Kantelu 24.1.2012
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 28.12.2012 julkaistuun juttuun ”Lenita sodassa naapureiden kanssa”. Kantelun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja ehdotti kantelijalle juttua uudesta asunto-osakeyhtiölaista, jotta lain valvonnan puutteet aukeaisivat konkreettisesti lukijalle. Katsottiin, että yhtiö, jossa kantelija asuu, olisi hyvä esimerkki lain vaikeasta valvonnasta ja väärinkäytöksistä. Toimittaja kirjoitti näistä yhteisesti sovituista lähtökohdista jutun, jonka kantelija sai sähköpostiinsa ja jonka hän hyväksyi.
Juttu, jonka Ilta-Sanomat julkaisi ja jonka kantelija oli tarkastanut ja hyväksynyt, oli ilman hänen suostumustaan muokattu sisällöltään sellaiseksi, että se loukkasi kantelijan henkilöoikeuksia, vahingoitti hänen elinkeinoaan tietokirjailijana ja luennoitsijana ja täten hänen yrityksensä liiketoimintaa. Artikkelista oli jätetty pois useita faktoja, mikä sai aikaan sen, että artikkeli, joka alkuperäisessä, kantelijan hyväksymässä muodossa oli tarkoitettu olemaan tasapuolinen, ja jonka tarkoituksena oli tuoda esiin uuteen asunto-osakeyhtiölakiin sisältyviä epäkohtia, oli toimituksen manipuloinnin seurauksena muuttunut sensaatiojutuksi, jonka tavoitteena oli kantelijan leimaaminen yksin riitapukariksi. Jo artikkelista laadittu lööppi, ”Lenitalla ilmiriita naapureiden kanssa”, samoin kuin jo artikkelin otsikko ”Lenita sodassa naapureiden kanssa”, ovat asenteellisia ja provosoivia asettaessaan virheellisesti allekirjoittaneen riitapukarin asemaan.
Yksityiskohtina artikkelissa esiintyvien virheiden ja puutteiden osalta kantelija luettelee mm. seuraavat seikat: Artikkelissa esitetään, että taloyhtiössä toinen osapuoli haluaa yhtiön kunnostustöitä, mutta kantelijan ja hänen puolellaan olevan naapurin mukaan niihin ei ole edellytyksiä; Jutusta on jätetty pois hallituksessa vähemmistöä edustavan professorin lausunto. Tämän takia lukija saa käsityksen, että taloyhtiön hallitus olisi yksimielinen asiassa – ja että kantelija ja ”hänen puolellaan oleva naapuri” olisivat pienenä vähemmistönä häiriköimässä taloyhtiön ja sen hallituksen asianmukaisia toimenpiteitä. Taloyhtiössä on neljä yhtä suurta huoneistoa, joten asiassa on kaksi tasa-arvoista osapuolta; Artikkelista on jätetty pois useita faktoja, jotka osoittavat toisen osapuolen lainvastaisia toimenpiteitä ja laiminlyöntejä.
Kantelijasta on artikkelissa luotu virheellisesti ja täysin aiheettomasti riitaa haastava osapuoli. Riidanhaastajan imagoa on tuettu vielä kokonaan aiheeseen liittymättömällä sivuartikkelilla, joka koskee 15 vuotta vanhoja Kaskisaaren kaavoitukseen liittyviä tapahtumia. Siinäkin kantelija on nostettu yksinäiseksi riitelijäksi kaavoitusta vastaan, vaikka kysymyksessä oli Lehtisaari-Seuran yhteinen hanke.
Kantelun täydennys 6.2.2012:
Kantelijan ja Ilta-Sanomien välisissä keskusteluissa kantelijan edustaja tiedusteli, miksi asunto-osakeyhtiön neljästä osakkaasta vain kahden nimet mainittiin jutussa. Kantelija olisi halunnut lehden julkaisevan myös listan kantelijan yhteydenotoista virkamiehiin ja viranomaisiin, jotka estivät yhtiön kahta muuta osakasta jatkamasta kantelijan laittomana pitämää toimintaa. ”Tämä on jutun suurin virhe ja myös valhe, joka olisi korjattava”, kantelija toteaa.
