Kantelu 23.12.2011
Kantelu kohdistuu 23.12.2011 Ilta-Sanomissa julkaistuun juttuun ja sen otsikkoon ”Tällainen ruoka tekee lapsesta tyhmän”.
http://www.iltasanomat.fi/terveys/tallainen-ruoka-tekee-lapsesta-tyhman/art-1288437350299.html?ref=hs-tf-promo8
Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaan ”Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”. Artikkelin otsikossa sanotaan selkeästi ”Tällainen ruoka tekee lapsesta tyhmän”. Kantelun mukaan artikkelissa itsessään kuitenkin myöhemmin kumotaan tämä väite. Tällaista voidaan tuskin sanoa totuudenmukaiseksi tiedonvälitykseksi.
Journalistin ohjeiden kohdan 15 mukaan ”Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate”. Tämäkään ei kantelun mukaan toteudu, koska artikkelin sisältö kumoaa otsikon täydellisesti.
Ilta-Sanomien vastaus 23.1.2012
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien julkaisemassa artikkelissa oli kyse brittiläisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemistä havainnoista, joiden mukaan rasvainen, prosessoitu ruoka vaikuttaa vahingollisesti kolmivuotiaiden aivoihin, mm. alentaen älykkyysosamäärää. Tutkimuksessa oli havaittu, että lapsilla, jotka jo kolmivuotiaina söivät roskaruokaa, oli 8,5-vuotiaina ikätovereitaan alhaisempi älykkyysosamäärä. Tutkimus oli osoittanut, että vastaavaa ei ollut havaittavissa enää myöhemmin, 4¬–7 -vuotiaiden lasten kohdalla.
Artikkelin ingressissä todetaan, että ”Uuden tutkimuksen mukaan tämä ruoka on vahingollista lapsen kognitiivisille kyvyille, ja voi vahingoittaa aivoja yhtä paljon kuin muutakin kehoa”. Sekä artikkelin otsikolle että ingressille löytyy päätoimittajan mukaan sisällöstä kate. Artikkelissa esitetään tutkimuksen tulos; kolmivuotiaiden lasten syömä rasvainen roskaruoka vaikuttaa alentavasti älykkyysosamäärään.
Artikkelissa on totuudenmukaisen tiedonvälityksen nimissä tuotu esiin myös muita lasten kehitykseen mahdollisesti vaikuttavia näkökohtia. Tutkimuksen tekijöiden mukaan on mahdollista, että roskaruokaa lapsilleen syöttävät vanhemmat eivät kommunikoi lastensa kanssa ruokailun yhteydessä yhtä paljon kuin terveellistä ruokaa suosivat vanhemmat, ja tämä vaikuttaa myös lasten kognitiivisten taitojen kehitykseen.
Artikkelissa ei edellä esitetyn perusteella kumota otsikossa tai ingressissä esitettyä, vaan päinvastoin esitetään niille perustelut. Artikkelissa on Sadeojan mukaan mahdollisimman kattavasti välitetty tietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista sekä niiden pohjalta syntyneistä pohdinnoista.
Julkisen sanan neuvoston aiemmasta ratkaisukäytännöstä ilmenee, että olennaista on, että otsikoinnin tiedot pitävät paikkansa ja niille löytyy kate sisällöstä. Otsikossa ei päätoimittajan mukaan ole aina mahdollista esittää kaikkia näkökulmia, vaan olennaista on, että asiakokonaisuus selviää artikkelista. Koska kantelun kohteena olevassa artikkelissa edellä mainittu toteutuu, Sadeoja pitää kantelua aiheettomana.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15).
Ilta-Sanomat julkaisi nettisivuillaan 23.12.2011 jutun, jossa oli seuraava otsikko: ”Tällainen ruoka tekee lapsesta tyhmän”. Otsikon alla oli valokuva perunalastuista. Jutun mukaan ”Brittiläiset ja kanadalaiset tutkijat löysivät todisteita siitä, että rasvainen ja sokeroitu ruoka alentaa lapsen älykkyysosamäärää”. Myöhemmin tekstissä tutkijat huomauttavat, että älykkyysosamäärien erot olivat hyvin pieniä. Tutkimuksessa ei myöskään todistettu selkeää syy-seuraussuhdetta. Tutkijat korostavat myös, että roskaruoan lisäksi erilainen kasvatustapa voi olla syynä alempaan älykkyysosamäärään. Jutun mukaan voi esimerkiksi olla, että roskaruokaa lapsilleen syöttävät vanhemmat eivät kommunikoi lapsen kanssa ruokailun yhteydessä.
Ilta-Sanomien mukaan tietynikäisten lasten älykkyysosamäärän aleneminen voi johtua roskaruuasta, mutta jutussa esitellään myös muita vaihtoehtoja ja kerrotaan, että erot ovat hyvin pieniä. Otsikko kärjistää jutussa siteeratun tutkimuksen tuloksia, mutta ei ole kuitenkaan harhaanjohtava. Otsikossa ei tarvitse kattavasti kertoa koko jutun sisältöä, vaan yksi sen tehtävistä on houkutella ihmiset lukemaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.