Kantelu 3.3.2014
Kantelu kohdistuu Nya Åland -lehdessä 3.2.2014 julkaistuun artikkeliin ”Vitheten är viktigast för mig”. Juttu perustui Ruotsin radion (Sveriges Radio) ykköskanavan edellisenä iltana lähettämään Flykten från pisslandet -ohjelmaan, jossa kantelija esiintyi omalla nimellään ja kutsui itseään rasistiksi. Lehden jutussa ei haastateltu kantelijaa, mutta hänen radiossa esittämiään kommentteja siteerattiin suoraan. Jutussa oli kuva kantelijan Facebook-sivusta.
Kantelijan mielestä Nya Åland on loukannut hänen yksityisyyttään rikkomalla hyvää journalistista tapaa ja Journalistin ohjeita 27 ja 30. Kantelijan mukaan hänen kuvansa ja nimensä julkaiseminen oli tarpeetonta ja aiheutti hänelle haittaa pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki ovat lukeneet jutun.
Kantelijan mielestä voi myös epäillä, että hänen nimensä ja kuvansa on julkaistu pelottelutarkoituksessa, jotta ”hän ja muut rasistit eivät uskaltaisi ilmaista mielipiteitään julkisesti”.
Nya Åland -lehden vastaus 21.3.2014
Lehden päätoimittaja Jonas Bladh toteaa, että kantelija on useaan otteeseen esitellyt mielipiteitään omalla nimellään ja kuvansa kera Facebookissa, blogissaan ja Twitterissä. Kantelija julkaisi Facebook-sivullaan kommentin ja linkin keskusteluun Ruotsin radion ohjelmasta, jossa hän oli esiintynyt samana iltana. Päätoimittaja muistuttaa, että Ruotsin radiota seurataan koko Ahvenanmaalla.
Kantelija aloitti Facebook-päivityksensä kommentilla ”Hei P1-kuuntelija. Olen se, jota googlasitte. Paholainen”. (Hej P1-Lyssnare. Jag är den ni googlade efter. Djävulen.)
Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut jutun julkaisemisen jälkeen yhteydessä lehteen useita kertoja ja hänelle on tarjottu mahdollisuutta kirjoittaa mielipiteensä keskustelupalstalle, mutta kantelija on kieltäytynyt tarjouksesta. Kantelija ei ole osoittanut, että jutussa olisi ollut virheitä.
Päätoimittajan toteaa, että lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, koska kantelija itse on tavoitellut huomiota suojelematta henkilöllisyyttään sen enempää sosiaalisessa mediassa kuin radio-ohjelmassakaan.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Nya Åland julkaisi uutisjutussaan kantelijan nimen sekä kuvan hänen Facebook-sivustaan. Jutussa kerrottiin kantelijan haastattelusta Ruotsin radion Rädda Sverige -ohjelmasarjan osassa Flykten från pisslandet. Ohjelma kertoo ruotsidemokraateista ja heidän aatemaailmansa jakavista ihmisistä. Monet heistä ovat paenneet Ruotsista maihin, joissa ei ole yhtä paljon maahanmuuttajia kuin Ruotsissa. Kantelija esitti ohjelmassa rasistisia mielipiteitään ja kertoi muuttaneensa Ruotsista Ahvenanmaalle, koska ”Ahvenanmaa on täysvalkoinen yhteisö, jossa on helppo asua, vaikka ei osaisikaan suomen kieltä. ¬¬– Koko kaupunki [Maarianhamina] on valkoinen ja valkoihoisuus on minulle tärkeää”, kantelija totesi radiossa.
Kantelija ilmoitti Facebook-päivityksessään radio-ohjelman jälkeen, ettei hän vastaa ahvenanmaalaisten toimittajien yhteydenottoihin. Kantelijan Facebook-sivu on avoin kaikille, samoin hänen monet muut sosiaalisen median sivustonsa. Lisäksi hän esiintyi avoimesti rasistina omalla nimellään ja kuvallaan sosiaalisessa mediassa sekä radiohaastattelussa. Julkisen sanan neuvosto on aiemmin linjannut Facebook-sivut lähdeaineistoksi, jota toimittajat voivat käyttää Journalistin ohjeiden sallimissa rajoissa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli oikeus julkaista kantelijan nimi ja kuva, koska radiohaastattelun perusteella tehdyssä lehtijutussa oli kyse yhteiskunnallisesti polttavasta asiasta, rasistisista mielipiteistä. Juttu ei tuonut esiin mitään arkaluonteisia seikkoja kantelijan yksityiselämästä, vaan toisti hänen jo kertomiaan asioita.
Lehti tarjosi kantelijalle mahdollisuutta esittää mielipiteensä keskustelupalstalla. Kantelija kieltäytyi tarjouksesta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jyrki Huotari, Timo Huovinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.