Kantelu 19.1.2012
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkolehdessä 19.1.2012 julkaistuun juttuun ”IL: Useita upseereja epäillään naisen raiskauksesta varuskunnassa”. Kantelijan mielestä kirjoituksessa on rikottu journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 15. Erityisesti kohtaa 15 rikotaan räikeästi. Otsikossa mainittuja upseereita ei löydy viitatusta IL:n uutisesta. Lisäksi otsikossa mainittu ”useita upseereita epäillään…” ei saa vastinetta jutussa, koska poliisi erikseen toteaa ettei vahvista upseereiden osallisuutta.
Kohtia 8 ja 10 rikotaan ainakin siinä, ettei viittausta ole tarkistettu. Otsikko on kantelijan mukaan asetettu myynti- ja leimaamistarkoituksessa. Puolustusvoimissa työskentelee noin 16 000 henkilöä, joista noin puolet on siviilejä. Näin ollen todennäköisyys epäilyissä tulisi olla siviileissä. Varuskunta-alueilla asuu sotilaita ja puolustusvoimien siviilihenkilöstöä sekä siviilejä, joilla ei ole mitään yhteyttä puolustusvoimiin.
Huomioitavaa kantelijan mukaan on, että myöhemmin samana päivänä Turun Sanomat uutisoi omista lähteistään, että kahta upseeria on kuultu asiassa. Tällä ei kuitenkaan kantelijan näkemyksen mukaan ole mitään yhteyttä Ilta-Sanomien virheelliseen uutiseen ja virheelliseen viittaukseen Iltalehden uutiseen. Ilta-Sanomat ei ole vastannut Internetissä olevan palauteosion kautta kantelijan 19.1.2012 jättämään oikaisupyyntöön.
Ilta-Sanomien vastaus 27.2.2012
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomat on pyrkinyt kantelun kohteena olevassa artikkelissa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Sen sijaan, että Ilta-Sanomat olisi tyytynyt ainoastaan lainaamaan Iltalehden juttua, Ilta-Sanomat on haastatellut artikkeliaan varten poliisia tarkistaakseen viittaamansa Iltalehden uutisen tietojen paikkansapitävyyden. Kuten kantelun kohteena olevasta Ilta-Sanomien artikkelista ilmenee, poliisin epäilyt ovat kohdistuneet myös upseereihin, joskaan poliisi ei tutkinnan ollessa kesken ole ymmärrettävästi voinut vahvistaa tekijöiden olevan nimenomaan upseereja.
Kantelija esittää, että Iltalehden uutisessa ei viitattaisi upseereihin. Kantelija tarkoittaa ilmeisesti Iltalehden verkkosivuilla julkaistua uutista. Ilta-Sanomat on kuitenkin viitannut kantelun kohteena olevassa artikkelissaan Iltalehden painetun lehden uutiseen, jossa poliisiepäilyjen kohdistuminen upseereihin on todettu seuraavasti: ”Iltalehden tietojen mukaan osa epäillyistä kuuluu puolustusvoimien henkilökuntaan. Joukossa on muun muassa upseereja.” Viittaus on siten virheetön. Iltalehden uutinen samoin kuin Ilta-Sanomien suoraan poliisilta saamat tiedot vahvistavat, että poliisin epäilyt kohdistuvat myös upseereihin. Ilta-Sanomien artikkelin otsikolle on siten annettu jutussa täysi kate, eikä sitä ole asetettu myynti- ja leimaamistarkoituksessa.
Ilta-Sanomat on kantelun kohteena olevassa asiassa pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ilta-Sanomien artikkeli on ollut totuudenmukainen, eikä Ilta-Sanomat ole tehnyt virhettä viittauksessaan Iltalehden uutiseen. Ilta-Sanomat on myös tarkistanut artikkelissaan esittämiensä tietojen paikkansa pitävyyden suoraan asiaa tutkivalta poliisilta. Otsikolle on löytynyt artikkelin sisällöstä täysi kate.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).
Ilta-Sanomat kertoi verkkolehdessään 19.1.2012, että upseereita epäillään raiskauksesta Keuruun varuskunnassa. Alkuperäinen tieto oli peräisin Iltalehdestä, johon Ilta-Sanomat lähteenään viittasi jo otsikossa. Iltalehti kertoi upseeriepäilystä painetussa lehdessä, mutta ei verkkolehdessään. Ilta-Sanomat oli tarkistanut tietojaan poliisilta, joka ei yksilöinyt epäiltyjen joukkoa (”alta kymmenen”), mutta viittasi epäillyn rikoksen tekopaikkaan eli varuskunnan asuntoalueeseen. Lehti julkaisi 15.3.2012 nettisivuillaan STT:n uutisen, jonka mukaan raiskauksen esitutkinta oli päättynyt, koska rikosta ei ollut tapahtunut.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat lainasi Iltalehden alkuperäistä uutista asianmukaisesti ja totuudenmukaisesti senhetkisten tietojen perusteella. Ilta-Sanomat myös haastatteli omaa uutistaan varten rikoskomisariota, joka epäiltyä rikosta tutki. Poliisi ei sulkenut tutkinnan ulkopuolelle mitään henkilöstöryhmää.
Julkisen sanan neuvoston hankkimien tietojen mukaan Keuruun varuskunnassa työskentelee noin 200 palkattua henkilöä. Heistä upseereita on 63, joista noin kolmannes asuu varuskunnan alueella. Ilta-Sanomien mukaan epäily mahdollisesta rikoksesta kohdistui ensisijaisesti heihin. Epäiltyjen määrä oli kuitenkin niin suuri, ettei yksittäisen henkilön leimaamisen vaaraa ollut. Lisäksi Ilta-Sanomat seurasi tapahtumia ja kertoi myöhemmin asianmukaisesti, että rikosepäilyn tutkinta oli perusteettomana lopetettu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Timo Huovinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Johanna Korhonen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Pasi Tuohimaa ja Jaakko Ujainen.