Kantelut 6.1.2012
Kantelu kohdistuu Savon Sanomissa 15. ja 29.10. sekä 8.11.2011 julkaistuihin uutisiin ”Ehdollista ex-puolison ja hänen tuttujensa häirinnästä – mies tuomittiin kaikkiaan 51 rikoksesta”, ”Johtajan käräjäkierre jatkuu – uhkaili haastemiestä ja poliiseja” sekä ”Toimitusjohtajalle yli 3 000 euron sakot”. Kantelijoina ovat jutuissa mainittu toimitusjohtaja ja hänen johtamansa yritys.
Kantelut kohdistuvat siihen, onko Savon Sanomat rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaisemalla toimitusjohtajan nimen ja de facto alueellisesti tunnistettavalla tavalla liittänyt työpaikan ja yrityksen rikosuutiseen. Vaikka yritystä ei ole mainittu nimeltä uutisessa, se on kantelijan mukaan selkeästi tunnistettavissa.
Kantelun mukaan toimitusjohtaja ei ole kotipaikkakunnallaan eikä Savon Sanomien levikkialueella julkisuuden henkilö miltään osin. Hän ei ole ollut milloinkaan mukana valtakunnallisessa tai alueellisessa poliittisessa toiminnassa. Hän ei ole myöskään julkisuuden henkilö eikä vallankäyttäjä hallinnon tai elinkeinoelämän alalla. Kantelija ei ole julkisuuden henkilö alueellisesti tai valtakunnallisesti millään muullakaan elämän alueella.
Kantelija kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tuomitut teot (SS 15.10.2011) ovat vahvasti hänen ja hänen lähipiirinsä perhe-elämään ja yksityisyyden piiriin liittyviä asioita. Kyse on ollut kantelijan ja hänen aviopuolisonsa riitaisen avioerotragedian eskaloitumisesta rikosoikeudelliseen prosessiin. Lähes kaikki teot ovat olleet luonteeltaan ns. asianomistajarikoksia, eikä kyse ole ollut yhteiskuntaan, sivullisiin kanssaihmisiin kohdistuvista tai kantelijan työhön tai yrityksen toimintaan liittyvistä teoista.
Savon Sanomien uutisessa on 29.10.2011 julkaistu vahvennettuna kantelijan nimi, vaikka kyse on ollut vasta syytteen käsittelystä eikä tuomiosta. Kantelija arveleekin lehden logiikan lähtevän siitä, että henkilön nimen aiempi julkaiseminen oikeuttaisi nimen julkaisemiseen myös muissa uutisoinneissa. Logiikka ei ole asianmukainen, sillä hyvän journalistisen tavan rikkomisella ei voida saavuttaa oikeutta nimen julkaisemiseen myöhemmissäkään uutisoinneissa.
Nimen julkaisemisen oikeutusta ja kohtuullisuutta rikosuutisoinnin yhteydessä on kantelun mukaan tarkasteltava objektiivisesti Journalistin ohjeiden ja JSN:n aiempien ratkaisujen (mm. 4474/SL/10 ja 2353/PL/96) sekä soveltuvin osin oikeuden ennakkopäätöksissä (EIT Zeitschriften-Velagsgesellschaft mbH v. Itävalta 14.11.2002 ja KKO:2005:136) esiin tuotujen kriteerien perusteella.
Ainakin seuraavien kriteerien tarkastelu on kantelun mukaan välttämätöntä asiaa puntaroitaessa:
1) Onko kysymyksessä merkittävä vallankäyttäjä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän alueella tai onko kyse muutoin julkisuudessa tunnetusta henkilöstä?
2) Onko kysymyksessä laadultaan vakavasta tai yhteiskunnallisesti muuten merkittävästä rikoksesta?
3) Onko yhteiskunnan suojaamiseksi tai sivullisten kanssaihmisten suojelemiseksi nimen julkaiseminen ollut tarpeellista?
4) Onko tekijän nimen julkaiseminen aiheuttanut tai voinut aiheuttaa haittaa tai lisäkärsimystä rikoksen uhreille?
5) Onko nimen julkaisemiselle ollut journalistiset perusteet eli onko se antanut uutiselle jotakin lisäarvoa?
Yksityisyyden ja nimen suojan lisäksi kantelun perusteina ovat myös journalistinen päätösvalta, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen ja lähdekritiikki. Uutisointi 15. ja 29.10.2011 ei kantelijan mielestä ollut asian- eikä totuudenmukaista. Kun asiakokonaisuus perustuu perhetragediaan eli ns. kolmiodraamaan, edellyttäisi totuudenmukainen uutisointi myös muiden osapuolten saamien tuomioiden kertomista. Savon Sanomat on kokonaan jättänyt kertomatta tuomion, jonka ex-puoliso sai kantelijan kunnianloukkauksesta.
