Kantelu 10.12.2013
Kantelijan mukaan Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 10.12.2013 julkaistussa jutussa ”Vaatemerkki Samuji julkisti ensimmäisen mallistonsa miehille” nyt.fi/a1305759238013 ei ole tarpeeksi kriittistä journalistista sisältöä oikeuttamaan viiden mainoskuvan käyttöä. Siksi ensisijaisesti tämä juttu on Samujin miesten malliston mainontaa. Kommentointi ei ole millään muotoa kriittistä ja siinä on kantelijan mielestä jopa mainonnan sävyjä.
Kantelija kertoo kirjoittaneensa palautetta asiasta ja saaneensa vastauksen, vieläpä nopeasti. Toimituksen esimies vakuutti palautteessa, että vaatemerkillä ja NYT:llä ei ole mitään kaupallista yhteistyötä. Kantelijan mielestä ei ole kuitenkaan oikeutettua käyttää näin paljoa mainosmateriaalia journalistisessa julkaisussa – ainakaan, kun kaikki materiaali on yhdeltä tuotemerkiltä.
Helsingin Sanomien vastaus 6.2.2014
Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa olevan tavanomaista, että kiinnostavia tuotelanseerauksia käsitellään mediassa. Tämä koskee kaikkia tuotealueita. Niemen mukaan Helsingin Sanomat arvioi tuotelanseerausten uutisarvoa aina journalistisin kriteerein. Uusista tuotteista tehdään uutisjuttu, jos niiden kiinnostavuus ja merkittävyys ylittävät toimituksen arvion mukaan lehden journalistisen uutiskynnyksen. Uudet tuotteet voivat olla niin kännyköitä, autoja, kirjoja kuin tässä tapauksessa vaatteitakin.
Tässä tapauksessa kyse on suomalaisesta vaatemerkistä Samujista, joka viime aikoina on nostanut voimakkaasti profiiliaan myös kansainvälisesti. Kun tällainen kotimainen vaatevalmistaja ilmoittaa merkittävästi laajentavansa tuotantoaan, päätoimittaja Niemen mukaan Helsingin Sanomien uutiskynnys ylittyy. Yritys ei millään tavoin vaikuttanut jutun julkaisupäätökseen eikä aiheen käsittelytapaan. Jutun kirjoittanut toimittaja tai muut toimituksen henkilöstö eivät myöskään ole saaneen jutun perusteella etuisuuksia.
Päätoimittaja Niemi sanoo, että Nyt.fi -sivustolla julkaistussa tiiviissä jutussa muotitoimittaja arvioi uutta mallistoa kuvanäytteiden avulla ja neutraalein kommentein. Ne eivät Niemen mukaan sisällä mainontaa. Jutussa ei myöskään kerrota kaupallisia saatavuus- tai hintatietoja. Kuvituksena on käytetty tuotekuvia, koska on perusteltua näyttää lukijoille, miltä uusi mallisto näyttää. Vaatekappaleiden esittely sellaisenaan ei Niemen mukaan ole piilomainontaa, koska kuvilla on selkeä informaatioarvo.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).
Helsingin Sanomien verkkolehden Nyt-liitteessä esiteltiin suomalaisen vaatemerkin paitamallistoa. Kyse oli tunnetun suunnittelijan ensimmäisistä miehille tarkoitetuista tuotteista. Jutussa käytettiin vaatemerkin tuotekuvia, joita lehden oma muotitoimittaja kommentoi.
Julkisen sanan neuvoston mielestä uutuustuotteiden esittely sinällään ei hämärrä ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajaa. Neuvosto ei epäile päätoimittajan vakuutusta siitä, että juttu perustui journalistiseen harkintaan. Suomalaisen vaatemerkin uutuustuotteilla, joilla pyritään kansainvälisillekin markkinoille, on uutisarvoa. Jutun luonnehdinnat tuotteista olivat niukkoja eivätkä sisältäneet ylisanoja tai kehuja. Jutussa ei myöskään mainittu hintoja eikä ostopaikkoja. Lukijan mahdollisuuksia arvioida jutun luonnetta hämärsi vaatemalliston promo- eli myynninedistämiskuvien käyttö ilman mainintaa kuvalähteestä. Neuvoston mielestä juttu kuitenkin erottui riittävästi lehden ilmoitussisällöstä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Anssi Halmesvirta, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.