Kantelu 6.1.2011
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 18.10.2011 julkaistuun juttuun ja kahteen valokuvaan. Kantelijan mukaan hänen valokuvansa on julkaistu siten, että myös hänen yrityksensä on suoraan kuvasta tunnistettavissa. Tämän vuoksi myös kantelija itse on tunnistettavissa kuvan ja tekstin kokonaisuuden avulla. Kantelu kohdistuu myös siihen, onko lehdellä ollut oikeutta käyttää aiemmin muussa yhteydessä julkaistua kuvaa.
Kantelun mukaan lehti ei ole julkaissut kantelijan nimeä eikä varsinaista ammattia tai paikkakuntaa. Lehden etusivulla on ollut valokuva otsikolla ”Näin johtaja piinasi ex-vaimoaan”. Vaikka kasvot on käsitelty tunnistamattomiksi, valokuvasta näkyy XX Oy:n nimi ja lähes 50 vuotta käytetty yhtiön logo. Valokuvasta ja otsikosta kantelija on ollut käytännössä varsin helposti tunnistettavissa. Kantelijat vastaanottivat Ilta-Sanomien ilmestymisen jälkeen asiasta negatiivista palautetta ja kyselyjä yhteistyökumppaneilta.
Henkilöllisyyden paljastumisen lisäksi kantelu kohdistuu siihen, että lehti on julkaissut XX Oy:n nimen rikosuutisen yhteydessä ja siten käytännössä kytkenyt yhtiön rikosuutiseen, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Yrityksellä on toimintaa monella paikkakunnalla, ja kytkös on aiheuttanut merkittävää haittaa yhtiön asiakas- ja yhteistyösuhteille sekä yhtiön henkilökunnalle.
Valokuva on kantelun mukaan peräisin useita vuosia sitten julkaistusta yrityksen laajenemiseen liittyvästä uutisesta. Silloin kantelijasta otettiin valokuva yhtiön nimellä ja logolla varustettu paita ja kravatti näkyvästi kuvassa esillä. Kuvan käyttämiseen muussa yhteydessä ei ole kysytty eikä siihen varmuudella ollut kantelijoiden suostumusta.
Ilta-Sanomien vastaus 13.2.2011
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomat on 18.10.2011 julkaissut artikkelin otsikolla ”Kallis lasku kolmiodraamasta”. Etusivulla artikkeliin on viitattu sanoin ”Käräjiltä lähes 100 000 euron lasku – näin johtaja piinasi ex-vaimoaan”. Sekä artikkelissa että etusivulla on ollut rikoksista tuomitun miehen kasvokuva sumennettuna.
Ilta-Sanomat ei Sadeojan mukaan ole artikkelissa maininnut rikoksesta tuomitun miehen nimeä, asuinpaikkaa tai työpaikkaa. Ilta-Sanomat ei ole artikkelissa kertonut miehestä hänen rikoksiensa lisäksi kuin sen, että hän on yritysjohtaja.
Kasvokuva sisäsivun jutun yhteydessä on rajattu kaulan alapuolelle, mutta kannen noin 4×3 cm:n kokoinen kuva on rajattu rinnan kohdalta. Tarkasti kuvaa tutkimalla voi huomata, että miehen paidassa on jonkinlainen kuvio, mutta Sadeojan käsityksen mukaan kuviosta ei saa selvää ainakaan ilman erittäin tarkkaa tutkimista. Ilta-Sanomat ei siten pidä uskottavana sitä, että yritys tai kuvan kohde olisi ulkopuolisten tunnistettavissa tämän noin 8 mm:n kokoisen kuvion vuoksi.
Miehen kuva on päätoimittajan vastauksen mukaan saatu tekijänoikeuden haltijalta. Sen uudelleenjulkaisemiseen ei ole pyydetty lupaa kuvan kohteelta, sillä kyse on rikosuutisoinnista, eikä kuvasta ole edellä mainituin tavoin voinut tunnistaa kuvan kohdetta.
Ratkaisu
Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31).
Ilta-Sanomien jutussa kerrotaan käräjäoikeuden tuomiosta ja siihen johtaneista teoista. Lehti on pyrkinyt jutussaan ja julkaisemissaan kuvissa tekemään kantelijan ja hänen johtamansa yrityksen tunnistamattomiksi. Tekstissä käytetään ilmaisua suuryrityksen johtaja, mutta ei mainita muita tunnistetietoja. Arkistosta löytyneissä valokuvissa kasvot on pikselöity siten, että niistä kantelijaa ei voi tunnistaa. Toisessa valokuvassa näkyviin ovat jääneet kantelijan johtaman yrityksen logo ja solmio.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ilta-Sanomat ei tarvinnut kuvassa olevan henkilön suostumusta aiemmin julkaistun kuvan käyttämiseen, vaan se saattoi päättää julkaisusta journalistisen päätösvaltansa puitteissa. Neuvosto ottaa kantaa ainoastaan kantelijoiden tunnistettavuuteen.
Etusivun vinkkikuvassa näkyvän yrityksen logon, yrityksen solmion ja kantelijan aseman perusteella
on mahdollista yrittää tunnistaa kantelijat, mutta se on käytännössä mahdotonta. Paidassa ja solmiossa olevat logot ovat valokuvassa niin pieniä ja epämääräisiä, että kantelija tai hänen johtamansa yritys eivät ole kuvasta tunnistettavissa. Ulkopuolinen ei niiden perusteella pysty kohdistamaan jutussa selostettuja tapahtumia kantelijoihin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.