Kantelija ilmoittaa, että hänellä on erittäin vahvat syyt epäillä toimituksen ulkopuolisten tahojen olevan 29.10.2012 julkaistun uutisen takana tai vähintäänkin vaikuttaneen sen sisältöön. Hyvin suurella varmuudella Savon Sanomien tietolähde 29.10.2011 julkaistun uutisen osalta oli hänen julkinen vihamiehensä ja vastapuolensa eli ex-puolison miesystävä. Tämä oli kantelijan mukaan ainoana ulkopuolisena henkilönä läsnä käräjäoikeuden istunnossa 28.10.2011, kun kantelijan syytettä käsiteltiin. Istunnossa ei ollut läsnä toimittajia.
Artikkelissa (29.10.2011) on selostettu ensin haastehakemuksen mukainen tapahtumainkuvaus. Tämän jälkeen selostetaan muutamia yksittäisiä kuvauksia salitapahtumista. Kantelijan mukaan asianmukaista ja tasapuolista olisi ollut, että syyttäjän vaatimusten lisäksi uutisessa olisi selostettu vastaajan vastaus syytteeseen ja ennen kaikkea jutun käsittelyssä esiin tulleet erityisen merkittävät seikat. Artikkeliin oli yhdistetty aiempi rikosuutinen, ja asian käsittelystä on kerrottu vain syyttäjän näkökulma. Kantelun mukaan voidaankin perustellusti väittää Savon Sanomien toimivan kantelijan julkisen vihamiehen ja vastapuolen tarkoitusperien toteuttajana. Motiivia voidaan arvailla, mutta todennäköisesti eräs asiaan vaikuttava seikka on, että kantelijan johtama yritys on siirtänyt merkittävän osan mainontaa pois Savon Sanomista muihin medioihin.
Nimen ja yksityisyyden suojan lisäksi kantelu Savon Sanomissa 8.11.2011 julkaistusta jutusta ”Toimitusjohtajalle yli 3 000 euron sakot” perustuu totuudenmukaisen tiedonvälityksen vaatimukseen, joka kantelijan mielestä on erityisen korostunut, koska lehti oli aloittanut kantelijaa ja hänen yritystään kohtaan hyvin negatiivisen kampanjan. Erikoista jutussa (8.11.2011) on kantelijan mukaan se, että hänen nimensä on julkaistu sakkojutun yhteydessä. Sakkojutuissahan tuomitun nimeä ei pääsääntöisesti julkaista, jos kyse ei ole julkisuuden henkilöstä.
Uutisessa kansliapäätöksestä (8.11.2011) olisi kantelun mukaan pitänyt erityisesti ottaa huomioon 29.10.2011 julkaistun varsinaisen oikeudenkäynnin lähtökohdat eli syytteen vakavuus: virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja vaadittu ehdollinen vankeusrangaistus. Tuomion perusteluissa on nimenomaan viitattu lieventäviin asianhaaroihin, minkä vuoksi tekoa ei katsottu väkivaltaiseksi vastustamiseksi ja seuraamukseksi luettiin sakkorangaistus. Koska Savon Sanomat on julkaissut kantelijan nimen jokaisessa häntä koskevassa rikosuutisessaan useaan kertaan, olisi ollut asianmukaista kertoa tuomiosta ilmenevät ja kantelijan puolesta puhuvat ja hänen käyttäytymistään selittävät seikat totuudenmukaisesti. Lehti ei kertonut riittävän selvästi, että kantelijalla oli perusteltu syy epäillä taloa kiertänyttä poliisia julkiseksi vihamiehekseen.
Savon Sanomien vastaus 1.2.2011
Päätoimittaja Jari Tourunen vastaa, että kantelija on suuren yrityksen toimitusjohtajana ja konsernin hallituksen puheenjohtajana merkittävä elinkeinoelämän vallankäyttäjä Savon Sanomien levikkialueella ja laajemminkin. Piakkoin viisikymmentä vuotta täyttävä yritys työllistää yli sata ihmistä, sillä on toimintaa viidellä paikkakunnalla ja sen liikevaihto on kymmeniä miljoonia euroja.
Tunnettuna liikemiehenä ja työllistäjänä kantelijan toimintaan kohdistuu suurempi huomioarvo kuin tavallisen kansalaisen tekemisiin. Tällä on vaikutus myös tilanteissa, joissa arvioidaan hänen yksityisyydensuojaansa suhteessa julkisuuteen. Tässä tapauksessa ei päätoimittaja Tourusen mukaan ole merkitystä sillä, kokeeko kantelija subjektiivisesti olevansa julkisuuden henkilö vai ei – varsinkaan sen vuoksi, että hän on ollut julkisuudessa eri yhteyksissä työnsä kautta. Savon Sanomat pohti kantelijan nimen julkistamista myös siitä näkökulmasta, koituuko julkaisupäätöksestä kohtuutonta haittaa lähipiirille. Julkaisupäätös pohjautuu siihen, että yleinen merkittävyys puoltaa nimen julkistamista.