Ilta-Sanomien vastaus 22.2.2012
Vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että kantelija ja hänen asiamiehensä eivät ole pyytäneet Ilta-Sanomilta virheen korjausta eivätkä tehneet vastine- tai oikaisupyyntöä. JSN:n kantelua koskevissa ohjeissa todetaan seuraavasti: ”Jos kantelu kohdistuu jutussa olleeseen asiavirheeseen, pitää tiedotusvälineeltä ennen kantelua pyytää virheen korjausta ja liittää korjauspyyntö ja siihen mahdollisesti tullut vastaus kanteluun”. Kantelija ei päätoimittajan mukaan myöskään ole yksilöinyt, mitä Journalistin ohjeiden kohtaa hän katsoo Ilta-Sanomien rikkoneen. Ilta-Sanomat pyytääkin, että JSN jättää kantelun tutkimatta näiden puutteiden vuoksi.
Päätoimittajan vastauksen mukaan kantelija oli asiassa aloitteellinen esittäen tuntemalleen Ilta-Sanomien toimittajalle taloyhtiönsä asioita koskevaa juttuaihetta. Lehti kiinnostui aiheesta sen yleisen yhteiskunnallisen merkityksellisyyden vuoksi. Kantelijan taloyhtiö toimi jutussa esimerkkinä kantelijan omasta tahdosta.
Kantelijan väitteet siitä, että Ilta-Sanomat olisi muuttanut hänen hyväksymänsä asiallisen jutun valheelliseksi, ovat perusteettomia. Kantelijan keskeinen tarkoitus oli esittää vakavia väitteitä kahdesta taloyhtiönsä osakkaasta. Tällainen juttu ei päätoimittajan vastauksen mukaan olisi ollut asiallinen, eikä sellaisen julkaisemiseen olisi ollut perusteita. Lehti suhtautui tietolähteeseensä kriittisesti.
Päätoimittaja Sadeojan mukaan lehti ei luvannut kantelijalle, että tämä saisi tarkistaa jutun lopullisen version ennen sen julkaisemista. Journalistin ohjeet eivät myöskään edellytä lopullisen version tarkastamisoikeuden myöntämistä haastateltavalle – se olisi omiaan vaarantamaan päätösvallan pysymisen toimituksessa. Lisäksi jutun keskeinen sisältö ei muuttunut lopullisessa jutussa verrattuna kantelijan hyväksymään versioon.
Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan säilyttänyt journalistisen päätösvallan itsellään. Lehti on myös pyrkinyt julkaisemassaan jutussa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja suhtautunut kantelijaan tietolähteenä kriittisesti. Lehti on myös varonut kantelijan taloyhtiön muiden osakkaiden tunnistamiseen johtavien tietojen julkaisemista.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
Julkisen sanan neuvosto käsittelee kantelun Ilta-Sanomien keskeytyspyynnöstä huolimatta, koska kantelijalla ja päätoimittajalla on eriävät käsitykset siitä, onko kantelija pyytänyt virheen korjausta JSN:n ohjeistuksen mukaan.
Kantelija ja Ilta-Sanomat ovat eri mieltä jutun aloitteen tekijästä, mutta sillä ei neuvoston ratkaisun kannalta ole merkitystä. Kantelija tiesi, millaiseen yhteyteen häntä haastateltiin. Hän tarkasti lausumansa ja hyväksyi ne. Tämän jälkeen toimitus muokkasi ja lyhensi juttua. Julkaisun jälkeen kantelija oli yhteydessä toimitukseen ja pyysi jutun virheiden korjausta. Toimitus vastasi ja edellytti, että kantelija yksilöi virheet. Tätä kantelija ei enää tehnyt eikä vaatinut oman kannanoton julkaisemista.
Ilta-Sanomien juttu käsitteli taloyhtiössä syntynyttä kiistaa, jossa oli kaksi osapuolta. Tämänkaltaisessa tilanteessa toimituksen on suhtauduttava tietolähteisiinsä kriittisesti, sillä heillä voi olla Journalistin ohjeissa mainittu hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
Kantelijan hyväksyttyä haastattelulausumansa toimitus muokkasi juttua, mihin sillä oli journalistisen päätösvaltansa puitteissa oikeus. Muokkaus ei neuvoston mielestä vääristänyt haastateltavan lausumia, eikä kantelija niin väitäkään. Kantelija piti jutun virheinä sitä, että kiistan toisen osapuolen nimiä ja kantelijan viranomaiskontakteja ei mainittu. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyse ei ollut olennaisista asiavirheistä, vaan toimituksen päätösvaltaan kuuluvista journalistisista ratkaisuista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannele Haanpää-Holappa, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.