5199/SL/13

Langettava

Lehti julkaisi uutisen pahoinpitelysyytteen käsittelystä Korkeimmassa oikeudessa. Toimittaja otti kesken oikeusprosessin kantaa epäiltyjen syyllisyyteen tavalla, jota neuvosto ei pidä hyväksyttävänä.

Kantelu 28.5.2013

Kantelun kohteena on lehden nettisivuilla 16.5.2013 ja printissä 18.3.2013 julkaistu juttu ”Misshandlade bebyns föräldrar blånekar” (Pahoinpidellyn vauvan vanhemmat kieltävät täysin) sekä printtilehdessä ilmestynyt toimittajan kommenttipuheenvuoro ”Är villkorligt fängelse nog?” (Onko ehdollinen vankeus tarpeeksi?) Jutut käsittelivät vauvansa pahoinpitelystä epäiltyjen vanhempien kuulemista Korkeimmassa oikeudessa. Käräjä- ja hovioikeus olivat aikaisemmin hylänneet syytteet. Kantelija katsoo, että lehden kirjoituksissa otettiin ennakolta kantaa vanhempien syyllisyyteen ja siten rikottiin Journalistin ohjetta 35. Hän korostaa, että ”kehotus pidättyä ottamasta ennalta kantaa syyllisyyteen perustuu yksilön keskeisiin ihmis- ja perusoikeuksiin kuuluvan syyttömyysolettaman ajatukseen”.

Kantelija kiinnittää huomiota uutisen seuraavaan lauseeseen: ”Paret har frikänts i underrätterna trots att det är höjt över alla tvivel att någondera eller båda är skyldiga.” (Pari on vapautettu alioikeuksissa siitä huolimatta, että jompikumpi tai kumpikin heistä on ilman minkäänlaista epäilyä  syyllinen.) Kantelijan mukaan myöskään otsikossa käytetty verbi ”blåneka” ei tarkoita pelkästään röyhkeästi kieltämistä, vaan sitä käytetään myös merkityksessä ”kieltää vastoin selviä todisteita”.  Kommenttikirjoituksessaan toimittaja kantelijan mielestä myös paheksui voimakkaasti ehdollista rangaistusvaatimusta. Lisäksi toimittaja kirjoitti syytettyjen esiintyneen oikeuden istunnossa siivottomina, pukeutuneena törkyisiin ja repaleisiin vaatteisiin, mikä kantelijan mielestä kertoi paljon juttukokonaisuuden luonteesta.

Kantelija pyysi neuvostolta näkemystä myös siihen seikkaan, että syytetyt esitettiin lehden valokuvassa tunnistettavasti. Neuvosto ei voi ottaa kantaa tähän yksityisyyden suojaan liittyvään kysymykseen, koska kantelun liitteenä ei ollut syytettyjen suostumusta asian käsittelyyn. 

Hufvudstadsbladetin vastaus 5.6.2013

Vt. päätoimittaja Lena Skogberg vastaa juttujen perustuneen hovioikeuden ratkaisuun asiassa sekä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin ja lapsen sijaishuoltajan haastatteluihin. Skogbergin mukaan kysymys oli törkeästä pahoinpitelystä, jossa 1–2,5 kuukauden ikäinen vauva sai kymmenen luunmurtumaa. Hän kirjoittaa, että oikeusistuimet ovat todenneet vauvan olleen vain vanhempiensa hoidossa, mistä voi päätellä toisen vanhemman tai molempien vanhempien syyllistyneen kyseiseen rikokseen. Heidät on kuitenkin vapautettu, koska ei ole voitu ratkaista, kumpi rikoksen on tehnyt. Päätoimittaja siteeraa hovioikeuden päätöstä:

”[NN]:n lukuisat, vakavat murtumavammat ovat syntyneet hänen ollessaan vanhempiensa hoidossa. Tässä tilanteessa ei jää järkevää epäilyä siitä, etteikö toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat yhdessä ole pahoinpidelleet NN:ää. Kun on jäänyt selvittämättä, kumpi vanhemmista on pahoinpidellyt lasta tai että he olisivat tehneet niin yhdessä, syyte törkeästä pahoinpitelystä on hylättävä.”

