5196/SL/13

Vapauttava

Lehti kertoi oppilaiden välisestä kiusaamisesta ja kännykkäkiellosta koulussa, jota myös toimittajan omat lapset käyvät. Lehti olisi toiminut reilusti, jos se olisi kertonut tästä lukijoille. Koska toimittajalla ei osoitettu olleen asiassa omia intressejä, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Kantelu 27.5.2013

Kantelu kohdistuu 23.5.2013 julkaistuun juttuun ”Pello kieltää kännykät kouluissa” sekä 24.5.2013 ilmestyneeseen jatkojuttuun ”Pellon kännykkäkielto on laiton ja loppuu tänään” ja sen kainalojuttuun ”Kiusaaminen ongelma, ei kännykkä”. Kantelijana on Pellon kunta, jonka puolesta kantelun on kirjoittanut vt. kunnanjohtaja. Hänen mielestään jutun kirjoittanut toimittaja on käyttänyt asemaansa väärin. Toimittajan lapset käyvät koulua, josta uutisissa kerrottiin, ja kantelijan mukaan toimittaja on esiintynyt hämmentävällä tavalla välillä toimittajana ja välillä äitinä ottaessaan yhteyttä kouluun. Koulussa tällainen toiminta on koettu painostavana. Kanteluun on liitetty sähköpostikirjeenvaihtoa, jossa toimittaja kirjoittaa ihmettelevänsä häneen kohdistuneita jääviysepäilyjä. Kantelijan mielestä tämä osoittaa, että toimittajan henkilökohtaiset intressit ovat vaikuttaneet uutisointiin.

Kantelija kirjoittaa, ettei toimittaja ollut perehtynyt kunnolla koulun rehtorin laatimaan tiedotteeseen eikä hän ollut varmistanut, miten tiedotteessa mainittua kännykkäkieltoa koulussa sovelletaan. Kantelija myös epäilee, että toimittaja ei ole suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti, vaikka lähteillä on voinut olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Kantelija kertoo, että kunnan oli 24.5.2013 ilmestyneen uutisen jälkeen pakko purkaa väliaikaiseksi tarkoitettu kännykkäkielto. Kantelija paheksuu, että lehti otti asiassa tuomioistuimen roolin ja julkaisi mediakasvatustieteen lehtorin näkemyksen, jonka mukaan kännykkäkielto oli laiton. Kännykkäkielto oli kantelijan mukaan purettava, koska monella oli Lapin Kansan uutisen perusteella väärää tietoa asiasta.

Jutussa esiteltyjen oppilaiden vanhemmilta puolestaan kysyttiin kantelijan mukaan lupaa haastatteluihin vasta siinä vaiheessa, kun kunta kertoi Lapin Kansan päätoimittajalle lupien puuttumisesta. Kantelija uskoo, että sekä koulukiusaamisen uhrit että tekijät olivat uutisoinnin perusteella tunnistettavissa. Kunta sen sijaan ei voinut lähteä lausumaan asiassa paljonkaan, koska kantelijan mukaan se ei voi paljastaa yksityisyyteen ja asiakastietoihin kuuluvia seikkoja. Tästä syystä kunta ei myöskään katsonut voivansa lähettää lehdelle omaa kannanottoaan. Sen sijaan kunta lähetti lehdelle tiedotteensa, joka julkaistiin kantelijan näkökulmasta vesitetyssä muodossa. Kunta ei pyytänyt lehteä myöskään korjaamaan virheitään, sillä se olisi kantelijan mielestä johtanut kohtuuttomiin seurauksiin.

Lapin Kansan vastaus 19.6.2013

Päätoimittaja Matti Posion mielestä on vaikea nähdä, millä tavoin Lapin Kansan avustaja olisi pyrkinyt käyttämään asemaansa väärin tai mitä henkilökohtaista hyötyä hän olisi voinut saavuttaa kirjoittamalla uutisia koulun pelisäännöistä. Posio pitää koulukiusaamista, siihen puuttumista ja oppilaiden mahdollisuutta pitää viestintävälineitä mukanaan merkittävinä yhteiskunnallisina keskustelunaiheina, joiden seuraaminen kuuluu avoimen tiedonvälityksen ytimeen. Lapin Kansan kirjoittelun lisäksi Pellon koulun kännykkäkielto herätti myös valtakunnallista mielenkiintoa.

Päätoimittaja kertoo, että freelance-toimittaja on jo vuosien ajan tehnyt normaalia uutistyötä, johon on kuulunut esimerkiksi uutisointi Pellon kunnallispolitiikasta. Toimittaja on Posion mukaan perehtynyt kunnan tiedotteisiin tavanomaiseen tyyliin ja liittänyt niiden olennaisen sisällön myös juttuihin. Posio katsoo, että julkisen peruskoulun sisällä tapahtuvia, lukijakuntaa koskettavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä prosesseja, kuten koulukiusaamistapausten käsittelyä ja rehtorin julistamaa kännykkäkieltoa, on voitava avata yleisölle journalistin keinoin. Teemaa käsiteltiin lehdessä useana päivänä, ja jutuissa kuultiin myös rehtoria, joka sai tarkistaa osuutensa etukäteen. Toimitukselta ei ole pyydetty vastineen tai oikaisun julkaisemista.

