Kantelu 13.5.2012
Kantelijan mielestä lehti rikkoi useita Journalistin ohjeita jutussaan ”Osakligheter på nätet efter beslutet om skolnätet”. 12.5.2012 julkaistussa uutisessa kerrottiin kantelijan kirjoittamista kriittisistä Facebook-kommenteista. Kommentointi liittyi Helsingin kaupungin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston päätökseen yhdistää kouluja. Kantelijan väitettiin kirjoittaneen päätöksen tekijöistä esimerkiksi seuraavasti: ”– – Palakoot nuo siat helvetissä! Tämä oli suurinta huijausta, mitä tiedän”. (”Må dessa svin brinna i helvetet! Det största mygel jag varit med om”.) Hänen väitettiin myös aikovan käyttää voodoota päättäjiin. (”– – sade sig ”voodooa” de beslutsfattare – –”.)
Kantelija pitää lehden toimintaa kohtuuttomana, sillä hän ei ole julkisuuden henkilö, vaan koulunkäyntiavustaja, tavallinen ihminen, joka ilmaisi turhautumisensa yksityisenä pitämässään Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa lehti myös julkaisi nettikommentit väärässä muodossa. Kantelija pitää juttua puolueellisena ja katsoo sen rikkoneen yksityisyyden suojaansa.
Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen jutun julkaisemista tai sen jälkeen. Uutisen jälkeen kantelijaa arvosteltiin ankarasti lehden nettikeskustelupalstalla, ja kirjoituksella on vaikutuksia myös hänen työelämäänsä. Hän ihmettelee, miksi lehti katsoi tarpeelliseksi kertoa hänen nimensä, vaikka uutisen olisi voinut kirjoittaa myös ilman sitä.
Hufvudstadsbladetin vastaus 1.6.2012
Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että jutussa kerrottiin asiattomasta nettikeskustelusta, jota käytiin kouluverkkopäätöksen jälkeen sekä Radio Vegassa että Facebookissa. Lehti oli jo aikaisemmin seurannut, miten päätöksenteko asiassa etenee. Bergin mukaan Hufvudstadsbladetissa on julkaistu kouluverkkoon liittyen lukuisia artikkeleita, joissa on haastateltu niin päättäjiä ja virkamiehiä kuin vanhempia, opettajia ja oppilaitakin.
Ruotsinkielisen jaoston ratkaisu sai päätoimittajan mukaan jo entuudestaan jännitteisen koulukeskustelun roihahtamaan asiattomuuksiksi ja henkilöihin kohdistuviksi rumiksi hyökkäyksiksi. Berg katsoo, että myös tällaisista epämukavista käänteistä raportoiminen kuuluu lehden journalistiseen tehtävään. Kantelun kohteena olevan artikkelin kirjoittanut toimittaja oli kirjoittanut useimmat muutkin koulukeskusteluun liittyvät jutut ja seurannut keskustelua. Hän ei lainannut kantelijan kommentteja sattumanvaraisesti, vaan katsoi niiden kuuluvan asiakokonaisuuteen: kantelija oli jo pidemmän ajan kuluessa kirjoittanut vihamielisiä kommentteja, ja kirjoitusten sävy oli muuttunut jatkuvasti ankarammaksi. Lopputuloksena oli suoranaisia asiattomuuksia, kun päättäjät tekivät kouluverkosta kantelijan mielestä virheellisen ratkaisun.
Kantelija oli jo kuukausien ajan kuulunut aktiivisimpien keskustelijoiden Facebook-ryhmään ”Väck SFP, rädda det svenska skolnätet i Helsingfors” (”Herätä RKP, pelasta ruotsalainen kouluverkko Helsingissä”). Ryhmän tarkoitus on Bergin mielestä ollut koulujen yhdistämisen estäminen. Siihen kuuluu yli 1 700 jäsentä; muun muassa vanhempia, koululaisia, opettajia ja toimittajia. Kysymys ei siis ollut yksityisestä keskustelusta, vaan avoimesta ryhmästä, josta oli kerrottu jo tammikuussa 2012 Ylen nettisivuilla. Kantelija käytti ryhmässä välillä kiivaita puheenvuoroja ja kirjoitti esimerkiksi pitävänsä diktatuuria parempana kuin Helsingin ”paskaista demokratiaa” (”Hellre en ren diktatur en Helsingfors stads skitiga ’demokrati’). RKP:n edustaja kirjoitti ryhmän sivulle ja viittasi kantelijaan kertoessaan, ettei enää osallistu keskusteluun ”henkilökohtaisten hyökkäysten” vuoksi.
Päätoimittajan mukaan kantelijan Facebook-kommentteja siteerattiin lehdessä sanatarkasti. Kun kantelun kohteena oleva uutinen oli ilmestynyt, kantelija katui kommenttejaan ja kirjoitti ryhmän palstalle myös oppilailleen osoitetun avoimen, käytöstään pahoittelevan kirjeen. Hufvudstadsbladet julkaisi 15.5.2012 kantelijan laatiman kirjoituksen, jossa hän esitti vielä pahoittelunsa ja lupasi olla jatkossa pidättyväisempi.
Berg ei pidä merkittävänä sitä, onko kantelija julkinen vai yksityishenkilö, koska tämä on joka tapauksessa osallistunut julkiseen keskusteluun suuressa ja avoimessa Facebook-ryhmässä. Päätoimittajan mielestä ei myöskään ollut syytä kuulla kantelijaa ennen uutisen julkaisemista, koska jutussa kerrottiin nimenomaan Facebook-kommenteista. Kantelija oli toistuvasti kirjoittanut ryhmän palstalle samansisältöistä tekstiä kuin mihin jutussa viitattiin.
Ratkaisu
Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).
Jutussa siteerattiin koulukeskusteluun liittyviä asiattomia Facebook-kommentteja ja kerrottiin, ketkä kolme henkilöä olivat kirjoittaneet kyseiset kommentit. Kantelija oli yksi heistä. Uutista varten haastatellut kunnallispoliitikot arvostelivat tällaisesta tapaa käydä keskustelua, mutta oikeustieteen asiantuntijan mielestä se ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.
Neuvosto pitää Facebookia yhtenä lähteenä muiden joukossa. Toimittajat voivat käyttää siellä julkaistua tietoa Journalistin ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa kysymys oli julkisesta keskusteluryhmästä, jossa vaihdettiin avoimesti mielipiteitä lehden lukijoita kiinnostavista asioista. Kantelija oli osallistunut aktiivisesti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun ja samalla kertonut esimerkiksi työstään ja poliittisista näkemyksistään, eikä lehdellä näin ollen ollut syytä salata keskustelijan henkilöllisyyttä.
Kantelija oli esittänyt keskusteluryhmässä niin kiivaita mielipiteitä, että jotkut päättäjät kokivat ne loukkaaviksi ja jopa ilmoittivat niiden takia lopettavansa keskustelemisen kyseisessä Facebook-ryhmässä. Juttu ei myöskään paljastanut kantelijasta mitään sellaista, mitä hän ei itse ollut Facebookissa jo kertonut.
Uutinen kertoi nimenomaan Facebook-kommenttien sisällöstä. Kantelija ei ole osoittanut, että lehti olisi lainannut hänen kommenttejaan virheellisesti. Koska toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista. Hän sai näkemyksensä julki lehdessä jälkikäteen ja kertoi kirjoituksessaan katuvansa aikaisempia sanavalintojaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj.), Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari ja Jaakko Ujainen