Savon Sanomat päätti päätoimittajan vastauksen mukaan erittäin perusteellisen journalistisen harkinnan jälkeen julkistaa toimitusjohtajan nimen jutuissa, jotka käsittelivät oikeusprosesseja ja niihin johtaneita tapahtumia. Perusteluna nimen julkistamiselle ovat olleet muun muassa kantelijan yhteiskunnallinen asema, rikosnimikkeiden poikkeuksellisen suuri määrä, häirinnän poikkeuksellisen pitkä kesto, käräjäoikeuden tuomiossaan toteama tekojen ilmeinen suunnitelmallisuus, huomattavan ankara rangaistus ja kantelijan maksettavaksi tuomittujen kärsimyskorvausten suuri määrä.
Tapahtumasarjan vakavuutta korostaa päätoimittajan mielestä lisäksi se, että kantelija on kohdistanut osan toiminnasta oikeudenhoitoon ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Oikeus katsoi kantelijan syyllistyneen rikokseen myös häiritsemällä asianajajaa, uhkaamalla entisen puolison työnantajaa tarkoituksena estää todistaminen oikeudessa, vastustamalla virkamiestä ja esittämällä tappouhkauksen. Huomio kiinnittyy lisäksi siihen, että osa kunnianloukkauksista tapahtui julkisesti oikeudenkäynnin yhteydessä.
Kantelijan on edellä mainitut seikat sekä asemansa huomioiden täytynyt tiedostaa, että hänen nimensä julkistaminen on mahdollista. Vaikka hän ei olisi tätä etukäteen osannut arvioida, nimen julkistamisella on päätoimittaja Tourusen vastauksen mukaan yhteiskunnallista merkitystä. Yksi, vaikkakin vähäisempi, peruste nimen julkistamiselle on myös se, että Savon Sanomien levikkialueella on kymmeniä saman alan yrittäjiä, jotka olisivat perusteetta ja kohtuuttomasti voineet joutua haitallisen spekulaation kohteeksi.
Päätoimittaja Tourunen korostaa, että nimen julkistaminen on journalistinen päätös. Uutisointi on ollut totuudenmukaista ja perustunut pääosin julkisiin viranomaislähteisiin eli syyteasiakirjoihin ja käräjäoikeuden ratkaisuihin. Savon Sanomat on käyttänyt uutisoinnissa normaalia journalistista päätösvaltaansa eikä kukaan ulkopuolinen taho ole vaikuttanut uutisoinnin sisältöön. Savon Sanomat tekee julkaisupäätöksensä itsenäisesti. Myöskään kantelijan yrityksen mainospanostuksilla ei ole ollut miltään osin vaikutusta uutisointiin.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31). Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).
Rikoksesta tuomitun nimeä ei voida julkaista kaavamaisesti rangaistuksen ankaruuden perusteella, vaan toimittajan on harkittava sitä joka kerta erikseen. Vastakkain on asetettava se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa, ja se yleinen merkitys, mikä julkaisemisella on. Harkinnassa on otettava huomioon teon vaikutukset ympäristölle ja tekijän asema. Lähtökohtana neuvoston harkinnassa on myös se, että rikos ei juuri koskaan ole pelkästään yksityisasia.
Savon Sanomat julkaisi kolme uutista rikosvyyhdistä. Ensimmäinen juttu kertoi käräjäoikeuden tuomiosta: noin 50 rikoksesta tuli 1 vuosi ja 2 kuukautta ehdollista vankeutta, 60 tuntia yhdyskuntapalvelua ja noin 60 000 euron kärsimyskorvaukset rikosten uhreille ja noin 24 000 euron kärsimyskorvaukset toisen uhrin avustajalle. Ensimmäisen tuomion rikosnimikkeitä olivat mm. laittomat uhkaukset, törkeät kunnianloukkaukset, pahoinpitelyt, vahingonteot sekä kotirauhan ja lähestymiskiellon rikkomiset. Toisessa jutussa kerrottiin oikeudenkäynnistä, jossa kantelijaa syytettiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Kolmannessa jutussa kerrottiin kansliapäätöksenä annetusta sakkotuomiosta, joka lieveni virkamiehen vastustamiseksi. Teot liittyivät puolisoiden eroon ja sen jälkeiseen vajaan kahden vuoden aikaan. Savon Sanomat kertoi uutisissaan kantelijan ammatin, kotipaikan ja nimen, joten hänen tunnistettavuudessaan ei ollut epäilyksen sijaa.
Rikossarja on Julkisen sanan neuvoston mielestä huomiota herättävän laaja ja pitkä. Lisäksi poliisin eli virkamiehen vastustaminen kohdistuu tekona yhteiskuntaan. Rikoksista tuomittiin vankeusrangaistus. Tekijä joutuu maksamaan uhreille huomattavat vahingonkorvaukset.
Tuomittu on yrityksensä hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, joka käyttää taloudellista valtaa niin työnantajana kuin suhteissaan yritysmaailmassa ja muussa yhteiskunnassa monilla paikkakunnilla. Tämän takia hänen yksityisyydensuojansa on kaventunut. Savon Sanomien lukijoilla oli oikeus tietää kantelijan tekemistä rikoksista ja niistä annetuista tuomioista. Julkisen sanan neuvoston mielestä nimen paljastaminen ei tässä tapauksessa ollut kohtuutonta kantelijalle eikä hänen yritykselleen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.