Skogberg huomauttaa toimittajan referoineen jutuissaan käräjä- ja hovioikeuden ratkaisuja ja tuoneen ilmi, että syytteet oli hylätty. Vauvan vanhempia kuvailtiin lehdessä päätoimittajan mielestä samaan tapaan kuin missä tahansa oikeudenkäynnistä kertovassa uutisessa.

Omassa kommenttikirjoituksessaan toimittajalla oli Skogbergin mielestä oikeus kertoa näkemyksensä, koska lukijoille tehtiin selväksi kirjoituksen subjektiivinen luonne. Päätoimittaja kuvailee kommenttia osaksi parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua tuomioistuimien jakamista rangaistuksista. Moni on hänen mukaansa väittänyt, että omaisuusrikoksista saa ankarampia rangaistuksia kuin terveyteen ja henkeen kohdistuvista rikoksista. Lehdessä käsitellyllä tapauksella on Skogbergin mukaan merkitystä myös siksi, että sillä on ennakkopäätöksen piirteitä, jotka voivat johtaa lainsäädännön täsmentämiseen. Tällä perusteella toimittaja päätoimittajan mielestä noudatti Journalistin ohjetta 1, jossa todetaan yleisöllä olevan oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Päätoimittaja vetoaa toisiin sanakirjalähteisiin kuin kantelija ja kirjoittaa pääjutun otsikossa käytetyn blåneka-verbin tarkoittavan esimerkiksi Ruotsin Akatemian mukaan kokonaisvaltaista kieltämistä (”neka helt och hållet”).

Ratkaisu

Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).

Lehti kertoi pahoinpitelystä epäiltyjen vanhempien kieltäneen rikoksen Korkeimman oikeuden kuulemisessa. Uutisen mukaan he olivat turvautuneet samaan, koeteltuun taktiikkaan jo alemmissa oikeusasteissa ja välttäneet rangaistuksen. Jutussa todettiin vanhempien ilman mitään epäilyä syyllistyneen pahoinpitelyyn sekä siteerattiin syytettyjä, heidän asianajajaansa ja lapsen sijaishuoltajaa. Vanhemmat kiistivät rikoksen.

Uutisen mukaan vanhempien asianajaja piti tapausta ”mystisenä”, mutta koska kysymykset ”kuka” ja ”missä” jäivät ilman vastauksia, hänestä kumpaakaan vanhempaa ei voinut tuomita. Lapsen sijaishuoltaja puolestaan oli sitä mieltä, että vanhemmat olivat rikoskumppaneita. Toimittaja ihmetteli omassa kommenttikirjoituksessaan sitä, että ”ovelaa sadismia” (utstuderad sadism) harjoittaneille vanhemmille vaadittiin vain ehdollista vankeusrangaistusta ja vertasi sitä omaisuusrikoksiin syyllistyneille langetettuihin tuomioihin. Toimittaja kirjoitti myös, että laissa on vikaa, jos vanhemmat vapautetaan syytteistä kokonaan.

Jutut eivät sisältäneet virheitä, ja niissä annettiin totuudenmukainen kuva hovioikeuden päätöksestä, jossa se käytännössä totesi vanhempien tai jommankumman heistä pahoinpidelleen lastaan. Toimittajalla oli myös oikeus arvostella lakia ja sen tulkintaa sekä rangaistusvaatimusta. Juttujen julkaisuajankohtana asian käsittely Korkeimmassa oikeudessa oli kuitenkin kesken, joten lehti ei olisi saanut ottaa kantaa epäiltyjen syyllisyyteen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Marja Irjala, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.