Kantelu 11.12.2013
Kantelijan mukaan Länsi-Saimaan Sanomat julkaisi 27.9.2013 uutisen ”Edunvalvoja välttyy lakituvalta”. Se perustui syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen yksipuoliseen tulkintaan. Lehti oli kirjoitellut useita rikosilmoituksen perusteeksi keksittyjä valheellisia väittämiä. Kantelija kävi tapaamassa jutun kirjoittanutta toimittajaa jutun julkaisupäivänä. Kantelijan mukaan toimittaja ilmoitti heti, että hänen ei tarvitse ilmoittaa tietolähdettään. Samat henkilöt ovat tehneet kantelijasta yhdeksän rikosilmoitusta, joista yksikään ei ole johtanut syytteeseen eli niistä kaikista on tullut syyttämättäjättämispäätös.
Kantelijan kotipaikka on pieni kunta, ja hän on ollut kunnan palveluksessa kauan. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat kaikki. Kantelija on saanutkin useita puhelinsoittoja, ja ihmiset ovat muutoinkin kyselleet, miksi tuollainen juttu on hänestä tehty. Kantelijan mielestä asialle olisi syytä tehdä jotakin.
Kantelijan mukaan hän on pyytänyt sekä virheen korjausta että oman kannanoton julkaisua, mutta lehti ei ole niihin myöntynyt.
Länsi-Saimaan Sanomien vastaus 23.12.2013
Päätoimittaja Leo Kärsämä vastaa, että uutinen perustuu kihlakunnansyyttäjän 5.9.2013 tekemään julkiseen päätökseen esitutkinnan rajoittamisesta. Kyse ei siis ole syyttämättäjättämispäätöksestä.
Jutun kaikki yksityiskohdat löytyvät syyttäjän ratkaisusta. Päätoimittajan vastauksen mukaan rikoksesta epäillyn nimeä, ikää ja ammattia ei jutussa mainita. Uutisen kirjoittanut toimittaja on saanut tietonsa viranomaisasiakirjoista ja poliisin tekemästä esityöstä. Jutussa myös todetaan, että epäilty on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Uutinen on Kärsämän mukaan laadittu normaalin hyvän lehtimiestavan mukaisesti. Kantelijaksi esittäytynyt henkilö kävi keskustelemassa uutisesta toimituksessa. Tuolloin hän ei osoittanut yhtään virheellistä kohtaa tekstistä. Mitään kannanottoa tai korjausvaatimusta ei ole toimitettu lehdelle myöhemminkään.
Ratkaisu
Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita (JO 30). Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).
Länsi-Saimaan Sanomat kertoi uutisessaan syyttäjän päätöksestä lopettaa esitutkinta tapauksessa, jossa poliisi oli rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön perusteella tutkinut yksityisen edunvalvojan toimia mahdollisessa luottamusaseman väärinkäytössä ja avustuspetoksessa. Lehti kertoi epäillyksi joutuneesta muun muassa sukupuolen, asuinpaikkakunnan, sukulaisuussuhteen päämieheen ja yksityiskohtaisia tietoja epäillyistä rikkomuksista. Kyseessä oli runsaan kolmen tuhannen asukkaan maaseutukunta.
Julkisen sanan neuvoston selvitysten perusteella kyseisen kunnan alueella toimi noin tusina yksityistä edunvalvojaa, joista vain osa oli naisia. Tämän vuoksi uutinen ja siinä esitetyt tiedot saattoivat kohdistua vain muutamaan kuntalaiseen. Uutisessa kerrotun tapauksen yksityiskohdat rajasivat mahdollisten epäiltyjen määrää niin paljon, että kantelija oli julkisen sanan neuvoston mielestä jutusta helposti tunnistettavissa.
Esitutkinta oli aloitettu ulkopuolisen ilmoituksen perusteella – ei viranomaisen aloitteesta. Tästä syystä toimituksen olisi tullut erityisen tarkasti selvittää ennen uutisointia, oliko ilmoituksen tekijällä mahdollisesti ollut vahingoittamistarkoitus. Edes kaikki julkinen viranomaistieto ei välttämättä ole julkaistavissa. Rikosilmoitus ei johtanut keskeytettyä esitutkintaa pidemmälle, joten tältä osin kantelija ei ollut syyllistynyt lainvastaiseen tekoon. Lehti kuitenkin kertoi huomiota herättävästi sivun pääjutussa esitutkinnasta tietoja, joiden perusteella kantelija joutui kohtuuttomaan julkisuuteen. Toimitus ei myöskään perustellut poikkeuksellista menettelyään esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävillä seikoilla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsi-Saimaan Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Anssi Halmesvirta, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.