviranomaisille.

Tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.