5039/PL/12

Vapauttava

Toimitus laatii perheväkivallasta kertovaan verkkouutiseensa otsikon, jota kantelijat pitivät halventavana. Sotkamo-lehti muutti otsikkoa seuraavana päivänä, ja Kuhmolaisesta juttu poistettiin kokonaan. Päätoimittaja pyysi molempien lehtien verkkosivuilla anteeksi alkuperäisen otsikon muotoilua.

Kantelut 28.10.2012

Lehtien 27.10.2012 julkaisemasta jutusta ”Akkoja pieksettiin oikein urakalla” tehtiin neuvostolle kolme kantelua. Jutussa kerrottiin kahdesta erillisestä, Sotkamossa edellisenä iltana tapahtuneesta väkivallanteosta, joissa mies oli pahoinpidellyt naisystäväänsä. 

Kantelijoiden mielestä otsikko loukkasi kaikkien väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ihmisarvoa. Lisäksi he katsovat, että otsikko ei noudattanut Journalistin ohjetta, jonka mukaan rikosten uhreista uutisoitaessa on noudatettava hienotunteisuutta.

Yksi kantelija kirjoittaa, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvä asenneilmapiiri ei muutu, jos Sotkamo-lehden ja Kuhmolaisen otsikon kaltainen ylilyönti sivuutetaan ”kärjistämisenä”. Toisen kantelijan mukaan lehden tapa käyttää akka-sanaa on osa laajempaa ongelmaa, jossa lähisuhdeväkivallan uhrin ihmisarvoa vähennetään halventavilla nimityksillä.

Sotkamo-lehden ja Kuhmolaisen vastaus 25.11.2012

Lehtien päätoimittajan Martti Huuskon mukaan Sotkamossa väkivalta ja erityisesti perheväkivalta on ollut valitettavan yleistä. Sotkamo-lehti on kertonut pahoinpitelyistä ja muusta väkivallasta lähes viikoittain.

Kantelun kohteena oleva juttu kertoi saman päivän aikana tapahtuneista kahdesta perheväkivaltatapauksesta. Päätoimittaja kertoo, että uutisen kirjoittaneen toimittajan ”mitta täyttyi” ja hän halusi otsikoida jutun herättelevästi ja käyttää paikallista murreilmaisua. Huusko kirjoittaa, että Pohjanmaalla, Itä-Suomessa ja Kainuussa akka-sanalla ei ole kielteistä tai halventavaa merkitystä, kuten monella muulla murrealueella. ’Akka’ tarkoittaa Kainuussa naista, samoin kuin ’ukko’ miestä.

Epätavallisen otsikon tarkoitus oli halu nostaa esille jatkuvat pahoinpitelyt ja perheväkivalta, eikä siinä Huuskon mukaan haluttu halventaa kenenkään ihmisarvoa tai sukupuolta. Uhreista ei annettu lehdessä sellaista tietoa, joka olisi paljastanut heidän henkilöllisyytensä. Jutun julkaisemisen jälkeen keskustelua kuitenkin käytiin päätoimittajan mukaan otsikosta, ei itse uutisesta.

Päätoimittaja kertoo, että Sotkamo-lehteen tarkoitettu verkkouutinen päätyi teknisen kömmähdyksen vuoksi myös Kuhmolaiseen. Toimitus poisti jutun myöhemmin Kuhmolaisen sivuilta. Sotkamo-lehden otsikko muutettiin 28.10.2012 muotoon ”Perheväkivaltaa taas Sotkamossa”. Lisäksi Huusko pyysi verkkolehtien sivuilla henkilökohtaisesti anteeksi niiltä lukijoilta, jotka olivat kokeneet alkuperäisen otsikoinnin loukkaavaksi.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Uutisessa kirjoitettiin epäillyistä rikoksista, joissa miehet olivat pahoinpidelleet naisystäviään. Jutussa kerrottiin tekijöiden ja uhrien syntymävuodet ja todettiin kaikkien osapuolten olleen vahvassa humalatilassa. Väkivallantekojen kirjoitettiin sattuneen taajama-alueella.

Kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2012) mukaan ’akka’ on yleiskielessä arkinen ja halventava sana. Sillä on eri puolilla Suomea kuitenkin erilaisia merkityksiä. Sotkamo-lehden ja Kuhmolaisen levikkialueella sanan voi tulkita neutraalimmaksi kuin yleiskielessä. Otsikkoa voi kuitenkin pitää kokonaisuudessaan poikkeuksellisen ronskina ja monien mielestä myös osoituksena huonosta tilanne- ja tyylitajusta.

Uhreja ei pystynyt tunnistamaan uutisen pohjalta, eikä murteellinen otsikko neuvoston mielestä rikkonut heidän tai muidenkaan naisten ihmisarvoa. Myös itse juttu oli asiallinen. Sen sijaan otsikkoa ei voi pitää hienotunteisena edellisenä iltana pahoinpideltyjen naisten kannalta. Päätoimittaja kuitenkin tunnusti virhearvion nopeasti esittämällä julkisen anteeksipyynnön ja muuttamalla Sotkamo-lehden otsikon asialliseen muotoon. Kuhmolaisen sivuilta toimitus poisti uutisen sille kuuluvan harkintavaltansa perusteella.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sotkamo-lehti ja Kuhmolainen eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen