Kantelu 23.9.2011
Kantelija kuuluu rikoksen uhriksi joutuneen henkilön lähipiiriin. Käräjäoikeus tuomitsi tekijän elinkautiseen vankeuteen viidestä murhasta ja viidestä murhanyrityksestä, mutta asia oli viihdeohjelman Maria! esittämisajankohtana 21.9.2011 menossa hovioikeuden käsittelyyn.
Kantelijan mielestä murhista ja murhaajista ei tule tehdä viihdettä. Hänen mukaansa oli sopimatonta, että murhista tuomittu henkilö esitettiin ohjelmassa ”tähtenä”, jolle yleisö osoitti suosiotaan. Kantelijan näkökulmasta tällainen tuntui uhrien haudalla tanssimiselta. Hän ei katso ohjelman osoittaneen hienotunteisuutta, jota Journalistin ohjeissa edellytetään.
Kantelija myös vetoaa Journalistin ohjeeseen 35, jonka perusteella oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Hänen mukaansa ei ollut sopivaa, että käräjäoikeuden tuomitsemalle henkilölle annettiin mahdollisuus perustella omia näkemyksiään suorassa tv-lähetyksessä, kun oikeuskäsittely oli kesken.
Nelosen vastaus 27.10.2011
Televisiotoiminnasta vastaava johtaja Kristiina Werner-Autio kirjoittaa Maria!-ohjelman olevan viihteellinen ajankohtaisohjelma, jossa käsitellään elämän kaikkia puolia. Sen aiheita ovat olleet erilaiset ajankohtaiset ilmiöt, myös rikokset.
Werner-Aution mukaan murhista tuomittua henkilöä ei esitelty ohjelmassa tähtenä eivätkä yleisön reaktiot olleet suosionosoituksia vaan naurahduksia. Suoran lähetyksen yleisöä oli etukäteen pyydetty käyttäytymään pidättyväisesti, mutta reaktioihin ei voi täydellisesti vaikuttaa. Werner-Autio korostaa, että haastattelun lopussa yleisö antoi aplodit ohjelman juontajalle. Näin tapahtuu aina ohjelman osioiden päättyessä.
Werner-Autio katsoo, että oikeusjuttujen seuranta ja niistä uutisointi on jatkuvaa ja tällaista uutisointia tehdään monissa medioissa. Samaista murhista tuomittua henkilöä oli jo aikaisemmin haastateltu esimerkiksi Ylen kanavalla. Maria!-ohjelmassa häntä haastateltiin sellaisena ajankohtana, että tuomio oli taas tulossa ajankohtaiseksi, koska käsittely hovioikeudessa oli lähestymässä. Asian valmisteleva istunto hovioikeudessa oli jo pidetty, kun Maria! lähetettiin.
Ratkaisu
Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28). Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen (JO 35).
Suorassa keskusteluohjelmassa haastateltiin ensin jääkiekkoilijaa, elokuvaohjaajaa ja -näyttelijöitä sekä pin-up-mallia. Lopuksi, ennen musiikkiesitystä, juontaja haastatteli puhelimitse vankilassa olevaa naista, joka oli käräjäoikeudessa tuomittu niin sanotuista lääkemurhista. Häneltä kysyttiin, millä mielellä hän odotti hovioikeuden tulevaa käsittelyä. Haastateltava sanoi olevansa syytön ja uskoi hovioikeuden vapauttavan hänet. Tuomion ja oikeuskäsittelyn lisäksi juontaja kysyi naiselta muun muassa tämän asemasta vankilan hierarkiassa ja suhteista lähiomaisiin. Ohjelmassa tuotiin myös esiin, että haastateltavan vankilassa solmima avioliitto oli päättynyt ja että hän sai vankilaan ihailevaa postia, kosiokirjeitäkin. Nuorista koostunut studioyleisö reagoi haastatteluun nauramalla hämmentyneesti. Haastattelun päätteeksi yleisö antoi aplodit.
Maria! on tarkoitettu viihteeksi, ja sen idea on provosoida yleisöä, joten vieraiksi kutsutaan mielellään ristiriitaisia tunteita herättäviä henkilöitä. Vaikka ohjelma tavoittelee lööppijulkisuutta, tekijöiden toivoisi harkitsevan huolellisesti sensaatiohakuisuutensa rajoja. Ohjelman haastateltavaksi oli valittu laajasta henkirikossarjasta käräjäoikeudessa tuomittu nainen, jonka oikeusprosessi oli kesken. Häntä kohdeltiin ohjelmassa ajoittain samalla tyylillä kuin viihdejulkkiksia. Esimerkiksi kohdat, joissa juontaja rupatteli tyyliin ”leiskuuko lempi linnassa” ja kyseli kosiokirjeistä, tuntuivat varmaankin uhrien omaisista loukkaavilta. Studioyleisö reagoi vangin vastauksiin välillä kepeästi. Vastuu haastattelusta ja sen makaabereista kohdista oli sen tekijöillä, ei yleisöllä. Neuvosto esittää sen takia toiveen, että myös viihdejournalismissa tehtäisiin selkeä ero rikosten ja tavanomaisten aiheiden käsittelytavan välillä. Mitä vakavammasta asiasta on kyse, sitä hienotunteisemmin ja monipuolisemmin sitä tulisi käsitellä.
Journalistin ohjeet eivät kiellä keskeneräisten oikeusprosessien esittelemistä ja asianosaisten kuulemista julkisuudessa. Sananvapaus kuuluu vangillekin. Uhreista tai heidän omaisistaan ei esitetty ohjelmassa loukkaavia väitteitä. Toimittaja ei myöskään ottanut kantaa haastatellun syyllisyyteen eikä ennakoinut oikeuden päätöstä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nelonen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen ja Riitta Ollila.