Posion mielestä juttujen perusteella on mahdotonta selvittää kiusaamistapausten osapuolet. Toimittaja tai hänen lapsensa eivät päätoimittajan mukaan ole tällaisia osapuolia. Posio kirjoittaa, että toimittaja on esiintynyt Lapin Kansan uutisointiin liittyvissä yhteydenotoissaan nimenomaan toimittajana, ei äitinä. Toimittajan ja koulun välisen kirjeenvaihdon Posio katsoo osoittavan, että toimittaja on vastuullisesti harkinnut omaa asemaansa.

Pellon peruskoulun ala-koulua käy kunnan omien sivujen mukaan 139 oppilasta ja yläkoulua 118 oppilasta. Jos toimittaja todettaisiin jääviksi, se tarkoittaisi päätoimittajan mielestä sitä, ettei Pellon-avustaja voisi kirjoittaa lainkaan kotikuntansa asioista.

Kaikkien jutussa haastateltujen oppilaiden huoltajilta haettiin päätoimittajan mukaan hyväksyntä ennen uutisten julkaisemista. Hän huomauttaa, että myös nuorilla on sananvapaus itseään koskevissa asioissa.

Ratkaisu

Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan (JO 4). Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12).

Lehti kirjoitti 23.5.2013 kiusaamisesta Pellon ala- ja yläkoulussa. Rehtori kertoi jutussa, että koulurauhan takaamiseksi oppilaille on asetettu kännykkäkielto. Uutisessa kuultiin myös yläkoulun oppilaita, kahden kiusatun oppilaan vanhempia ja paikallista koulupoliisia.  Seuraavana päivänä lehti uutisoi, että kunnan viranomaisilla ei ole valtuuksia kännykkäkiellon asettamiseen ja että kielto oli lopetettu laittomana. Jutussa haastateltiin Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntijalakimiestä ja Lapin yliopiston mediakasvatuksen lehtoria. Uutisen yhteydessä julkaistiin poimintoja kännykkäkieltoon liittyvästä nettikeskustelusta. Lehti julkaisi vielä 25.5.2013 eri toimittajan tekemän uutisen ”Kännykkäkielto ei ollut ehdoton”. Siinä käsiteltiin kännykkäkieltoa ja sen lopettamista Pellon kunnan sivistystoimen tiedotteen pohjalta.

Uutiset kertoivat paikallisesti ja yhteiskunnallisesti huolestuttavasta kiusaamisilmiöstä ja koulun yrityksestä saada se kuriin. Kiusattujen lasten vanhemmat esittivät lehdessä kriittisiä huomioita koulun toiminnasta, kun taas haastatellut oppilaat olivat keskenään eri mieltä siitä, onko koulussa kiusaamista ja onko kännykkäkielto hyvä ratkaisu mahdolliseen ongelmaan. Ulkopuoliset asiantuntijat puolestaan tyrmäsivät kiellon. Kantelija ei ole pyytänyt lehteä oikaisemaan julkaistuja tietoja. Neuvostollekaan ei ole yksilöity, mitä mahdollisia virheitä jutut olisivat sisältäneet. Koulun rehtoria kuultiin ensimmäisessä uutisessa asianmukaisesti.

Neuvoston käytössä olleen sähköpostikirjeenvaihdon perusteella toimittaja on tarjonnut rehtorille ja kunnan sivistystoimelle mahdollisuutta kommentointiin myöhemmissäkin jutuissa. Tätä mahdollisuutta ei käytetty hyväksi. Lehdelle ei myöskään ole tarjottu omaa kannanottoa, vaikka viranomaiset olisivat neuvoston arvion mukaan halutessaan voineet kommentoida asiaa yleisellä tasolla vaarantamatta salassapitovelvoitteitaan.

Viranomaisille lähettämissään sähköposteissa toimittaja pyysi kommentteja vapaamuotoisella ja osin suorasukaisella tavalla. Yhdessä viestissään hän myös osoitti olevansa loukkaantunut mahdolliseen jääviyteensä liittyneistä epäilyistä. Viesteistä ei kuitenkaan ilmennyt, että toimittajalla olisi ollut asiassa henkilökohtaisia intressejä tai vahingoittamistarkoitusta. Tällainen ei käynyt ilmi myöskään kantelun kohteena olevista jutuista. Lukijoiden kannalta olisi kuitenkin ollut reilua, että toimittajan asema olisi tehty selväksi uutisoinnin yhteydessä. Neuvosto ei pidä puutetta olennaisena, koska toimittajan ei ole osoitettu toimineen Journalistin ohjeiden vastaisella tavalla Tästä huolimatta neuvosto korostaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat uskottavan journalismin keskeisiä periaatteita.

Neuvosto ei ota kantaa uutisessa haastateltujen oppilaiden yksityisyyden suojaan, koska kantelu ei sisältänyt lasten tai heidän huoltajiensa suostumuksia asian käsittelylle. Neuvosto on todennut aiemmin, että alaikäisiä voidaan haastatella ilman huoltajien suostumusta, kunhan toimitaan Journalistin ohjeiden puitteissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Marja Irjala, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.