5108/SL/13

Vapauttava

Lehti julkaisi uutisen samaan konserniin kuuluvasta erikoisjulkaisusta. Joistakin kehuvista sanakäänteistä huolimatta kysymys ei kuitenkaan ollut piilomainonnasta. Viittaus konserniyhteyteen täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimuksen.

Kantelu 23.1.2013

Kantelijan mielestä 22.1.2013 julkaistu juttu, joka kertoi Veikkaajan (nykyisin Urheilusanomat) NHL-liitteestä, oli mainos.  Hän arvelee, että lehti oli siirtänyt journalistista päätösvaltaa markkinointiosastolle. Kantelija perustelee näkemystään paitsi jutun mainosmaisella kielellä myös sillä, että uutisesta puuttui toimittajan nimi. Tästä syystä ei kantelijan mielestä voi myöskään tietää, onko jutun kirjoittaja saanut siitä sellaista etua, joka voi vaarantaa riippumattomuuden ja ammattietiikan. Lisäksi Ilta-Sanomien ja Veikkaajan liitteen konserniyhteys jätettiin kantelijan mukaan ”aivan liian piiloon” eikä lukija pystynyt ymmärtämään, että Ilta-Sanomat markkinoi jutussa omaa lehteään.

Ilta-Sanomien vastaus 3.4.2013

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan lehti antoi lukijoille tietoa kiinnostavaa tietoa NHL-kauden käynnistymisestä ja kertoi, että perinteikäs urheilulehti Veikkaaja käsittelee erikoisnumerossaan NHL:ää. Erikoisnumero ilmestyi pitkään kestäneen NHL:n työsulun jälkeen, mikä Sadeojan mielestä lisäsi uutisen kiinnostavuutta.

Päätoimittaja kieltää lehden siirtäneen tiedonvälityksen sisältöä koskevaa päätösvaltaansa markkinointiosastolle. Hän kirjoittaa, että lehti julkaisi uutisen journalistisin perustein ja huomioi mediassa vakiintuneen tavan kertoa lukijoille median omista tuotteista. Sadeoja viittaa JSN:n aikaisemmin tekemään vapauttavaan päätökseen (Iltalehti 4860/SL/12). Hän toteaa jutun erottuneen aidosti ilmoituksesta. Yksikään toimittaja ei hänen mukaansa ole saanut jutun julkaisemisesta etua Journalistin ohjeissa tarkoitetulla tavalla.

Sadeoja katsoo, että Ilta-Sanomien ja Veikkaajan yhteys ilmeni jutusta selvästi. Siinä kerrottiin, että Veikkaaja on ostettavissa vain yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Päätoimittajan mukaan lukijat tiedostavat yleisesti Veikkaajan kuuluvan Ilta-Sanomien mediaperheeseen. Lisäksi asia kävi ilmi erikoisnumeron kansihinnoittelusta. 

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi (JO 6). Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 16).

Lehden uutinen ”Veikkaajan upea NHL-lehti ilmestyi” kertoi kyseisen kausioppaan sisällöstä. Uutisessa kirjoitettiin lyhyesti muutamasta liigassa pelaavasta suomalaisesta ja vinkattiin toistuvasti kausioppaaseen, joka paljastaa heistä enemmän. Jutun lopussa kerrottiin erikoislehden hinta ja todettiin, että se myydään aina yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Uutisen kuvituksena oli kausioppaan sivuja. Kansikuvaan oli liitetty otsikolla ”IS erikoislehti” varustettu hintalappu. Ilta-Sanomien logo näkyi pienenä hintalapun reunassa.

Toimituksella oli oikeus kertoa uudesta tuotteestaan lukijoille. Sitä kuitenkin luonnehdittiin sanakääntein, jotka olivat uhkaavan lähellä piilomainontaa ja omiaan rapauttamaan lehden journalismin uskottavuutta lukijoiden silmissä.  Kehuvan otsikon lisäksi NHL-lehden kerrottiin olevan esimerkiksi ”oiva opas”, sisältävän ”valtavan analyysipaketin” ja kuuluvan ”arvostettujen urheilun erikoislehtien sarjaan”.

Lukijoiden kannalta oli olennaista saada tietää, että NHL-lehti kuului samaan konserniin Ilta-Sanomien kanssa. Toimitus ei kertonut tätä suoraan, mutta yhteys oli pääteltävissä irtonumeroiden myyntiä käsittelevästä kappaleesta sekä jutun kuvituksesta, joissa Ilta-Sanomat mainittiin. Näin yleisö sai välineitä arvioida jutun motiiveja ja yksipuolista näkökulmaa. Lehti olisi kuitenkin toiminut reilummin, jos konserniyhteydestä olisi mainittu jutussa erikseen. Neuvosto kehottaa toimitusta olemaan jatkossa tarkempi omia tuotteitaan koskevassa uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Salla Vuorikoski.