Kantelu 21.4.2013
Kantelun mukaan Iltalehti kirjoittaa 23.1.2013 provosoivan ja totuutta vääristelevän artikkelin ”Liivijengin jättihautajaiset” kantelijan veljen hautajaisista http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012316590092_uu.shtml.
Tämä aiheutti sen, etteivät omaiset voineet rauhassa tehdä surutyötään, vaan hautajaisista muodostui valtava lehdistömylläkkä. Kuten poliisi myöhemmin mielipidekirjoituksessaan vahvistaa, se ei ole antanut informaatiota ”liivijengiläisten hautajaisista”. Artikkeli sisältää kantelun mukaan selviä asiavirheitä, kun siinä puhutaan 700:sta, erilaisiin liiveihin pukeutuvasta aatetoverista. Kantelun mukaan hautajaisiin osallistui joitakin kantelijan veljen ystäviä, joiden kanssa hän oli viime aikoina ollut yhteydessä. Kukaan heistä ei ollut pukeutunut ”liiveihin” tai muutoin käyttänyt jengitunnuksia.
Ohjekohdan 15 mukaan otsikolle tulee löytyä sisällöstä kate. Vainaja oli kantelijan veli ja hän yhdessä muiden omaisten kanssa järjesti hautajaiset, eikä niitä järjestetty ”liivijengin hautajaisiksi”. Otsikko on kantelijan mielestä omaisia loukkaava ja erittäin törkeä.
Ohjeen numero 20 mukaan virhe on heti korjattava. Jutun tehnyt toimittaja mitä ilmeisimmin osallistui hautajaisiin, joten hän on voinut omin silmin todeta, ettei kyse ollut ”liivijengin hautajaisista”. Asiaa ei ole kantelun mukaan mitenkään korjattu – päinvastoin Iltalehdessä oli vielä äskettäin artikkeli, jossa kerrottiin satojen liivijengiläisten osallistuneen ”mahtipontisiin” hautajaisiin. 13.4.2013 ilmestyneessä Iltalehdessä kirjoitetaan, että tammikuussa haudattiin mies ”mahtipontisin menoin” ja että hautajaisiin osallistui ”satoja aatetovereita”.
Ohjeen numero 28 mukaan rikoksen uhrista uutisoitaessa tulee noudattaa hienotunteisuutta. Näin ei kantelun mukaan ole menetelty, vaan koko uutinen hautajaisista on liitetty ”liivijengiin” ja näin ollen omaisten surutyö oli mahdotonta suuren julkisuuden vuoksi. Hautajaisissa paikalla on ollut omaisia, lapsia, työtovereita ja ystäviä, jotka kaikki on kirjoituksessa leimattu rikollisiksi.
Iltalehden vastaus 17.5.2013
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehti kuten useat muutkin tiedotusvälineet uutisoivat Joensuussa uudenvuoden yönä tapahtuneesta raa’asta henkirikoksesta. Henkirikos kohdistui 42-vuotiaaseen mieheen. On perusteltua epäillä surman liittyneen järjestäytynyttä rikollisuutta edustavien tahojen välien selvittelyyn.
Iltalehti on Kivelän mukaan haastatellut alueen apulaispoliisipäällikköä, joka nimellään kertoi Iltalehden jutussa odottavansa hautajaisiin ”useita satoja aatetovereita”. On syytä olettaa, että henkilöllä on virkansa puolesta mahdollisuus arvioida tilaisuutta uskottavasti. Lisäksi Iltalehden omien, useampien toisistaan riippumattomien lähteiden tietoihin perustuen määrä täsmentyi jutussa arvioksi jopa 700 vieraasta. Myös jutun tietopohjana käytetyt hotellivaraukset antoivat tähän viitteitä.
Iltalehti ei Kivelän mukaan ole saanut viranomaisilta oikaisupyyntöä eikä näe omien haastatteludokumenttiensakaan perusteella tarvetta oikaisulle. Kuten jutussa mainitaan, kyseessä oli arvio. Iltalehti on siis pyrkinyt oikeellisuuteen haastattelemalla alueen poliisipäällikköä, käyttämällä useita lähteitä ja selvittämällä hotellivarauksia.
On selvää, että hautajaistapahtuman ennakkouutisointi on ollut perusteltua. Yleisön oikeus tietää yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamisesta tapahtuman yhteydessä perustelevat uutisoinnin. Myöhemmin Iltalehti on raportoinut, että hautajaisissa oli lopulta paikalla muutamia satoja vieraita ennakkouutisessa arvioidun jopa 700 vieraan sijasta. Iltalehden lähteiden mukaan paikalla on ollut lukuisia ”liivijengeihin” kuuluvia ihmisiä, vaikka he eivät hautajaisissa jengitunnuksia näkyvillä pitäneetkään. Hautajaisiin liittyi myös tapauksia, joissa tilaisuudesta raportoimaan menneitä journalisteja uhkailtiin. Toimituksen omana tulkintana on hautajaisia pidetty mahtipontisina. Myöskään jatkouutisoinnin osalta Iltalehden tietoon ei ole tullut sellaista, että uutisointia tai sen sävyä olisi ollut syytä muuttaa. Kiistatonta totuutta vierasmäärästä ei Kivelän mukaan ole. Kiistatonta sen sijaan on, että poliisi oli sijoittanut poliisipartioita kirkon läheisyyteen, joten tavanomaisista hautajaisista ei tapahtumassa ollut kyse.
Iltalehti on noudattanut uutisoinnissaan hienotunteisuutta. Kantelun kohteena olevassa artikkelissa erikseen mainitaan, että ”aatetoverit” tulisivat paikalle omaisten ja ystävien lisäksi. Termi ”aatetoveri” on ollut viranomaisen käyttämä. ”Aatetoveri” ei leimaa ketään vielä rikolliseksi. Kun Iltalehti on vielä kuvannut, että hautajaisiin ”osallistuisi omaisten ja ystävien ohella aatetovereita”, on kantelun väite kaikkien hautajaisiin osallistuneiden leimaamisesta rikollisiksi päätoimittajan vastauksen mukaan perusteeton.
Kantelijan Iltalehden toimitukseen lähettämään palautteeseen lehti on reagoinut niiltä osin kuin se on katsonut reagoinnin olevan perusteltua: artikkelista on poistettu kuva, joka ei suoranaisesti liittynyt uutisoinnin kohteena oleviin tapahtumiin.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).
Iltalehden ennakkojuttu kertoi Joensuussa järjestettävistä hautajaisista. Mies oli surmattu väkivaltaisesti ja hänellä oli ollut yhteyksiä paikalliseen moottoripyöräkerhoon. Jutussa käytettiin muun muassa ilmaisuja ”Liivijengin jättihautajaiset”, ”jättimäiset mahtihautajaiset” ja ”aatetoveri”.
Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että hautajaisten saama poikkeuksellinen julkisuus saattaa loukata omaisia, jotka valmistautuvat läheisensä hautajaisiin. Iltalehden uutinen hautajaisvieraiden määrästä ja heidän taustastaan kuitenkin perustui viranomaisilta ja muista lähteistä saatuihin tietoihin, joita haastateltu ei ole pyytänyt korjaamaan. Otsikon ja jutun sanavalintoja ei neuvoston mielestä voi pitää asiavirheinä, vaan kyse on tyyliseikoista ja makuasioista, jotka kuuluvat journalistisen harkinnan ja päätösvallan piiriin.
Jutussa ollut väärä kuva poistettiin, kun kantelija sitä pyysi. Jutusta korjattiin myös olennainen asiavirhe, jota ei tämän kantelun yhteydessä käsitelty.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Marja Irjala, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.