Kantelu 9.4.2015
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkossa 9.4.2015 julkaistuun juttuun ”Oletko koskaan ihmetellyt: Tietokoneesi kiintolevy on C – miksei A?”.
http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1428554462868.html
Lähdettä ei kantelun mukaan ole mainittu riittävän selkeästi. Artikkelin lopussa toimittaja mainitsee, että ”Aiheesta kirjoitti hiljattain myös tekniikkasivusto Gizmodo”. Lause antaa ymmärtää, että siinä oleva linkki tarjoaisi vain lisätietoa aiheesta. Lukijalle ei kantelun mukaan käy riittävän selväksi, että Ilta-Sanomien julkaisema artikkeli on kirjoitettu Gizmodon artikkelin pohjalta. Näyttääkin siltä, että toinen lehti olisi sattumalta julkaissut samasta aiheesta jutun ja se on haluttu linkittää tekstiin.
Ilta-Sanomien artikkelissa on selviä yhtäläisyyksiä Gizmodon artikkelin kanssa. Juttua on yksinkertaistettu lukijakuntaa silmällä pitäen, mutta alkuperäisen tekstin rakenteelliset tekijät ovat kantelun mukaan edelleen havaittavissa.
Ilta-Sanomien vastaus 3.6.2015
Päätoimittaja Ulla Appelsin vastaa, että IS Digissä 9.4.2015 IS Digissä julkaistussa artikkelissa on käytetty yhtenä lähteenä Gizmodon artikkelia http://gizmodo.com/why-c-is-the-default-hard-drive-letter-in-so-many-compu-1696438314. Linkki siihen mainitaan selkeästi jutun lopussa. Alkuperäinen Gizmodo.com:issa julkaistu artikkeli on pitkä ja perusteellinen selvitys aiheesta.
IS Digin juttu ei ole Appelsinin mukaan sisällöltään eikä rakenteeltaan yksi yhteen alkuperäisen artikkelin kanssa. Useampi kappale jutusta on toimittajan omaa tekstiä, johon Gizmodo ei viittaa lainkaan, esimerkiksi nämä: ”Levykeasemista on peräisin myös toinen uusia käyttäjiä usein ihmetyttävä seikka. – – Vaikka sitä on viime vuosina häivytetty, monessa tietokoneohjelmassa tallennusnappulassa käytetään ikonina kuvaa korppu-levykkeestä. Tämä siis siksi, että ennen kiintolevyjä tiedot tallennettiin levykkeille, viimeisimpänä korpuille. – – Toisaalta myös älykännyköissä käytetään yhä kuvaa perinteisen lankapuhelimen luurista, vaikka yhtään luurin muotoista kännykkää ei taida puhelinkaupasta löytyä.”
Lisäksi päätoimittajan vastauksen mukaan jutussa esitellään suomenkieliset it-slanginimet puhutuille diskettiasemille A ja B: ”Vanhoissa tietokoneissa oli usein kaksi levykeasemaa. Toinen niin sanottu ’lerppuasema’ ja toinen ’korppuasema’.” Gizmodon artikkelissa käsitellään nämä levyketyypit vain ohimennen, kun taas IS Digi antoi fyysisen kuvauksen molemmista levyketyypeistä: ”Näissä eroina on se, että lerpuissa kiekko oli pakattu pehmeään ja taipuisaan koteloon, kun taas korpuissa kiekko oli pienemmässä kovassa muovikotelossa, jossa lukupintaa suojasi metallikuori.”
Artikkeli perustuu Appelsinin mukaan ensisijaisesti toimittajan omaan tietotekniikan alan yleistietouteen, jonka hän on hankkinut 30 vuoden intensiivisen harrasteen sekä vuosikausia kestäneen journalistisen uransa aikana. Mitään sellaista ei Gizmodon artikkelista ole mukana IS Digin jutussa, mikä ei olisi ollut alaa seuraavien toimittajien yleistietoa.
Ratkaisu
JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Periaatelausuma lainaamisesta 6.5.2010:
Lähde pitää mainita aina selkeästi. – – Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. – – Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. – –
Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. – – Viestinten nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa.
Ilta-Sanomat kirjoitti, miksi tietokoneen kiintolevyn osoitesymbolina käytetään kirjainta C. Tämä kerrottiin jo otsikossa. Lähteenä olleessa jutussa otsikko ja sen keskeinen sisältö olivat samat. Jutut julkaistiin peräkkäisinä päivinä, ensin Gizmodossa ja sitten Ilta-Sanomissa. Lehti käytti toista sivustoa lähteenään ja kertoi siitä jutun viimeisessä lauseessa seuraavasti: ”Aiheesta kirjoitti hiljattain myös tekniikkasivusto Gizmodo.” Lause sisälsi myös linkin lähteenä käytetylle sivustolle.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ilta-Sanomien (9.4.2015) ja tietotekniikkasivusto Gizmodon (8.4.2015) peräkkäisinä päivinä julkaisemien juttujen keskeinen sisältö ja otsikot kertoivat samasta asiasta. Tästä syytä Ilta-Sanomien oma tiedonhankinta ja toimittajan juttuun lisäämät tiedot eivät poistaneet lehden velvollisuutta kertoa lähteestä jo jutun alussa. Lähteen mainitsemisvelvoite on todettu Journalistin ohjeissa ja sen soveltamisesta on annettu periaatelausuma.
http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/
Nyt toimitus totesi jutun viimeisessä lauseessa ainoastaan, että toinen tiedotusväline oli hiljattain kirjoittanut samasta aiheesta. Linkki Gizmodoon täyttää lainauslausuman vaatimukset, mutta muilta osin Ilta-Sanomat laiminlöi lausuman keskeisen sisällön.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heikki Kuutti, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.