6498/SL/17

Vapauttava

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Kantelu 23.2.2017

Kantelijan mukaan juttukokonaisuus rikkoo journalistin ohjeiden kohtia 2, 10 ja 16. 

Kantelun mukaan juttu on kritiikitön, mainosmainen ja keskittyy yhden tuotteen mainostamiseen. Jutun ensimmäisessä lauseessa mainitaan nimeltä tietty yritys ja tuotemerkki, jonka mainosmainen tuotekuva on myös valittu jutun ainoaksi pääkuvaksi. Jutussa esitellään mainostyyliin kyseisen tuotesarjan tuotteita ja kerrotaan niiden valikoimasta ja saatavuudesta. Jutussa haastatellaan vain kyseisen yrityksen toimitusjohtajaa, joka saa kehua tuotetta kritiikittömästi. Toimitusjohtajan väitettä siitä, että kyseessä on ”Suomen suosituin pakastepizza” ei ole pyritty tarkastamaan journalistisesti. 

Kantelun mukaan jutussa ei ole pyrkimystä aiheen yleiseen käsittelyyn, vaan heti ensimmäisessä lauseessa mainittua tuotetta ja siihen kytkeytyvää haastateltavaa kuljetetaan läpi koko artikkelin. 

Kantelijan mukaan seuraavana päivänä (8.2.2017) samalla alustalla julkaistiin videomuodossa toinen juttu, jossa saman nimeltä mainitun yrityksen toimitusjohtajan annettiin jälleen esiintyä kyseisen tuotealueen asiantuntijana.

Iltalehden vastaus 20.4.2017

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimittaja on tehnyt normaalia digitaalista uutisointia eli julkaissut nopeasti lyhyen jutun tiedotteen pohjalta. Tiedotteen hän on saanut embargolla etukäteen, mikä sekin on normaalia toimintaa.  Sen jälkeen hän on käynyt yrityksen infossa, tehnyt sieltä videolle haastattelun yrityksen toimitusjohtajasta ja julkaissut sen. Sekä juttu että videohaastattelu sisältävät molemmat yleisesti mielenkiintoista tietoa pakastepizzojen tulosta Suomeen sekä lisäksi kuluttajalle hyödyllistä tietoa niiden käsittelystä ja paistamisesta. Uutisen otsikossa tai ingressissä ei mainita tuotetta nimellä. Pakastepizzan kuvittaminen ilman pahvilaatikkoa ei tässä tapauksessa aikataulusyistä tullut kyseeseen. Päätösvalta jutun julkaisemisesta on luonnollisesti toimituksella eikä kyse ole piilomainonnasta, vaan normaalista tuoteuutisoinnista. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan, että Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon pakastepizzavalmistaja Dr. Oetker toi tuotteensa myyntiin. Toimitus oli tehnyt juttuun oman otsikon ja ingressin, mutta muuten juttu perustui lähes täysin valmistajan tiedotteeseen. Jutun kuvituksena oli tuotelaatikko. Seuraavana päivänä verkkosivuilla julkaistiin yhtiön toimitusjohtajan videohaastattelu, jossa hän esiintyi pizzanpaistamisen asiantuntijana.

Tiedotteeseen pohjautunutta juttua varten ei ollut tehty omaa journalistista tiedonhankintaa. Jutussa ei myöskään mainittu, että se perustuu tiedotteeseen. Seuraavana päivänä julkaistuun videoon toimittaja oli käynyt haastattelemassa yrityksen toimitusjohtajaa, joten video perustui omaan journalistiseen tiedonhankintaan. Video ei käsitellyt valmistajan tuotteita vaan pizzan lämmittämistä.

Tiedotteeseen perustuneessa jutussa toimitus käytti journalistista harkintavaltaansa päättäessään siteerata tiedotemateriaalin haastattelua. Haastateltava ei esiintynyt nimettömänä ja hänen lausumansa oli siten mahdollista tarkastaa. Neuvoston tulkinnan mukaan päätösvaltaa ei näin ollen luovutettu toimituksen ulkopuolelle.

Kantelija ei osoita, että jutussa esitetty väite tuotteiden suosiosta olisi virheellinen. Väitettä ei siksi tässä tapauksessa ole tarpeen käsitellä tietojen tarkistamisen näkökulmasta.

Neuvosto toteaa, että tiedotteiden laajakin siteeraaminen on sallittua jutun lähteenä, kunhan piilomainonnan kriteerit eivät täyty.

Neuvoston mukaan jutussa olisi ollut syytä tuoda ilmi, että se perustui tiedotteeseen. Juttu ei kuitenkaan sisältänyt ostokehotuksia tai linkkiä yrityksen sivuille, eikä tekstissä ollut mainosmaisia ilmaisuja. Piilomainonnan kriteerit eivät siten täyttyneet. Juttu oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu, joka sopi verkkolehden ruoka-aiheisen osaston linjaan.

Neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi ja Maria Swanljung.

Langettavaa äänestivät:

Johanna Vehkoo, Heikki Kuutti ja Aapo Parviainen.