5216/SL/13

Vapauttava

Lehden otsikossa todettiin, että haastatellulla isällä on varaa olla kotona hoitamassa lastaan. Otsikko piti paikkansa, vaikka perhe ei ratkaissutkaan koti-isyyttä taloudellisten seikkojen perusteella.


 

Kantelu 25.6.2013

Kantelu kohdistuu Vasabladetissa 16.6.2013 julkaistun jutun etusivun otsikkoon ”Han har råd att vara hemma”. Kyseessä on kantelijan koti-isyydestä kertova juttu. Kantelija kirjoittaa, että haastatteluhetken painopiste oli perhearvoissa, kuten oli myös hänelle toimitetussa artikkeliluonnoksessa. Myös lopullinen artikkeli vastasi haastattelua. Lehden etusivulle nostettu pääotsikko poikkesi kuitenkin täysin muusta linjasta, ja se oli kantelijalle järkytys.

Kantelijan mukaan toimittaja tiedusteli haastattelun yhteydessä hänen näkemystään siitä, miksi vain niin harvat isät jäävät kotiin. Hän kertoo vastanneensa, että kuten yleisesti on tiedossa, niin pääsyy on taloudellinen – nainen on yleensä perheessä pienituloisempi ja on siten taloudellisempaa, että äiti jää kotiin. Kantelija kertoo myös sanoneensa, että heidän tapauksessaan valinta tehtiin muilla perustein, sillä hän ansaitsee puolisonsa kanssa suunnilleen yhtä paljon. Taloudellisessa mielessä perheelle ei ollut merkitystä, kumpi jäi kotiin.

Kantelija sai tarkastaa etukäteen jutun, eikä hänellä ollut siihen huomautettavaa. Sen sijaan Vasabladetin toimituksen tekemä etusivun otsikko ”Han har råd att vara hemma” oli kantelijan mielestä muuttunut täysin toiseen merkitykseen ja sävyyn eli vapaasti suomennettuna ”tällä isällä on rahaa olla kotona”. Otsikko ei kantelijan mielestä vastannut millään tavalla hänen haastatteluaan, jossa ei käsitelty perheen varallisuutta..

Vasabladetin vastaus 13.8.2013

Päätoimittaja Camilla Berggren vastaa, että toimitus on noudattanut tavallisia journalistista käytäntöä: Toimittaja kerää tiedot, kirjoittaa ja jättää materiaalin toimitussihteerille. Tekstiä, ingressiä ja erityisesti otsikkoa editoidaan eli kirjoitetaan uudestaan. Tässä tapauksessa toimitussihteeri on muuttanut alkuperäisen otsikon muotoon ”Han har råd att vara hemma”.

Ilmaisu ”ha råd” [olla varaa] ei välttämättä ruotsin kielessä viittaa talouteen. Puhekielessä käytetään päätoimittajan vastauksen mukaan usein ilmaisua ”ha råd” tarkoittamaan jonkin asian hyväksyntää tai arvoa, joka annetaan jollekin asialle, tässä tapauksessa isyysvapaalle. Saksaksi sanotaan ”sich erlauben können”, voida sallia itselleen jotakin.

Sanakirjan Svenska Akademins Stora Svenska Ordbok mukaan ”’ha råd’ käytetään myös kuvaannollisesti, kun on kyse muusta arvosta. Esimerkki: Tilaisuus, jota hänellä ei ole varaa ohittaa.”
Sisäsivun otsikkona on ”Lasten kanssa vietettyä aikaa ei voi arvioida rahallisesti”. Loogisesti tästä Berggrenin mukaan seuraa päätelmä, että Kullalla ”on varaa olla kotona lasten kanssa”. Rahan sijasta aika on se, mitä hän arvioi eli mihin hänellä on varaa.

Media on riippuvainen yksityisistä henkilöistä, jotka ovat valmiit esiintymään esimerkkitapauksina jutuissa. Siksi päätoimittajan mukaan on tärkeä hoitaa yhteydet korrektisti. Tässä tapauksessa ei mitään kielteistä ole tullut esiin, ja kantelu käsittelee ainoastaan etusivun otsikko ja ingressiä, joita terävöitettiin toimitusprosessissa. Kyse onkin päätoimittajan mukaan semantiikasta eli siitä kuinka kieli ymmärretään.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18).

Kantelija esiintyi lehden pääjutussa nimellään ja kuvillaan. Sekä etusivulla että uutissivulla julkaistujen juttujen perusteella syntyi haastateltavasta positiivinen kuva. Uutissivun otsikossa hän totesi, ettei lasten kanssa vietettyä aikaa voi arvottaa rahassa (”Tiden med barnen kan inte värderas i pengar”). Laajaan juttukokonaisuuteen kuului muitakin artikkeleita, ja kokonaisuus oli painottunut nimenomaan pikkulasten kotihoidon taloudellisiin syihin ja seurauksiin.

Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan etusivun otsikossa ei ollut virhettä ”ha råd”-ilmaisun tulkinnasta riippumatta. Otsikko myös vastasi tekstiä, jossa kerrottiin, että haastatellulla ei ole taloudellisia esteitä olla kotona hoitamassa pientä lastaan. Hän poikkesi suomalaisten lapsiperheiden tavallisimmasta mallista, jossa äiti jää kotiin lasten kanssa. Tämä kävi lisäksi ilmi etusivun jutusta, jossa kantelija sai kertoa, että heidän perheessään taloudelliset seikat eivät ratkaisseet sitä, kumpi vanhempi hoitaa lapsia.

Kantelija oli Journalistin ohjeiden mukaisesti saanut lukea etukäteen omat lausumansa. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi jutun näkökulmaan ja otsikoihin, joista toimitus päättää itsenäisesti journalistisen päätösvaltansa puitteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vasabladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.