5409/YLE/14

Vapauttava

Ylen tv-uutisten grafiikassa käytettiin otsikkona epätäsmällisesti ilmaisua "pakkoruotsi". Toimittajan samanaikainen juonto kuitenkin kertoi, että kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta eikä ruotsin kielen asemasta kouluopetuksessa. Äänestyspäätös 11-1. Lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 11.1.2014

Kantelu kohdistuu Ylen TV 1:n Uutisiin 7.1.2014 kello 20.30. Lähetyksessä esiteltiin Ylen teettämää tutkimusta “Suomalaisten arvoista/Mikä kansaa jakaa?”. Kantelun mukaan toimittaja sotki jutussaan perusteellisesti kaksi perusasiaa eli pakkoruotsin koululaitoksen oppiaineena ja ruotsin kielen aseman virallisena kielenä.

Tv-ruudussa näytettiin otsikkoa ”Pakkoruotsi”. Samalla esitettiin luvut, joiden mukaan 50 % kannattaa ja 30 % vastustaa. Taulukosta sai kantelijan mukaan sen kuvan, että 50 % suomalaisista kannattaisi ja 30 % vastustaisi ruotsin pakollisuutta kouluissa. Kuitenkin tutkimuksessa kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta Suomessa. Se, että toimittaja ainakin osittain puhui asioista oikein termein, ei kantelun mukaan riitä korjaamaan rikettä.

Kantelun mukaan Yle rikkoi uutisoinnissaan mm. seuraavia Journalistin ohjeita: totuudenmukaisuusvelvoite, virheen korjaus, toden ja sepitteen erottaminen sekä otsikon ja tekstin vastaavuus.

Kantelun mukaan Suomessa on tiedusteltu ruotsin pakollisuutta tai valinnaisuutta oppiaineena mielipidemittauksissa jo 20 vuoden ajan. Näiden tulosten mukaan kaksi kolmasosaa eli noin 70 % suomalaisista haluaa ruotsin olevan valinnainen oppiaine koulussa. Vastaavasti ruotsin pakollisuutta kannattaa runsas 20 % suomalaisista.

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan virheen.

Yleisradion vastaus 27.1.2014

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ylen julkaisseen laajan kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten arvoja. Aihealueita oli 13. Yle teki kyselystä juttuja verkkosivuille, radio- ja tv-uutisiin sekä ajankohtaisohjelmiin. Yksi kysymyksistä koski ruotsin kielen asemaa. Kysymys kuului: “Ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa”. Vastaajista 49 % oli väitteen kanssa jonkin verran tai vahvasti eri mieltä, 34 % jonkin verran tai vahvasti samaa mieltä väittämän kanssa. Luvut kerrottiin useissa radioon, verkkoon ja televisioon tehdyissä jutuissa sekä uutissähkeissä.

Yle Uutisten lähetyksessä kello 20.30 toimittaja esitteli arvokyselyn tuloksia studiossa. Yhtenä kohtana nostettiin esille ruotsin kielestä tehty kysymys. Toimittaja luki Jääskeläisen mukaan seuraavan tekstin: “Myös ruotsin kielen asema Suomessa jakaa tuttuun tapaan mielipiteitä. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen tilanne on hyvä, mutta kolmasosa haluaisi purkaa ruotsin kielen erityisaseman”.

Jääskeläinen sanoo, että itse jutussa ei ollut asiavirhettä. Kantelija on kiinnittänyt huomiota lähetyksessä näytettyyn, tuloksia havainnollistaneeseen grafiikkaan. Siinä otsikkonimenä tälle teemalle luki “Pakkoruotsi”. Jääskeläinen myöntää, että ilmaisu on epätarkka, eikä sana “pakkoruotsi” ole yksiselitteinen. Täsmällisempi ilmaisu olisi ollut esimerkiksi “ruotsin kieli”. Kantelijan mielestä käsite pakkoruotsi viittaa pelkästään kouluopetetukseen. Pakollista ruotsin kielen käyttöä on yhteiskunnassa myös muualla. Perustuslaissa turvattu asema on tehnyt ruotsin kielestä välttämättömän taidon isolle osalle virkamieskunnasta.

Jutun tekstissä, sen otsikossa tai juonnossa ei päätoimittaja Jääskeläisen mukaan missään kohdassa viitattu koulussa annettavaan ruotsin kielen opetukseen. Grafiikan otsikkoteksti on aina luonteeltaan yleistävä. Koska itse uutisessa asia esitettiin oikein ja täsmällisesti, erilliseen oikaisemiseen ei epätarkkuuden vähäisyyden vuoksi Jääskeläisen mukaan ollut tarvetta.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. – –

Toimittaja kertoi Ylen tv-uutisissa yhtiön tekemästä arvotutkimuksesta, jossa kysyttiin muun muassa suhtautumista ruotsin kielen asemaan Suomen toisena virallisena kielenä. Toimittajan taustalla oli grafiikka, jonka otsikkona oli “Pakkoruotsi” ja tutkimuksesta saadut kannatusluvut prosentteina.

“Pakkoruotsi” mielletään julkisuudessa yleisesti termiksi, jolla tarkoitetaan ruotsin kielen pakollista opiskelua suomalaisissa kouluissa. Pelkästään haku Yle Uutisten omista verkkojutuista vahvistaa tämän. Tekemässään tutkimuksessa Yle tiedusteli kuitenkin ihmisten suhtautumista ruotsin kielen viralliseen asemaan Suomen toisena kansalliskielenä, joka perustuslaissa on määritelty. Tähänkin sisältyy pakollisia elementtejä.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Yle Uutisten grafiikassa käytetty termi “Pakkoruotsi” todennäköisesti johdatti katselijoiden ajatukset pakolliseen ruotsin kielen opetukseen. Kun toimittaja kuitenkin samaan aikaan puhui ruotsin kielen asemasta Suomen toisena virallisena kielenä, selvisi kokonaisuudesta, mistä on kyse. Tämän vuoksi neuvosto pitää grafiikassa käytettyä termiä epätäsmällisenä ilmaisuna, joka kuitenkin itse uutisessa tarkentui. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, joka olisi ehdottomasti pitänyt korjata Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Vapauttavan puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Langettavaa äänesti Lauri Karppi.

Lauri Karpin eriävä mielipide:
Jutusta jäi katsojalle sellainen käsitys, että yleinen mielipide on pakkoruotsin puolella, vaikka totuus on päinvastainen. YLE rikkoi näin journalistin ohjetta 11: “Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti”.