5178/SL/13

Langettava

Lehti kertoi nimellä tai muutoin tunnistettavasti kantelijan saamista syytteistä ja käräjäoikeuden sakkotuomiosta. Kun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämät sakot, lehti ei maininnut kantelijaa nimeltä eikä myöskään hänen virka-asemaansa.

Kantelu 14.4.2013

Kantelu kohdistuu 31.1.2013 Keskisuomalaisessa julkaistuun juttuun “Keljonlahden liito-oravakäräjillä tuomitun virkamiehen tuomio nurin hovissa”.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/keljonlahden-liito-oravakarajilla-tuomitun-virkamiehen-tuomio-nurin-hovissa/1293477

Journalistin ohjeiden kohta 35 sanoo, että jos syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun asti. Kantelija kysyy, että pitäähän tämä ohje sisällään sen, että uutisoinnin kohteena olevalla on oltava mahdollisuus vapautua kielteisestä julkisuudesta?

Kantelun mukaan Keskisuomalainen on vuosina 2011 ja 2013 seurannut loppuun saakka hänen saamansa syytteen etenemistä ja kertonut hovioikeuden vapauttavasta päätöksestäkin. Kantelijalla ei kuitenkaan ole ollut eikä ole mahdollisuutta vapautua kielteisestä julkisuudesta, koska Keskisuomalainen ei ole huolehtinut siitä, että kantelijan nimi olisi ollut myös vapauttavasta päätöksestä julkaistussa uutisessa.

Kantelija selvittää tapahtumien kulkua tarkemmin:
Keskisuomalainen uutisoi 3.1.2011 verkkosivullaan syytteestä niin, että nimi tuli esiin ensimmäisessä lauseessa.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/syytteet-kahdelle-jyvaskylan-kaupungin-virkamiehelle/840395

Keskisuomalaisen verkkouutisessa 1.6.2011 puhutaan rakennusvalvonnan johtajan syytteistä. Syytteen saaneen henkilöllisyys on kantelijan mielestä helposti selvitettävissä.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/jyvaskylan-voiman-hakkuita-puitiin-oikeudessa/847023

Keskisuomalaisen uutisoidessa hovioikeuden vapauttavasta päätöksestä 31.1.2013 kantelijan nimeä ei mainita.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/keljonlahden-liito-oravakarajilla-tuomitun-virkamiehen-tuomio-nurin-hovissa/1293477
Tämä johtaa kantelijan mukaan siihen, että kenen tahansa googlettaessa hänen nimensä, löytyvät tiedot syytteestä, mutta hänelle ei tule tietoa hovioikeuden vapauttavasta päätöksestä.

Keskisuomalaisen vastaus 6.5.2013

Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että kantelija kokee Keskisuomalaisen rikosuutisoinnin kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti, kun syytteen nostamisesta ja käräjäoikeuden päätöksestä kertovissa uutisissa hänet on mainittu nimeltä, mutta puolitoista vuotta myöhemmin julkaistussa hovioikeuden päätöksestä kertovassa uutisessa nimeä ei ole toistettu.

Keskisuomalainen uutisoi Mervolan mukaan kantelun kohteena olevasta asiasta ensimmäisen kerran 3.1.2011. Uutisessa todettiin Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan johtajan (kantelija) ja kaupungin rakennuslupainsinöörin saavan syytteet tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteet liittyivät Keljonlahden voimalaitoksen rakennuslupaan. Voimalaitoksen rakentamisen vaiheita oli seurattu lehdessä runsaasti, koska kyseessä oli yksi Jyväskylän suurimmista rakennushankkeista kautta aikojen.

Kantelijan nimi mainittiin uutisessa kertaalleen, koska hän päätoimittajan vastauksen mukaan oli paikallisesti merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa. Normaalin uutiskäytännön mukaisesti seuraavat uutiset tehtiin, kun asiaa puitiin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden istuntoa käsittelevässä uutisessa kantelijan nimeä ei mainittu, vaan syytteen kerrottiin koskevan rakennusvalvonnan johtajaa. Seuraavana päivänä uutisoitiin käräjäoikeuden päätös ja siinä kantelijan nimi mainittiin.

Keskisuomalainen pyrkii päätoimittajan mukaan seuraamaan johdonmukaisesti ja Journalistin ohjeiden mukaisesti tuomioistuinten ratkaisut loppuun saakka. Tässäkin tapauksessa seuraava uutinen asiasta tehtiin, kun saatiin tieto hovioikeuden päätöksestä. Siinä kantelijan nimeä ei mainittu, mutta vapauttava päätös otsikoitiin sanoin: ”Keljonlahden liito-oravakäräjillä tuomitun virkamiehen tuomio nurin hovissa”. Näin lukijat pystyivät Mervolan mukaan yhdistämään jutun aiemmin samasta asiasta tehtyihin juttuihin. Juttu yhdistyi myös uutisjatkumossa käräjäoikeuden päätökseen, vaikka henkilön nimeä ei toistettu. Virkamiehen vapautuminen syytteestä tuli uutisesta lukijoille selväksi.

Keskisuomalaisen linjana on Mervolan mukaan ollut, että vapauttavissa tuomioissa ei toisteta epäillyn tai syytetyn nimeä, ellei hänen nimeään ole käytetty runsaasti ja jatkuvasti aiemmissa jutuissa. Tämä käytäntö lähtee siitä ajattelumallista, että nimen julkaiseminen uudelleen pikemminkin lisää henkilön kokemaa julkisuusrasitusta kuin poistaa sitä. Vapauttavat tuomiot on uutisoitu ja syytteestä vapautuneen henkilön syyttömyys sitä kautta on tuotu selvästi esiin – tosin ilman nimeä.

Mervola painottaa, että asia on seurattu loppuun asti eli lainvoimaiseen tuomioon saakka niin, että kantelijan vapautuminen on tullut lukijoille selväksi. Päätoimittaja katsookin, että lehti täytti Journalistin ohjeiden mukaisen velvoitteen seurata oikeustapaus loppuun saakka ja kertoi syytetyn vapauttavasta tuomiosta.

Kantelija ei ole päätoimittaja Mervolan vastauksen mukaan ollut missään vaiheessa yhteydessä toimitukseen. Mikäli hän olisi itse toivonut nimensä julkaisua, se olisi voitu uutiseen lisätä. Mikäli kantelija olisi tarjonnut lehteen vastinetta, se olisi julkaistu. Myös uutisen julkaisun jälkeen Keskisuomalainen olisi Mervolan mukaan voinut kantelijan toivomuksesta vielä täydentää aiempaa uutista ja kertoa nimellä henkilön vapauttavan tuomion. Tällaisia toiveita ei lehdelle esitetty ja toimitus on toiminut normaalin journalistisen linjansa mukaan.

Keskisuomalainen ei voi Mervolan mukaan ottaa kantaa siihen, miten Google tai muut hakukoneet käsittelevät indeksoimaansa uutisaineistoa. Hakukoneiden tapa tarjota uutisia ja muita sisältöjä on hakukoneyhtiöiden asia ja vastuulla.

Ratkaisu

Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. – – (JO 31). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).

Keskisuomalainen kertoi uutisissaan johtavan virkamiehen (kantelija) saamasta syytteestä ja käräjäoikeuden sakkotuomiosta. Lehti käytti hänestä uutisissaan nimeä tai yksilöityä virka-asemaa, jonka perusteella hän oli tunnistettavissa. Kun hovioikeus puolitoista vuotta myöhemmin kumosi käräjäoikeuden tuomion, lehti ei käyttänyt kantelijan nimeä, vaan puhui ainoastaan “virkamiehestä” tai “kaupungin virkamiehestä”.
 
Keskisuomalaisella oli perusteet kertoa kantelijan nimi, kun häntä syytettiin ja hänet tuomittiin käräjäoikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kantelija on johtava virkamies, jonka katsottiin toimineen laittomasti yhdessä Jyväskylän suurimmista rakennusprojekteista. Lisäksi kantelijan toiminta liito-oravametsän hakkuussa sai valtakunnallistakin huomiota.

Journalistin ohjeiden kohta 35 edellyttää, että jos “syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka”. Keskisuomalainen seurasi itse asiaa loppuun saakka. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjekohdan tulkinta kuitenkin tarkoittaa sitä, että lehdessä syytetyn, sakotetun ja nimeltä mainitun virkamiehen maine olisi pitänyt puhdistaa lehden palstoilla samalla tavalla eli nimi ja yksilöity virka-asema mainiten. On kohtuutonta olettaa, että lukijat osaisivat yhdistää puolitoista vuotta vanhan uutisen tuoreeseen juttuun, jossa puhutaan vain kaupungin virkamiehestä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Marja Irjala, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.